21.03.2015

Posted at 14:53h in Yleinen by
0 Likes

Uskaltaisin väittää, että 250 € arvoisten, puhtaan valkoisten tennareiden lainaaminen ystävälle on kyllä mitä suurin luottamuksen ja rakkauden osoitus. Sain kokea kyseisen luottamuslauseen keskiviikkona ollessani Helsingissä Iinan luona. Halusin laittaa päälle edellisenä päivänä Kajaanista tehtaanmyymälästä ostamani R-Collectionin pinkin anorakin, mutta nirsouteni esti pukemasta pinkkiä takkia reissussa mukana olleiden kirkkaanpunaisten Martensien kanssa. Ei vaan mitenkään sopinut omaan väriyhdistelmämakuuni. Ystävä ymmärsi välittömästi tilanteen vakavuuden ja alkoi kaivelemaan omaa kenkäkaappiaan ja tuli hetken kuluttua Minna Parikan laatikon kanssa ja sanoi puputennareiden sopivan asuuni loistavasti.

Haukoin hetken henkeäni, että ihanko oikeasti, uskallatko lainata niitä ja voi ei ja apua ja entä jos sotken ja ai hitsi kun ne on ihanat ja aahh.. niin mukavat jalassa… Mutta hienosti selvittiin pupujussikoiden kanssa ja palautin ne illalla haikein mielin laatikkoonsa vahingoittumattomina. En voi väittää, etteivätkö kengät olisi tartuttaneet itseeni vakavanlaatuisen pupukenkäkuumeen. Huhhuh. Mut kattokaa nyt miten ihanalta ne näytti mun mekon ja anorakin kanssa!

Tuon R-Collectionin (tai rokserin, niinku meillä päin tavattiin ainakin ysärilla sanoa) anorakin ostin tosiaan tiistaina Kajaanista, kun halusin päästä nostalgiavierailulle tehtaanmyymälään. "Rokserin" vaatteet kuuluivat todella tiukasti ikäluokkani edustajien elämään joskus parikymmentä vuotta sitten. Itse en kylläkään omistanut todellista massojen vaatetta, kengurutaskuista R-Collectionin anorakkia, mutta paljon paljon muita merkin vaatteita kyllä kaapista löytyi. Harmaat college-housut ostettiin aina uudet edellisten käytyä pieniksi ja ilman rokserin hupparia ei yksikään Tenetin koululainen voinut tuolloin elää.

Nyt sitten paikkasin tuon anorakin puutteen elämässäni, mutta en kuitenkaa sillä pään yli vedettävällä mallilla, vaan omaan makuuni paremmin passaavalla, edestä aukeavalla mallilla. Hankin takin ensisijaisesti työt mielessäni, sillä suuret taskut ja väljä malli tekevät siitä oikein loistavan päällysvaatteen kuvauskeikoille. Anorakki myös menee melko pieneen tilaan, joten se mahtuu tarvittaessa kamerareppuun ja kankaan Aquatx-käsittelyn ansiosta se hieman hylkii likaa ja vettä.

   

Ajattelin ensin, että kirkkaanpunainen olisi ollut enempi minun värini, mutta koska valitsin takkini -50% aletangosta, oli paras vaihtoehto tuo pinkki. Ja nyt muutaman päivän takkia katseltuani ja käytettyäni olen kyllä väriin todella tyytyväinen. Ja vaikka ensisijaisesti anorakkia duuniin ajattelinkin, niin taitaapa kyllä saada aika paljon käyttöaikaa muutenkin.

Koot noissa takeissa ovat melko reiluja ja itselle olisi voinut tästä koko L riittää, mutta sen puutteessa otin XL:n, jonka hihat ovat kyllä itselleni ihan hurjan pitkät ja vaativat käärimistä. Mutta sehän ei ole mikään ongelma. Hintaa alessa olleelle anorakille jäi vain 39,50 €, joten melko hyvä kevättakkilöytö, sanoisin.

Nythän on tuntunut niitä kengurutaskuanorakkeja näkyvän taas enenevässä määrin ja näyttäisikin, että ysäriklassikko on tekemässä vahvaa paluuta. Löytyykö teidän kaapin perukoilta 'rokserin' anorakkeja ja pääsevätkö jopa käyttöön saakka?


13.03.2015

Posted at 12:47h in Yleinen by
0 Likes

Jo yli viiden vuoden ajan, olen kerta toisensa jälkeen suunnannut alusvaateostoksilla kulkuni Prima Donnan hyllylle ja tarttunut siellä yhteen ja samaa liivimalliin. Kyllä minä lähes joka rintaliivienostoreissulla kokeilen muitakin malleja ja merkkejä, mutta vanha tuttu Prima Donnan Madison-liivi vie kerta toisensa jälkeen voiton kaikista muista. Kaapista löytyy toki muitakin liivejä erilaisiin tarkoituksiin, mutta normi arjessa käytän yli 90 % ajasta näitä suosikkejani.

Hyödynsin tällä viikolla Ratsulan -20% alekupongin hakemalla taas yhdet uudet arkirintsikat ja päädyin kuvaamaan ne nyt kun ovat vielä pränikän näköiset. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että ei ne tuosta juurikaan käytössä kummene. Prima Donnan liivit ovat nimittäin osoittautuneet ehdottomasti kestävimmiksi ikinä omistamistani liiveistä. Ne eivät juurikaan veny käytössä, vaan pysyvät napakkana jopa vuodesta toiseen. Minulla on ihan niitä ekoja madisoneja lukuunottamatta varmaankin kaikki näiden vuosien aikana ostamani Prima Donnat edelleen jossain määrin käytössä, sillä tuntuvat edelleen tukevilta päällä. Uusimmasta päästä toki eniten käytössä, ihan jo siksikin, että kuppikoko on näissä viidessä vuodessa kasvanut G:stä kokoon H, mutta kotona pyöriessä kelpaa käyttöön vanhemmat ja pienemmätkin yksilöt, joten en ole raskinut nakata ehjiä liivejä pois.

Olen pessyt liivejä ihan huoletta koneessa pesupussissa ja hyvin ovat sen kestäneet. En ole esimerkiksi nähnyt yksistäkään Prima Donnan liiveistäni kaarituen puskevan ulos. Monista muista liiveistä kyllä kaarituet usein pikku hiljaa ovat kaivaneet terävällä kärjellään tiensä pistämään kainaloa taikka tissivakoa.

Erinäisten ketjuliikkeiden mainostellessa, että "kaikki rintaliivit 19,95 €" tms. saattaa itseä pikkaisen tuskastuttaa se tieto, että omiin tissinkannattimiin uppoaa aina se yli kahdeksan kymppiä, mutta olen kyllä ehdottomasti kokenut saavani rahoilleni vastinetta. Tiedän paljon merkkejä jotka tarjoavat isoja kokoja edullisemmin, mutta tähän suosikkiini verrattavaa laatua ja mukavuutta en ole vielä miltään muulta merkiltä löytänyt. Voin käyttää toisinaan hetken aikaa 'ei niin täydellisiäkin' rintsikoita, mutta aktiivisessa arjessa ja etenkin töitä tehdessä minulle on ehdottoman tärkeää, että liivit eivät tunnu eivätkä liikahda päivän aikana milliäkään ja nämä suosikit ovat minun vaatimukseni täydellisesti täyttäneet.

Tämä on melkoinen ylistyslaulu, mä tiedän, mutta kun ei vaan ole omalle kohdalle osunut tämän merkin liivien voittanutta.

Muita itse hyviksi havaitsemiani malleja ovat mm. Deauville ja Twist-malliston A la Folie, jotka omistan sekä mustana, että punaisena. Prima Donnalle tulee joka sesonkiin aina muutamia uusia malleja, mutta tietyt mallit pysyvät vuodesta toiseen ja vain kausivärit vaihtuvat. Itsekin olen hankkinut tästä lempparimallistani ainaisten mustien lisäksi myös yhdet viime kevään sesonkivärissä joka oli ihana, kesäinen meloni. Ja täytyy myöntää, että myös uusimman malliston sähäkkä sävy candy pink hieman houkuttaisi..

Tässä siis ehdottomasti kokeilemisen arvoinen rintaliivivinkki kaikille hinkkilissuille, jotka eivät vielä koe löytäneet kunnollisia liivejä. Prima Donna on todellakin kaltaisteni nisäkkäiden hyvä ystävä. Pukeutuminen lähtee ehdottomasti hyvistä alusvaatteista huonojen pilatessa kauneimmatkin asut. PS. noita kuvassa näkyviä ihania riikinkukko-korviksia voi ostaa TÄÄLTÄ. 😉

 


24.02.2015

Posted at 16:53h in Yleinen by
0 Likes

Kuten jo aiemmin mainitsin, Ida ja Mari veivät meidät bloggaajat manse-viikonloppuna vierailulle pariin lempiputiikkiinsa. Toinen niistä oli Tampereelle Kuninkaankadulla sijaitseva Inch -farkkukauppa. 

Inch oil just sellanen vaatekauppa, jollaisessa on kiva asioida: myyjät on mukavia, asiantuntevia ja äärimmäisen kiinnostuneita vaatteista ja tekevät hommaa suurella sydämellä. Tyylillisesti Inchin valikoima sisälsi paljon omaan makuun sopivaa kampetta, mutta mukana oli toki monta sellaista brändiä, jonka vaatteista ei koot veny kaltaiseni pyllerön tarpeisiin asti. Turha vierailukohde ei liike silti ole plussamimmeilekään, sillä toki sieltä osa valikoimasta oli itsellekin sopivaa enkä minäkään joutunut poistumaan tyhjin käsin.

inch

Inchin tytöt kertoivat tekevänsä kaikki sisäänostot aina livenä eivätkä katalogeista tilaamalla. Jokainen myymälään valittu tuote on siis heidän itsensä kokeilema ja hipelöimä. Sillä varmistetaan, että he voivat seistä jokaikisen myymänsä tuotteen takana ja myydä niitä ilolla. Inchistä löytyy huolella valittuja tuotteita sekä naisille, että miehille mm sellaisilta merkeiltä kuin MInimum, BLK Denim, Converse, Denham, Tiger of Sweden ja monta muuta.

inch2

Me vietettiin Inchissä pari tuntia ja voin kertoa, että sovituskoppien verhot heiluivat tiuhaan, kun mimmiporukkamme sovitteli kymmeniä vaatekappaleita. Erityisellä innolla kiskoimme jalkaan farkkuja, joita Inchistä löytyi loistovalikoima mm. merkeiltä Diesel, Levis, G-Star Raw ja Tiger of Sweden.

Itsehän katselin farkkuhyllyä ihan varmana, että mulle ei mitään sopivaa löydy. Olen niin tottunut siihen, että ns. merkkifarkuista loppuu kotimaisissa kaupoissa tuumakoot johonkin 31:een, myyjän selittäessä, että ”kyllä sitä vamistetaan isompanakin, mutta me ei olla otettu valikoimiin, kun ei ole menekkiä”. No saattais ollakin, jos kokeilisitte joskus..

farkut

Minähän olin kuitenkin hyvin väärässä, sillä välittömästi heitiettyäni ”ei varmaan löydy mitään mulle” -haasteen kehiin kiskaistiin hyllystä yllä näkyvät denimpöksyt ja käskettiin painella sovariin. Ja siinäpä ne sit olikin, niin järjettömän ihanan tuntoiset, pehmoiset pillit, ettei mitään järkeä. Nuo Leviksen Innovation super skinnyt ovat yksinkertaisesti ihanat jalassa. Muita en sitten alkanut edes sovittelemaan. Pientä mietintää aiheutti kuitenkin farkkujen todella sininen väri ja sulattelinkin asiaa pitkän aikaa, että tottuisko sitä tuollaiseen sinisyyteen. Muita värejä ei tuosta farkusta ollut nyt tarjolla, mutta tiedän jo nyt, että mustat on haettava, kun ne tulevat syksyllä Inchiin.

Ryhmäpaine ja kannustus on tehokas väline ja kun kaikki muut mimmit olivat vakuuttaneet pöksyjen olevan just siistin väriset ja kuvailleet minulle miten mahtavasti ne sopisivat yhteen sen ja tämän ja tuon oman vaatteni kanssa, päätin uskaltautua uuteen ja tuhlasin Inchiltä saamani 100 € lahjakortin farkkuihin.

Unohdin tuolla housuja sovitellessa otattaa enempi kuvia farkuista, joten kuvaan farkkuahterini tänne heti kun ehdin. Tässä nimittäin on varsin mainio pillifarkkuvinkki niin kaltaisilleni pylleröille kuin monen muunkin malliselle mukavuuden ystävälle.

inch1

Pelkällä lahjakortin tuhlaamisella en todellakaan suoriutunut shoppailuretkestämme, vaan tein vielä todella freesin kenkälöydön -50% alenurkkauksesta. Voitteko kuvitella, että vaikka kenkäkokoelmani on kolmenumeroinen, puuttui minulta vielä muutama päivä sitten valkoiset tennarit?! Mutta eipä puutu enää. Vaikka olenkin tennareissa hyvin pitkälti Vans-tyttö, niin Conversen platform-pohjaiset perustennarit näyttivät jalassa niin raikkailta ja keväisiltä, etten voinut niitä vastustaa. Etenkin kun näyttivät niin täydellisiltä uusien farkkujeni kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myös Niina löysi itselleen uudet Conssit ja innolla vaihdoimme uudet tossut jalkaamme heti hotellille päästyämme. En muista koskaan pärjänneeni yhdessäkään kuvassa näin hyvin pituudessa Niinalle, mutta kerrankin tilanne oli niin, että tuolla blondilla hujopilla oli jalassaan oikein lättänät kengät (hän rakastaa Conversen slim-mallia) ja minulla puolestaan oli muutaman sentin lisää tuovat platform-pohjat.

Vallan mahtavasti passasivat puhtaanvalkoiset tennarit tuonkin Michael Korsin niittimekon kaveriksi. Mulla olikin aluksi sitä päälle kiskoessani jotenkin liian aikuinen nainen -fiilis, kun mukana oli mustat korkonilkkurit, mutta vaihtamalla kengät tennareihin karisi asusta liika pönötys.

Varsin hyvä shoppailuilta siis Inchissä ainakin mulla ja väittäisin, että myös muilla, sen verran siellä pankkikortteja vinguteltiin vielä lahjakorttien käytön jälkeenkin.