Loin jokin aika sitten uuden aihetunnisteen nimeltä "Tommi kokkaa", sillä ajatuksena oli toisinaan postailla tuon miekkosen loihtimia herkkuja, hän kun meillä yleensä keittiössä häärää, minun toimiessa vain assistenttina. Nyt on kuitenkin vuorossa yksi soppa, jossa ei ollut ketään muuta kokkia kuin ihan vaan minä. Tämän ohjetta kysyttiin Instagramissa enkä viitsinyt sinne alkaa sitä jaarittelemaan, joten siitä syystä tämä Satakunnan Kansasta bongatusta ohjeesta hieman varioimani Meksikolainen kanakeitto päätyy nyt tänne blogiin. 

Matkalla pehmeät tortillasuikaleet vaihtuivat maissilastuihin ja broilerin rinta grillatuiksi koiviksi. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen lisäsin itse keittoon myös maissia. Eli tässä siis ohje oman keitokseni mukaisesti.

Noin 5 annosta varten tarvitset: 2 sipulia, 1 tl chiliä (voi toki käyttää tuorettakin), jauhettua korianteria, 500 g tomaattimurskaa, 1 kanaliemifondin, 1 prk maissia, kypsää broileria esim. 3 grillattua koipea, 2 avokadoa, 200 g fetaa, maissilastuja ja tuoretta korianteria.

Valmistusohje:

Kuullota sipulit öljyssä, lisää jauhettu chili ja korianteri ja jatka vielä hetki kuullotttamista. Lisää kattilaan tomaattimurska, fondikuutio ja n. 1,5 l vettä ja kuumenna kiehuvaksi ja keitä n. 10 minuuttia ja pilko sillä välin kypsä kana. Lisää kattilaan kanapalat sekä maissit ja jatka vielä keittämistä n. 5 minuuttia.

Kokoa annokset kauhomalla keittoa lautaselle ja nakkaamalla päälle avokado- ja fetakuutioita sekä nachoja (murskasin kokonaisista pikkuisen pienemmiksi). Kata pöytään vielä itse annosteltavaksi korianterisilppua ja limelohkoja joista kukin saa itse puristaa mehua keittonsa mausteeksi. Jos tuli kovin hottista soppaa, voi tarjolle laittaa myös kermaviiliä.

PS. Jotta kaikki reseptit löytyisivät samasta paikasta, merkkaan tämänkin tuotoksen Tommi kokkaa -tagin alle. Mut tänään on kyllä sitten taas ukon vuoro. Taisi olla suunnitelmissa jotain kikherne-hommia..


Tehtiin tänään varsinainen kaapintyhjennyskeitto ja siitä tuli niin hyvää, että kirjaanpa tänne ylös mitä tuli tehtyä. Homma lähti liikkeelle jääkaapissa lojuneista vähän nuhjaisista porkkanoista joista haluttiin eroon ja päätettiin parittaa ne punaisten linssien kanssa. Vihanneslaatikosta löytyi myös muutama pieni peruna, salottisipulia ja yksi suippopaprika, joten kutsuttiin ne mukaan pataan porisemaan. 

Kattilaan nakattiin siis kiehumaan vajaa litra vettä, kasvisliemikuutio, 5 pilkottua porkkanaa, kolme pientä perunaa, 1,5 dl punaisia linssejä, pari kynttä valkosipulia, raastettua inkivääriä ja puolikas chili. Suippopaprika pääsi leikkiin mukaan käytyään ensin uunissa paahtumassa, jotta saatiin kuori nätisti irti ja paprikaan vähän paahteista makua. 

Kaikenlaisia mausteitakin se Tommi sinne nakkeli, kun en ollut katsomassa. Ainakin paprikajauhetta, mustapippuria ja hieman kurkumaa tuomaan nättiä väriä.

Sitten vaan keiteltiin sen aikaa, että peruna ja porkkana pehmenivät. Sillä välin kaiveltiin vähän lisää kaappeja ja aluksi ajateltiin laittaa joukkoon kookoskermaa, mutta sitten bongasin jääkaapista Koskenlaskijan (voimakas) jämät ja sehän passasi enemmän kuin hyvin tähän jämäkeittoon.

Juusto mukaan kattilaan ja lopuksi koko setti sauvasekoittimella soseeksi. Ihan viimeisenä nappasin vielä hedelmäkorissa asustelleen kuppaisen näköisen madariinni puoliksi ja puristin siitä mehut mukaan keittoon. 

Tarjoiluvaiheessa mukaan lisättiin vielä raejuustoa ja persiljaa ja täydellinen pakkaspäivän keitto oli valmis. Ja mikä parasta, keittoa tuli sellainen määrä, että tiedän mitä syön huomenna lounaaksi!

 

Tässä vielä keiton ainekset listattuna: vettä, 5 porkkanaa, 3 perunaa, 2 salottisipulia, 1 suippopaprika, 1,5 dl punaisia linssejä, 1/2 chili, tuoretta inkivääriä, 2 valkosipulin kynttä, koskenlaskijajuustoa, 1 mandariinin mehu + mausteet (paprikajauhe, mustapippuri, kurkuma) ja päälle raejuustoa ja persiljaa.

Ja sehän näissä sosekeitoissa on parasta, että ei näihin mitään ohjeita sen kummemmin tarvitse, kattilaan voi heitellä asioita ihan oman maun ja sen mukaan mitä sattuu komeroista löytymään. Todellä näppärä ja helppo ruoka siis kyseessä ja sopii ainakin omasta mielestäni ihan täydellisesti juurikin kylmiin pakkaspäiviin.

Vaikka tämän uuden aihetunnisteen nimi onkin Tommi kokkaa, niin tällä kertaa oli kyllä sopalla useampi kokki ja tehtiin se täysin yhdessä tuumin. Mutta kyllä se useimmiten minun roolini on olla apukokkina, joka tekee mitä keittiömestarimme käskee. Tommi hoitaa meillä kokkailussa suuret linjat ja minä keskityn pilkkomaan ja hämmentämään hänen visioidensa mukaan. Toisinaan taas ruoka valmistuu näppärästi niinkin, ettei minun tarvitse sen eteen tikkua ristiin laittaa.

Mutta mukavinta on mielestäni kuitenkin laittaa ruokaa yhdessä. Mitä tänään syötäisiin -on kysymys, jota pohditaan usein selailemalla kahdestaan netistä reseptejä. Keittiössä rinta rinnan hämmentäminen onkin nykyään ihan parasta laatuaikaa murun kanssa. Silloin ei sen pohjaan palaneen kattilan tiskaaminenkaan tunnu yhtään tympeältä, kun ollaan keittiössä yhdessä. 

 


Tammikuun alku + blogiin ilmestyy resepti…. Mutta ei, ei ole mikään keveä dieettiherkku kyseessä. Mutta ai että, makua tässä todellakin riittää. 

Mitä siis syntyy alla olevista aineksista (+oliiviöljystä ja parmesaanista , jotka unohtuivat kuvasta)? Näistä taiottiin eilen illalla tuoksuillaan huumannut Camembert-pasta! 

Ohjeita tähän löytyy useita ja pienillä eroilla, joten kirjaan tähän nyt ylös oman eilisen versiomme. Tästä annoksesta riittää 3-4 hengelle riippuen vähän siitä millaisen annoksen pastaa keittää. 

Tarvitset siis rasiassa olevan Camembert-juuston (n. 250 g), oliiviöljyä, valkosipulia, rosmariinia, hunajaa, pennepastaa ja tuoretta pinaattia (meillä oli sellainen 80g rasia)

Tuo juustorasiassa oleva paperi kannattaa napata pois ja korvata leivinpaperilla!

Juusto siis saa köllötellä omassa rasiassaan. Ensin leikataan juuston päältä kuori auki ja sitten lisätään valkosipulia paloina (käytimme 2 kynttä) ja rosmariinia ja ripotellaan päälle mustapippuria. Lorotellaan päälle vielä hunajaa ja oliiviöljyä  ja herkku on valmisn. 200 asteisen uunin hyväiltäväksi. 

Juusto saa muhia uunissa n. 20-25 minuuttia siten, että se ehtii sulaa juoksevaksi ja ottaa hieman väriä. Sillä välin keitetään pasta (me käytimme täysjyvä Penneä).

Aivan hetki ennen veden pois kaatamista heitetään sekaan pinaatinlehdet, jotta ehtivät hieman lämmetä. Kun vesi on kaadettu pois, raastetaan pastan sekaan n. 1-1,5 dl parmesaania. Pastasta tulee parmesaanin kanssa aika jäykkää jankkia, joten hyvä vinkki on ottaa hieman keitinvettä sivuun, jotta sitä voi lisätä pastan joukkoon, jos uhkaa tulla liian liisteriä. 

Sitten onkin aika nostaa Camembert pöytään, lusikoida sulaa juustoa pastan joukkoon ja pistellä ääntä kohti!

Jos jättää pastan kokonaan pois, voi tuon juuston laittaa vaikka illanistujaisissa tarjolle ihan vaan vaalean leivän kanssa nautittavaksi. Itse vetäisin jälkkäriksi yhden leipäpalan juustolla ja viikunahillolla. Toimii.

Soppa365 -sivustolta löytyi myös yksi aika mielenkiintoinen ohje valkohomejuuston ystäville. Briejuusto lehtitaikinakuoressa kuulostaa yhtä aikaa ihanalta ja kamalalta. Kuin voihin käärittyä voita. 😀