Hemmetin Noora, hänen keikisteltyä blogissa pitkissä Palmrothin saappaissa en saanut mokkasaapashimotusta enää pois päästäni. Upeiden Palmrooth-saappaiden yli 300 € hinta ei kuitenkaan sopinut suunnitelmiini, joten vietin hetken jos toisenkin internetin syövereissä etsiskellen edullisempaa vaihtoehtoa. Ehdin jo luovuttaa, kunnes eräänä päivänä sähköpostiini kolahti The Outnetin uutiskirje, jossa komeili Michael Korsin mokkabuutsit ison aleprosentin kera. Innostuin asiasta pikkuisen liikaa ja tilata täräytin saappaat mittailematta pohjettani. 

nahkahame-Ellos/kashmirneule-Ellos/saappaat-Michael Michael Kors/laukku-Tiger OF Sweden

Ja arvaahan sen miten siinä kävi. Sain saappat kiskottua jalkaan hirmuisella ähinällä, mutta saappaan poikki menevä sauma kiristi pohjetta niin, että luulin kinttuni joutuvan kuolioon. Mietin ensin tietenkin kenkien palauttamista, mutta koska olivat kovin mieluisat ja jalkaterän osalta tosi hyvän tuntuiset, niin päätin sitten hakea lausunnon Porin Kauppahallin Suutarittarelta. Jonkin verranhan nahkasaappaan varsia voidaan suurentaa ihan venyttämällä, mutta arvelin, että tuon saapasta kiertävän poikkisauman vuoksi tarvittaisiin varmaan muunlaisia toimenpiteitä. 

Ammattilainen lupasi, että venykkeen kanssa saappaista saataisiin minullekin sopivat. Toki niiden ulkonäkö hieman muuttuisi, mutta itseäni ei ajatus saappaan takana olevista kuminauhavenykkeistä haitannut, joten jätin MK:t Suutarittaren helkään huomaan. Sovittiin samalla, että kenkiä venytettäisiin hieman myös nilkan kohdalta, jotta saappaiden jalkaan vetäminen hieman helpottuisi ja korkoihin laitettaisiin hieman paremmin Suomen talveen sopivat kantalaput. 

Joku tietenkin miettii, että eikö olisi ollut jo sama etsiä kengät jotka olisivat olleet passelit suoraan kaupasta, mutta halusin nyt katsoa tämän vaihtoehdon. Ja kaiken lisäksi ajatus DHL:n kanssa sopivan noutoajankohdan sopimisesta sen hetkisissä reissukiireissäni tuntui niin stressaavalta, että en siksikään ollut innoissani tuotteen palauttamisesta.

Varsista siis leikattiin palat pois ja ommeltiin tilalle tukevat venykkeet. Kävin sovittamassa saappaita kerran välivaiheessa, jotta korjaukset saatiin varmasti oikean kokoisiksi.  Korjaukset toteutettiin todella siististi  ja itse olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Leikkauksen muoto säilytettin nätisti alkuperäisen mallina. Tokikaan kengät eivät enää takaapäin näytä lainkaan samalta kuin alunperin, mutta paljonhan tuollaisia venykkeitä näkee kengissä ihan valmiinakin. 

Katsoin nyt sitten myöhemmin, että mitä noiden saappaiden tuotetiedot ilmoittaa varsien kooksi ja näyttäisi olevan 38 cm, juuri saman verran kuin oman pohkeeni ympärys. Eli ihan hirvittävän paljosta ei ollut kyse, mutta pieni lisätila kuitenkin tarvittiin kaikille suunnattomille lihaksilleni. 😀

Kaikille korjaustöille (venyke, nilkkaosan venytys ja kantalaput) tuli hintaa n. 50 €. Tästä lisäsijoituksesta huolimatta tulivat nämä saappat n. 140 € halvemmaksi kuin ne alunperin kuikuilemani Palmroothit.

Ei siis kannata heti luovuttaa, jos tuntuu, että kaikki saappat ovat pohkeesta piukeita. Kannattaa ehdottomasti kysäistä myös suutarin mielipide, jos on pienestä kiinni. Porissa suosittelen lämpimästi Suutaritar Enniä Kauppahallissa!

Saappaat siis ovat nyt muuten oikein buenot, mutta yksi pieni probleema edelleen on. Mun jalka on melko rintava ja vaikka nilkan kohtaa hieman venytettiinkin, ei jalan sujauttaminen kenkään tapahdu kovin liukkaasti. Saappaan sisäpuoli ja esim. tän päiväiset sukkahousut muodostivat melkoisesti kitkaa välilleen, joten piti miettiä että mitenkäs pirussa nämä sais jalkaan hieman pienemmällä ähinällä, kun ei pitkää kenkälusikkaakaan ollut saatavilla. Ratkaisu löytyi, kun muistin erään kenkäkauppiaan kertoman jutun buutseista ja muovipusseista. 

Eli nilkasta piukean oloiset tai muuten vaan kitkaavat buutsit tai mitkä tahansa saappaat ja nilkkurit saa astetta sujuvammin jalkaan, kun sujauttaa kannan alle ohuen muovipussin. Itse käytin hevi-osastoilta tuttua hedelmäpussia. Pussi on huomattavasti liukkaampi kuin kengän sisus ja saappan saa kiskaistua jalkaan käden käänteessä. Sitten vaan nypätään pussi pois kengästä ja ei kun menoksi! Ja koska nahka venyy käytössä, niin todennäköisesti jossain kohtaa alkaa pärjäämään jo ilman sitä käsilaukussa kulkevaa hedelmäpussiakin. 

 

 


Puhutiin viikonloppuna junamatkalla kaverin kanssa kaikista mielestämme kuumista julkkismiehistä ja siitä miten ikä tuntuu tekevän miehille usein vain hyvää. Päädyttiin sitten myös selailemaan instaa ja vaihtamaan vinkkejä silmäkarkkia tarjoavista tileistä. Mä en ole koskaan pystynyt tekemään mitään tarkkaa listaa unelmamieheni ulkoisista ominaisuuksista, vaan olen tykästynyt miesten ulkonäköön useimmiten vasta huomattuani luonteen vetoavaksi. Mutta yksi heikkous mulla kyllä on, nää partaukkelit!

Tässäpä siis vinkkinä kolme seuraamisen arvoista insta-tiliä, jos sinunkin esteettistä silmääsi hivelevät mm. ronskit naamakarvoitukset ja tatuoinnit. Ja lopussa vielä bonusvinkkinä omasta mielestäni kaikkien aikojen paras sometili ikinä!

@bohemiangentleman  on ehkä ykkössuosikkini, koska tällä tilillä näkee paljon eri miehiä. On lyhyttä tukkaa, man buneja, salvador dali -viiksiä, seksisänkeä ja hillittömiä karvamattoja. Tyylit vaihtelevat akselilla hipsterit -rokkarit.

Edellisen tilin kautta bongattu @spizoiky eli  kanadalainen malli Josh Mario John ihastutti minua etenkin itselleni tutulla tukkatyylillä. Plussaa myös viikinkimäisestä olemuksesta!

Toinen yksittäinen tyyppi, joka kiinnitti huomion Bohemian Gentlemanin kuvissa on @sir_ndrewsilver, joka nyt vaan on ihan sairaan kuuma ukko harmaassa parrassaan, valkoisissa paidoissaan ja poseeratessan moottoripyöränsä kanssa. Toimii.

 

Ja vielä bonuksena ehkä kaikista suosikein seuraamani sometili ja se löytyykin sitten Facebokin puolelta. Des Hommes Et Des Chatons on nerointa mitä internetistä minun mielestäni löytyy!Hirmuisen kuumia kolleja todella osuvin kuvaparein. En kestä. Näissä kyllä usein kissa vie voiton mielessäni, mutta mielellänihän noita ukkojakin kattelee.

 

 


Buhuu, kyllä mä nyt niin kovasti harmistuin, kun huomasin, että tämä käsittämättömän upea ja käytännöllinen jouluasu on ehditty Asokselta loppuun myydä! Kyllä minä niin olisin halunnut kietoa kivan rusetin itseni ympärille ja tarjoilla itseni miehelleni jouluaamuna. Ettekös te kaikki haluaisi niin tehdä? Mutta tää on nyt kuitenkin siitä kiva juttu, että uskoisin tämän asusteen olevan melko yksinkertainen toteuttaa ihan itsekin, joten nou hätä vaikka tuote onkin ollut jo hirmuisen haluttu. 

Nyt siis vaan kaikki siskot askartelemaan omille mitoille sopivaa eleganttia lahjanarua! Ei muuta kuin muutama metri halpaa polyesterisatiinia Eurokankaasta ja sitten saksimaan ja solmimaan. Jos ei kangaskauppaan ehdi, niin Niksipirkka-henkinen pihistelijä valmistaa asun näppärästi esimerkiksi vessapaperista. Se on sitten kiihkossa hepompi repiä aukikin kuin umpisolmuun juntattu satiin!

Mutta muistakaa pelehtiessänne varoa joulukynttilöitä, sekä polyesterisatiini että se Lotus Embo saattaa napata aika herkästi liekkiä jos lähelle sattuu!

Jos ette malta odottaa luomuksen käyttämistä jouluun saakka, niin tämänhän voi pukea kivasti vaikka minihameen kanssa firman pikkujouluihinkin. Säväyttää taatusti!

Ai luoja… siinä oliskin tuolla miesraukalla pokassa pitelemistä (puhumattakaan itsestäni), kun meikämimmi kiepsahtais tollanen lahjanaru persvaossa hälle keikistelemään. 😀 😀