28.05.2015

Posted at 23:42h in Yleinen by
0 Likes

Väliin pieni sporttirelevinkki! Olen itse tykästynyt käyttämään punttihommissa usein haalaria erillisten osien sijaan. Ainakin kaltaisellani omenavartaloisella tuppaa ne trikoopöksyt helposti etenkin kyykätessä rullautumaan vyötäröltä ja se on niiiiiiin raivostuttavaa olla koko ajan nostelemassa ja korjailemassa vaatteitaan joka suorituksen jälkeen. Haalari poistaa tän ongelman tyystin eikä tarvitse pelätä persvaon vilkkumista treenikavereiden kiusaksi.

Itselläni on parikin Adidaksen haalaria, Toinen on tämä alla olevassa kuvassa näkyvä, kuvioltaan äärimmöisen rasittava ohut olkaiminen kokopuku ja toinen kokomusta leveämmillä olkaimilla varustettu versio. Nyt Ellokselta hyppäsi silmille tuon mustavalkoisen haalarin astetta kauniimpi sisko. Mikä ihanuus! Montako treenihaalaria ihminen saa omistaa? (vastaus on, että varmaan aika monta, jos vaan taas sais aikaiseksi treenata eikä vaan lusmuais sohvalla kuten mä viime viikot)

GS Catsuit -haalarin normihinta on 65 €, mutt Elloksella on sunnuntaihin saakka tarjolla alennus joka koskee myös merkkituotteita. Yli 60 € ostoksesta el on 20 euroa, joten tuo haalari irtoais siis hintaan 45 €! (lisätietoja alennuksesta löytyy heti etusivun alebanneria klikkaamalla)

Mitä kokoihin tulee, niin itse olen todennut, että itselleni olisi paras sellainen koko L:n ja XL:n välistä. XL (46/48) on vähän  turhan pitkä tällaiselle alle 170 senttisella ja sen takia mustan haalarini olkaimet esim on itselle hieman pitkät. Tuo silmissä vilisevä haalari puolestaan on kokoa L (42/44). Ja kyllähän se siis justiinsa päälle menee, mutta ehkä se L-XL välimuoto olis kaikista paras.


06.05.2015

Posted at 23:17h in Yleinen by
0 Likes

The Outnetiä selatessa tuli vastaan kengät, jotka oli pakko poimia tänne vinkiksi. Nämä Michael Korsin  herrainkengät ovat kovasti saman henkiset kuin omissa jaloissani nähdyt henkkamaukan cut out -jalkineet joihin olen kovin tykästynyt. Ja nyt nämä MK:t irtoavat melkein H&M hintaan!

Omat "pala pois" -poponi nähty siis mm. tällaisessa asussa viime syksynä. Ja tällekin keväälle olen jo ehtinyt kaivaa ne talviteloilta takaisin käyttöön. Passaa loistavasti niin housujen kuin mekkojenkin kaveriksi. Ihan perusmalliset mustat herrainkengät on omaan makuuni liian tylsät, mutta tuo cut out tuo kenkiin juuri sopivasti sitä jotakin ja muuten hyvin yksinkertainen jalkine muuttuu mielenkiintoiseksi. Itse olen käyttänyt näiden kanssa toisinaan jotain kivoja sukkia joiden on tarkoituskin näkyä, joko kirkkaan värisiä tai vaikkapa kimaltavia.

 

Tänään loppui vihdoin 9 päivän aamuvuoroputki ja nyt on vuorossa neljä päivää vapaata. Totesin jälleen päivän päätyttyä, että tykkään kyllä tästä nykyisestä duunistani ihan hirveästi, mutta saatana, että mä alan siinä 6. tai 7. peräkkäisen päivän kohdalla olla sitten jo ihan kuin kuraan kuollut kuttu. Mut on ohjelmoitu jotenkin niin, että kerran viikkon pitää saada nukkua ihan överipitkät unet ja kun ei sen sallivaa aamua ole saatavilla, niin sit kome sippaa illalla aiemmin. Nukahdin esim. maanantaina puoli seiskalta ja kuorsasin onnellisesti seuraavaan aamuun saakka. Että se on nyt vallitseva tilanne ruudun tällä puolen, armoton väsymys. Ei tää taas oo jotenkin normaalia. Huomiseksi suunnittelemani Helsingin piipahduskin jää kyllä nyt väliin ihan vaan siksi, että ei pysty, ei kykene. Pakko nukkua. 🙁


02.05.2015

Posted at 14:23h in Yleinen by
0 Likes

Tajusin tuossa yo-lakkini olinpaikkaa miettiessäni (muistin sen olevan edelleen kotikotona ullakolla), että en ole käyttänyt sitä liipistä kertaakaan varsinaisen ylioppilasjuhlapäivän jälkeen. Monta vuotta meni niin, että koin vapun yo-hattu -perinteen ihan pöljänä ja myöhemmin kun olen ollut sitä mieltä, että voishan sen nyt brunssille päähänsä vetäistä, niin se on maannut laatikossaan reilun 500 kilometrin päässä.

Muutaman viime vuoden ajan olen kuitenkin koristellut päänuppini vappupäivänä tuolla Kirsi Nisosen suunnittelemalla yo-laketilla (saatu) ja niin tein myös eilen. Mustavalkoinen lyyralla koristeltu ruusuke pysyi päässäni koko työpäivän (tai no, pysyi ja pysyi.. korjailin sitä aina kun kuvaamiselta ehdin) ja vielä illalla, kun suuntasin näkemään ystävääni Annia.

Töiden jälkeen vappuskumpalle lähtiessä vaihdoin vain työpäivän ajan jalassa olleet legginssit ja maiharit sukkiksiin ja paljettikenkiin ja kamerarepun sijaan otin olalle roikkumaan vähän lisää kimallusta.

Taisin juuri pari viikkoa sitten kirota, että ei enää koskaan mekkoa töihin, mutta taitaa se fiilis olla pitkälsti kiinni  myös siitä mitä siellä mekon alla on. Ainakin eilen, kun jalassa oli oikeasti peittävät legginssit, ei tuollaisessa trikookoltussa pyllistely tuntunut ihan niin kamalalta. Halusin laittaa eilen mekon ihan vaan siksi, että se passasi paremmin tuohon lakettiini kuin kaikki ne lököttävät farkut joita niin mielelläni töissä käytän ja laketti oli päähän saatava. 😀  

 mekko-H&M/neuletakki-Peter Hahn/kengät-RAS/laukku-Halston Heritage/laketti-Cailap (saatu)

Pikkaisen on kökön näköinen tuollainen kauhtunut trikoomekko kaiken tuon kimalluksen keskellä. Paremmalla koltulla tää ois ihan kivakin asu. Mutta kun en vaan jaksanut etsiä kaapista töiden jälkeen mitään parempaa ja töihin taas puen ennemmin just tuollaisen rievun, jonka kohtalolla ei oo niin väliä kuin niitä garderobin parempikuntoisia kamppeita.

Tästä nuhjuisesta mekosta tulikin mieleen, että mun vaatevarasto kaipaisi kyllä kipeästi läpikäymistä. Pitäisi jostain löytää aikaa raapia ihan koko vaatehuoneen sisältö ulos koloistaan ja tutkia kaikki tiukalla seulalla. Mulla on siellä ihan liikaa A) ihan superlemppareita vaatteita, jotka on kuitenkin jo kunnon puolesta sellaisia, että täytyisi raskia luopua, B) kamppeita joita haluaisin käyttää ja osata yhdistellä, mutta jotka ei vaan ikinä päädy päälle ja C) kaikkea epäsopivaa. Lumppua on ihan rajattomasti ja silti pyörin viikosta ja kuukaudesta toiseen suurinpiirtein samoissa rytkyissä koko ajan. Muutamat samat suosikkifarkut, tietyt ihanimmat t-paidat jne. Hillitön vaatehelvetti siis. Luulen, että se on tuttua aika monelle naiselle.

Mutta ääh.. kun se vaatteiden läpikäyminen, sovittaminen ja ylimääräisten kiertoon laittaminen on niin hiton työlästä. Missä välissä sitä oikein ehtis ja viitsis? Ja miten sitä raskis luopua kaikista tuollaisista niiiin mukavista, mutta kaameen näköisistä rytkyistä, niin kuin vaikka toi mekko?