Uudella laukullani ja rakkaalla avomiehelläni on eräs yhteinen piirre; ne molemmat näyttävät livenä todella hyviltä ja komeilta, mutta valokuvissa kumpikaan ei oiken onnistu eikä niiden upeus pääse oikeuksiinsa. (Tämä on kuulema yleisempikin ominaisuus poikaystävissä, näin olen kuullut.) Miehestä en nyt tällä kertaa julkaise kuvaa, tuijottelen sitä komistusta ihan vaan itse, mutta uuden nahkaisen elämänkumppanini (on se mieskin kyllä nahkainen) sen sijaan esittelen teille kera huonojen kuvien.

MPlaukku5

MPlaukku4

MPlaukku3

MPlaukku1

MPlaukku2

  • Merkki: Marc O’Polo
  • Ulkonäkö: yksinkertainen ja ihana
  • Materiaali: mielettömän pehmeä nahka
  • Koko: juuri sopiva
  • Alkup. hinta: 299 €
  • Itse maksoin: 239 €

Mennäänpä hieman ajassa taaksepäin ja muistellaan mitä  minä sanoin laukun vaatimuksista tässä tammikuisessa postauksessa. Alla muutamia lainauksia:

” olalla kuljetettava pehmoinen ja rento, mutta yhtäaikaa tyylikäs nahkalaukku.”

”laukkuun on aina mahduttava kaikki tarpeellinen, mutta se ei saa olla liian suuri”

”Musta pehmeän näköinen nahka yhdistettynä hopeisiin vetoketjuihin ja laukun loistava koko juuri kahden mustan laukkuni välistä ovat juuri sitä mitä nyt kaipaisin.”

”hinnan on oltava korkeintaan ykkösella alkava kolminumeroinen summa”

Viimeistä kohtaa lukuunottamattahan nuo kaikki toiveet sitten toteutuikin, mutta vaatimusten täyttyessä täydellisesti mua ei oikeastaan haitannut laittaa hieman enemmän euroja peliin. Tämä laukku vastaa loistavasti kaiken nielevän arkilaukkuni tarpeeseen ja tiedän sen sopivan yhteen lähes minkä tahansa vaatteideni kanssa. Ihanaa aloittaa maanantaina työt yhdessä uuden veskan kanssa!

Laukku poloinen pääsi tänään ensi kertaa ulkoilemaan, kun kävin nopsaan pyörähtämässä kaupungilla. Päällä oli jo toista päivää peräkäin jotakin melkoisen tavallisuudesta poikkeavaa. Noin niin kuin yleismaailmallisella tasolla tietenkin farkut + neulepaita on ehkä juurikin sitä tavallisuutta, mutt allekirjoittaneen  legginssifanaatikon asia on toisin.

270210B

Kaikessa karuudessaan mä tykkäsin näistä vaatteista kauheasti vaikkei farkut olekaan mitkään maailman imartelevimmat malliltaan. Tykkäsin etenkin tuosta käärittyjen lahkeiden ja bikereiden särmikkäästä kombosta. Nyt mulla tulikin sitten kauhea hinku hankkia jotkut uudet mahtavat farkut! Mutta tiedän, että nyt kun sellaiset olis kiikarissa, nii ei sit muuten löydy kirveelläkään. Hieman muuten tuntuu oudolta pukeutua kerrankin paitaan, joka ei peitä persettä. Tätä täytyy hieman taas harjoitella. 😀

Kuvasta ei nyt ikävä kyllä näy mun tukka kauhean hyvin, mutta kipaisin torstaina taas Maikun käsittelyssä ja tuloksena oli hieman vaaleampia sävyjä kaiken tumman joukkoon. Kuvassa näkymätön sivu on edelleen sänkimitassa. Maanantaina ainakin saan kuvia joissa letin nykyinen kuosi näkyy kunnolla, joten laitellaan sitten tännekin. Mulla olis nyt ehkä hieman haaveissa vaalennella tuota yleisilmettä pikku hiljaa kesää kohti, mutta pisimmissä osissa on vielä niin julmaa mustaa jäljellä, että ne täytyy varmaan saada leikattua alta pois ennen värinpoistotouhuja. Voi toki olla, että käännän kelkkani asian suhteen aivan täysin ja palaan sittenkin kokonaan takaisin mustaan. Ei ossaa sannoo vielä. Mut just nyt mennään tällä värien sekasotkulla.

Oletteko jotakin mieltä? Ihan mistä tahansa. 😀


Käsi pystyyn kaikki ne käsityöintoilijat, jotka olisivat halukkaita maksamaan n. 800 € ristipistotyöpohjasta. Anyone? No mut auttaako asiaa yhtään, että kyseessä on laukku, ei mikään pelkkä tyynynpäällinen? Ai ei vai. No en kyllä ihmettele. Mutta jos ristipistohommia rakastava on sopivasti laukkua vailla, niin hän voi yhdistää harrastuksensa ja tarpeensa ja hankkia Fendin Baguette bagin ja taiteilla sen haluamansalaiseksi. Ihanan innovatiiviseksi (mä en nyt ihan allekirjoita..) luonnehditun kassin mukana tulee lajitelma erivärisiä lankoja ja työskentelyyn tarvittavat neulat sekä muutamia esimerkkimalleja. Suunnittelijoiden laiskan päivän taidonnäytettä myy mm. Net-A-Porter.

fendi artist baguette3 fendi artist baguette2 fendi artist baguette1

Fendillä oli pari vuotta sitten samasta aiheesta kiiltonahkainen (en ottanut selvää oliko kyseessä aito vai keinonahka) valkoinen versio, jossa tuli mukana tussit ja tuota rikkaiden naisten väristyskirjaa myytiin 1300 $ hintaan. Sanokaa mua ahdasmieliseksi nillittäjäksi, mutta mä en oikein tajua. Siis ihan nyt vaan pari mua ihmetyttävää asiaa:

  • miten ihmeessä kukaan uskaltaa tuhertaa tussilla 1300 $ maksaneenseen veskaan? mitä jos menee pieleen? Uusi puhdas laukku vaan tilalle, niin kuin piirustuspaperista olis kyse. Jep.
  • jos haluaa tehdä persoonallisen näköisen kassin, niin miksi joku sitten haluaisi sen pohjan olevan jotain kallista merkkiä?
  • jos taas haluaa kirjailla veskaan noita mallien mukaisia Fendi-logoja, niin miksi ihmeessä maksaa siitä, että saa tehdä osan työstä? Eikö sitten olis sama ostaa joku laukku, jossa on logokuosi jo valmiina.
  • miten ihmeessä pystyisi ikinä päättäämään, että mitä tuon hintaisesta askartelupaketista sitten tekisi. Kauheat suorituspaineet!
  • onko suunnittelijat laiskimuksia joilta on loppunut ideat vai niin suuria neroja, ettei tällanen maalaistollukka pysty käsittämään?

Hyväntekeväisyyshutokauppojen myyntiartikkeleiksi nuo kassit kuitenkin sopii mainiosti. Ainakin väritettävää versiota oli annettu erilaisten superjulkimoiden tuunattavaksi ja tuotokset kaupattiin netissä ja rahat luvattiin menevän kunkin tuunaajanvalitsemaan kohteeseen. Mutta tuossakin tilanteessa kyllä maksetaan sitten ihan jostakin muusta kuin Fendin laukusta.

Tajuaako kaikki muut? Oonko mä ihmetykseni kanssa yksin?

http://www.neimanmarcus.com/store/catalog/prod.jhtml?itemId=prod53520020&parentId=cat15100763&masterId=cat14170738&index=13&cmCat=cat000000cat000141cat000149cat000226cat3650752cat14170738cat15100763

Tänään se löytyi. Nimittäin ostoslistan kärkipaikalla jo pitkään majaillut yksinkertainen, eleetön, oikean kokoinen ja laadukas nahkalaukku. Tai oikeastaanhan se löytyi jo syksyllä, kun kyseisen pehmeän kaunottaren ensi kerran tuosta korttelin päästä bongasin, mutta vasta tänään postipojan tuotua asiaan hieman apua kävin hakemassa uuden ystäväiseni kotiin.  Se oli omalla mittapuullani hintava, mutta kuukausien harkinnan jälkeen olin valmis panostukseen. Maltoin kuitenkin mieleni ja odottelin kunnes postiluukusta kolahtaisi edes pieni apu alennuskupongin muodossa. Mikäli himotuksieni kohde olisi ehtinyt mennä ennen sitä, niin sitten meitä ei olisi vaan tarkoitettu toisillemme. Kärsivällisellä odotuksellä säästin kuitenkin kokonaiset 60 €, joten olen entistäkin iloisempi.

Kuvaa ei vielä tänään ole tarjolla, sillä musta kaunotar ansaitsee parempaa valoa kuin mitä asunnossamme on näin talvisena iltana tarjolla, mutta saatte kuvitella. Kuvaa luvassa siis myöhemmin. Se on must ja se on pehmeää nahkaa. Vaikkei ensi näkemällä uskoisi, niin laukku vetää tarvittaessa sisäänsä A4 kokoisen kansion. Vetoketju on hopean värinen samoin kaikki vähäiset yksityiskohdatkin, kuten sivuilla olevat soljet ja olkahihnan kiinnitysrenkaat. Entistä paremmaksi asian tekee, että metalliset yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole liian kiiltäviä vaan himmeäksi harjatut.

Miehekkeelle laukussa riitti hieman ihmettelemistä, se kun on kuulema kovin pelkistetty ollakseen muutaman sadan euron kassi. Koita siinä sitten selittää, että nimenomaan mistään hörselöistä ja blingblingistä mä en ikinä maksaisi satoja euroja, vaan mulla panokset nousee rahallisesti juurikin sitä mukaa, kun hankkimani hyödykkeen tyyli pelkistyy ja samalla odotettavissa oleva käyttöikä pitenee. Mutta eihän miehen tarvitse ymmärtäkään käsilaukkusääntöjä, kunhan vaan ei lausu pahaa sanaa mun rakkaasta veskasta. 🙂

Tarkemmat hinta- ja merkkitiedot hankinnasta sitten kuvamateriaalin yhteydessä.

PS: Koruharakan nettikaupassa jälleen uutuuksia tarjolla. Kannattaa myös liittyä putiikin faniksi facebookissa, sillä kaikkien 15.3.2010 mennessä liittyneiden kesken arvotaan 50 € lahjakortti harakan korukauppaan!