Mä en voi sanoin kuvailla kuinka ihanaa täällä on! Aurinko paistaa, kaupunki on kaunis, hotelli on loistava,  seura on mahtavaa, kakku hyvää, viini halpaa ja ennen kaikkea mun mieli on kerrankin hetken aikaan täysin huoleton.

Tänään ollaan vaan pyöriskelty ympäriinsä ilman kummempia suunnitelmia. Välillä kävelt sinne minne nokka näyttää ja toisinaan hypätty ensimmäiseen kohdalle osuvaan raitiovaunuun.  Nyt tultiin hotellille hieman hengähtämään ja siistiytymään ennen kuin suunnataan viininmaistelutilaisuuteen.

Tuulen suunta on ollut tänään koko ajan väärä meikäläisen kampausta ajatellen. Mihin virastoon tästä voisi valittaa?

Jonna puolestaan näyttää koko ajan tyylikkäältä ja huolitellulta.

Ainakin suurimman osan aikaa..

Musta nahkarotsi tuntui välillä aurinkoisimmissa paikoissa jopa turhan kuumalta. Vastapainona kuitenkin vastaan on tullut mm. naisia turkishatuissa ja talvisaappaissa.

Jonna ihastui mun leopardihuiviin joten annoin sen tänään lainata sitä. Täytyy pitää huivia vähän silmällä ettei se ”epähuomiossa” päädy väärään matkalaukkuun.

Tämänkin ihanan päivän asu jatkaa taas ihmeen värikkäällä linjalla. Montaa eri punaista! Siniset farkkushortsit! Leopardikuosia! Oon ihan innoissani ja tykkään noista vaatteista  hurjasti.

gif maker

Mä pääsin tänään vihdoin käyttämään ekaa kertaa joulukuussa itselleni synttäriulahjaksi tilaamia Bronxin ihania leopardikenkiä. Minä kun siis olin ahne ja hemmottelin itseäni kerralla sekä leopardikorkkareilla, että matalilla versioilla. En kadu pätkääkään tuota tuhlailuani.

Kirjoittelisin mielelläni pidemmästikin, mutta nyt saatte tyytä lähinnä kuviin, sillä viininmaistelu odottaa ja minun on vielä taiottava itsestäni ihmistävä muistuttava olento. Kuullaan taas!


 

 

Tässä ehdottomat lempikuvani eiliseltä. Nukkuvat ihmiset jotenkin kiehtovat mua. Oon ehkä vähän outo, mutta minusta olisi mahtavaa kuvata kokonainen sarja muotokuvia nukkuvista ihmisistä.  Am I weird? 😀


Sillä välin, kun Jonna hikoilee saksantunnilla, niin mä ehdin heittää eetteriin pienen turistikuvapläjäyksen eiliseltä.  Eilinen kului siis ihan vaan tallustellessa ympäri Linziä ja höpötellessä samalla kaikkia kuulumisia. Siitähän on kuitenkin jo yli kuukausi kun on Jonnan kanssa viimeksi nähty, joten toistuvasta Facebook-chattailystä huolimatta oli kyllä melkoinen puheripuli päällä molemmilla. Ja samalla ehti sitten vähän ihastella kaupunkia. Kaupunkia, jota moni kuulema haukkuu yhdeksi Itävallan rumimmista. Just..

Mä en muuten tiedä oonko mä koskaan aiemmin kertonut miten me ollaan Jonskun kanssa tutustuttu. Siis blogipiireissä nyt tietenkin, mutta ensimmäinen kohtaaminen on aivan erityisesti jäänyt molempien mieleen. Oltiin molemmat luettu toistemme blogeja jo alusta lähtien ja itse olin ajatellut, että Jonna vaikuttaa tosi kivalta mimmiltä ja että olisi hienoa tavata hänet.

Yhdessä blogimiitissä sitten jokunen vuosi takaperin Jonna tuli ravintolassa minua vastapäätä istumaan ja meidän ekat naamatusten vaihdetut repliikit menivät aikalailla näin: Veera: Ihana nahkatakki sulla!, Jonna: Eikö olekin! Mä löysin tän kirpputorilta vitosella! (tätä hintaa en muista, mutta joku ihan naurettavan vähäinen euromäärä se oli), Veera: Senkin ärsyttävä lunttu!

Sillä sekunnilla, kun olin kateuksissani haukkunut tuon uuden tuttavuuden noilla kauniilla sanoilla, oli Jonna ajatellut, että ton ämmän kanssa tulee taatusti synkkaamaan. 😀

Ja niinhän siinä kävikin, että meidän kahden huumorintajut menivät yksiin enemmän kuin loistavasti eikä tylsiä hetkiä näin ollen ole kyllä vielä tullut vastaan. Mä tulen täältäkin reissusta takaisin varmaan poskilihakset aivan hellänä kaikesta nauramisesta.

Nyt pitäis sitten varmaan tehdä itsestäni ihminen ennen kuin se ihana ämmä palaa koulusta, sillä sitten otetaan heti nokka kohti Wieniä! Mahtavuutta!