Jörn Donner lausui mainoksessa, että lukeminen kannattaa aina. Minä puolestaan haluaisin muistuttaa, että myös juhliminen kannattaa silloin tällöin. Eilen ainakin kannatti, kun kokoonnuimme Helsinkiin juhlatila M6:een viettämään pikkujouluja isolla bloggaajaporukalla. Sai kyllä nauraa vatsalihakset kipeiksi! Hyvät juhlat kohottavat mielialaa ja saavat unohtamaan hetkeksi arjessa vaivaavat ajatukset.

Illan primus motorina toimi rakas ystäväni Iina, jolle pitääkin vielä kerran sanoa suuret kiitokset järkkäilyistä. Mahtavaa aina välillä saada kasaan tuota jengiä joista monien kanssa on tunnettu blogihommien myötä jo vuosikymmenen ajan. Allaolevassa luokkakuvassa onkin siis blogikokemusta yhteensä yli parin sadan vuoden verran! 😀

Kuvia ei juuri tullut otettua, sillä piti keskittyä höpöttämään muiden kanssa ja maistelemaan herkullisia drinkkejä. Mutta asukuvat sentään muistettiin napata.

Alunperin suunnitelmissani oli pukeutua joko paljettimekkoon tai isoin strassein koristeltuun Joseph Ribkoffin pikkumustaan, mutta loppujen lopuksi kaipasinkin hieman rennompaa fiilistä kovin juhlavan asun sijaan. Niinpä päälle päätyi keinonahkainen luottohame uuden hapsupuseron kanssa.

Pikkujouluihin sopivaa juhlavuutta kokonaisuuteen toi kuitenkin Ivana Helsingin paljettilaukku, normaalia vahvempi meikki tekoripsineen ja arjesta poikkeava kampaus. Sitä kun osaa itse vaan ne pari tukkatötteröä, on kiva toisinaan juhlia jonkun muun laittamalla tukalla. Tämä pikakampaus loihdittiin Fredalla sijaitsevassa Salon Nyytissä. Varauspalvelu Timman kautta oli helppo etsiä itselle sopiva kampausaika ja vielä ihan oman hotellin läheltä. 

Tällainen kuva löytyi muistikortilta. Kysyn vaan, että missä ihmeessä mun hame on? Se oli kyllä lyhyt, mutta ei sentään näin lyhyt! Mitä tässä tapahtuu? Ja miksi en muista tällaisen kuvan ottamista? 😀 😀

Hame – Ellos / Pusero – Samoon, Ratsula / Kengät – Marks & Spencer / Laukku – Ivana Helsinki / Korvikset – Lindex

Aika mustaa, mutta kokomustat asut ovat mielestäni parhaimmillaan juuri noin erilaisia pintoja ja struktuureja yhdistellen. Samoonin läpikuultava hihainen hapsupusero oli mielestäni tosi hauska löytö. Liikkuessa heilahtelevat ”strysselit” (kuten eiliseen seurueeseen kuulunut mieshenkilö hapsuja nimitti) tuovat eloa asuun.

Vaikka useampikin drinksu ja skumppalasi tuli eilen kumottua, niin vältyin pahalta darralta. Jotain sitä on vihdoin iän myötä oppinut ja muistin juoda illan aikana myös melko paljon vettä. Vältyin siis täysin päänsäryltä ja kömmittiin aamulla reippaana hotelliaamiaisellekin. Eli hyvin juhlittu! 

Kemuista Iinan lisäksi kiitokset ne sponssaneille tahoille: Zadaa, Venuu ja Timma.

 


Tänään on vihdoin sellainen olo, että olen oikeasti muuttanut. Siitäkin huolimatta, että tavaroitani on edelleen vanhassa osoitteessa paljonkin. Mutta nyt minulla on sänky ja omassa jääkaapissa ruokaa. Täällä omassa kodissa on nyt kaikki tarpeellinen, mutta pitää sieltä Tommin luota vielä setviä monta tavarakasaa pois sen tieltä.

Onpa hassua sanoa, että ”Tommin luona”, kun kyllähän se asunto tuntuu edelleen mun kodilta ja tämä uusi paikka siltä kuin olisi jossain käymässä. Meneehän siihen kodintunteen siirtymiseen hetki. Varmaan useampikin.

Sitä olen viime päivinä pohtinut paljon, että miten sitä saisi itsensä elämään rauhassa ihan vaan tässä ja nyt. Siinä kulloinkin käsillä olevassa hetkessä. Kun sitä niin kovasti haluaisi ajan menevän nopeasti eteenpäin, jotta pääsisi näkemään olisiko jossain edessä päin luvassa jotain ihanaa tähän elämään.

Mutta kun joka ikinen minuutti tästä elämästä on koettava oli ne sitten hyviä tai huonoja. Yhtään ei pysty pikakelaamaan, ei eteen, ei taakse. Niin olisi hyvä pystyä keskittymään siihen mitä on nyt. Todeta, että just nyt ei oo ihan hirveen ihanaa ja kivaa, mutta paskempiakin tunnelmia on koettu.

Haluan tarttua lämmöllä siihen ajatukseen, että musta ei tunnu yhtään niin kamalalta, kuin siellä mustimmassa kuopassa. Tyytyä nyt ja tässä siihen, että ei ole mahtavaa, ei suurta onnea ja iloa. Mutta ei ole myöskään ihan kamalaa.

Jossain takaraivossa on pienen pieni aavistus ja toive siitä, että kaikki kääntyy parempaan päin. Se käännös on hidas, mutta se tapahtuu. Nyt on vain pysyteltävä kyydissä ja katseltava hitaasti ohi lipuvia maisemia. 

Moni asia on ihan sikinsokin. Sekä kuvainnollisesti että fyysisesti. Tuota viimeistä on etenkin mun vaatevarastot. Rievut ovat olleet nyt pitkin ja poikin kahdessa osoitteessa, joten on tuntunut helpoimmalta pukeutua viimeisen viikon ajan ihan muutamaan käden ulottuvilla olevaan vaatekappaleeseen. 

Ihmisten ilmoilla liikkuessa olen pukeutunut lähinnä tähän hameen, neuleen ja pitkien saappaiden yhdistelmään. Muuten olen rentoillut vain farkuissa ja hupparissa. 

neule – H&M / hame – Ellos / saappaat – Högl (saatu) / korvikset – Aarikka (saatu)

Huomiseksi pitäisikin sitten keksiä jotain muuta päälle, sillä luvassa on blogimimmien pikkujoulut Helsingissä. En vielä tiedä tarkemmin, mutta kyllä mä haluan ehdottomasti kimaltaa. Makuuhuoneen ovessa roikkuukin nyt kasa paljettia ja strasseja. Arvon niistä sitten aamulla jotain laukkuuni.

Skumpanmakuinen ilta hauskassa seurassa tulee just nyt kyllä hyvinkin tarpeeseen. Kiva saada ajatuksia vähän irti tästä tavaroiden kantamisesta ja uuden elämän pelosta.

Lampsin myös viime viikonloppuisen Helsingin reissun noilla Höglin saappailla ja meinaan suunnata huomenna matkaan samoilla koroilla. Aivan uskomattoman mukavat kengät! Tulee pidettyä paljon hametta ihan senkin takia, että voin kiskoa nämä saappaat jalkaan. 

Kun saan tämän vaatepyörremyrskyni joten kuten taltutettua, niin jospa sitä päälle ja asukuviin päätyisi jo jotain muutakin kuin tuo yksi ja sama hame! 


-Kaupallinen yhteistyö, Ellos. Kaupalliset linkit merkitty *-merkillä-

Viikonloppu meni nopeaa juhlapyrähdystä lukuunottamatta hikisenä ja meikittömänä verkkareissa muuton parissa. Vaikka kaikki kamat ei todellakaan ole vielä uudessa kodissani, niin alkaa siellä huonekalut olla suurimmaksi osaksi paikoillaan. Huomisen olen varannut vaatekaappien läpikäyntiin ja astiat odottavat myös vielä osoitteesta toiseen siirtymistään.
 

Olen niin iloinen, ettei tätä muuttoa tarvinnut hoitaa yhdessä päivässä, vaan saan käydä kamat läpi rauhassa. Ehkä sellainen muutto olisikin iisimpi, missä vaan kaikki pakataan mukaan, mutta nyt täytyy tavaroita käydä läpi sillä silmällä, että sulle vai mulle. Viikonloppuna esitettiin mm. kysymykset ”kumman piirakkavuoan haluat, keraamisen vai teflonin?” ja ”mitäpä luulet kummalla meistä on käyttöä lihanuijalle?” ja ”irtoisko sulta mun mukaan vaikka pari olutlasia?” 

Blenderi mulle, pastakone sulle. Soda Stream mulle, kahvikone sulle. 

Tänään oli sitten pitkästä aikaa päällä jotain sen verran asiallisempaa, että tuli otettua ihan asukuvat. Piti tehdä välillä töitä kaappien koluamisen sijaan. Ulos en sentään valoisan aikaan ehtinyt, mutta tuo työhuoneella oleva Andy Warholin kenkätauluhan passasi väreiltään just hyvin päivän asun taustalle. 

Pukeutuminen lähti tänään siitä, että halusin laittaa jalkaan uudet viime viikolla Högliltä saamani mokkasaappaat. Minulle ei ole vuosikausiin ollut korollisia pitkiä saappaita, joten tuntuipa ihanalta vetää sellaiset lyhyen hameen kaveriksi!

Kengät eivät pääse oikeuksiinsa näissä sisäkuvissa, joten pitää pian kuvailla ne jonkin toisen asun kanssa ulkona. Mutta ekan käyttökokemuksen perusteella uskallan jo sanoa, että saappaat tulevat saamaan paljon käyttöaikaa, niin mukavat ne ovat jalassa. Aivan kuin ei olisi korkoa lainkaan. 

Hame – Ellos*, koko 48

Pusero – Ellos*, koko 46/48

Laukku – DAY

Saappaat – Högl (saatu)

Korvikset – KappAhl

Vaatteet ovat jälleen kerran suosikkinettikauppani valikoimista. Sekä hame että pusero ovat Elloksen omaa mallistoa. Asu on sillä tavalla monikäyttöinen, että toimistohommien lisäksi se sopisi ihan hyvin myös vaikka pikkujouluihin. Pistäisi vaan ehkä hieman juhlavammat korot alle ja blingimmät korvikset korviin, niin hyvin menisi kemuasustakin.

En tiedä tarkoittaako se sitä, että juhla-asuni ovat arkisia vai sitä että toimistoasuni oli tänään juhlava. 😀

Mutta onks mulla mitään pikkujouluja tänä vuonna…. Ei kun joo, on mulla! Ainakin blogimimmien kemut Helsingissä ja toimituksen pikkujoulut täällä Porissa. En ole oikein jouluihminen, mutta pikkujouluja vietän mielelläni!