Voin kuulkaa kertoo, että viime aikoina aivot on kiehuneet kuumuudessa siihen malliin, että en ole jaksanut uhrata montaakana ajatusta pukeutumiselle. Tai no, joka aamu sen yhden ajatuksen. ”Tahdon päälle jotain mukavaa ja avonaista.” Viikonlopun ainoat tavoitteet oli saada hieman väriä pintaan ja rentoutua. Tavoitteiden toteutumisesta en ole niin varma ainakana sen ruskettumisen osalta, mutta ainakin mä yritin. Lauantaina retkotettiin Encen kanssa aurinkoa palvoen Eurajoen Kelorockissa peräti kolme miestä seuranamme. Eipäs kun kolme + mielikuvituspoikakaverit.

kelo40

Ence on aikeissa karata sirkuksen matkaan ja harjoittelee tässä huikeaa ohjelmanumeroaan. Tämä nainen on selvä viihdyttäjä!

lakataan

Jos ei sirkushommat ota tulta alleen, voi E pistää pystyyn kynsienlakkauskojun torille. Ence pisti väkipakolla lakata myös varpaankynsiini jotka ovat ehkä maailman surkeimmat ja naurettavimmat kynsiyksilöt maailmassa. En edes tajua kuinka se osui sudilla niihin olemattomiin otuksiin.

vauva

Yritin jonottaa puhelimeen soittaakseni pizzataksiin, mut babyllä oli meneillään maratonpuhelu ja se puhui koko päivän.

kelo24

Muita miehiä ei täällä blogissa tällä ketaa julkaista, mutta tässä paparazzin salaotoksessa suuteloitsen kiihkeästi mielikuvituspoikakaverini kanssa sillä välin kun meidän verta ja lihaa olevat miekkoset olivat pubissa katsomassa potkupalloa ja kiskomassa parit terävät.

kelo8

Ennen matkaan lähtöä mun piti kiireesti käydä hankkimassa uusi lierihattu mun entisen kadonneen tilalle. Pelastus löytyi 8,90 € hintaan Glitteristä. Ihan must juttu tällaisella helteellä ja onnistuin sen ja aurinkorasvan yhteistyön tuloksena välttämään hartioideni palamisen. Rasti seinään!!

sit vähän nillitystä loppuun. Mä oon ollut jo kolme päivää kipeenä, mut pomon loman vuoksi töitä on painettava vaikka pää kainalossa. Kurjan olon ja sunnuntaina alkavan viikon loman vuoksi tällä viikolla aika kuluu ihan ennätyshitaasti. En kestä! Vielä hiton monta kuvausta ja sata rästihommaa ja äääh ja kaikki ärsyttää ja kuumottaa ja ahdistaa ja ihan varmasti sitten ensi viikolla makaan vielä pahemmin sairaana jaksamatta edes kättä liikauttaa ja siinäpä se sitten olikin tämän tytön ainoo loma koko vuonna. Mua ärsyttää jo valmiiksi. Fiilikset on tällä hetkellä siis kaikkea muuta kuin korkealla. Voi siis olla, että hetkeen ei täällä blogissakaan näy mitään tämänkertaista järkevämpää sisältöä. Oikeastaan tuntuu koko bloggaaminenkin tällä hetkellä ihan maailman turhimmalta ja typerimmältä puuhalta. Vaikka just pari viikkoo sitten oli kauhee into päällä. 😛 Saa nähdä mihin päin tää tästä lähtee. Toivottavasti teillä muilla on mukavampaa. Kiitos ja anteeksi.


Oon nyt viikonlopun aikana tullut siihen tulokseen, että asukuvat pitäis aina ottaa parin siiderin tai skumppalasillisen jälkeen. Jotenkin sitä vaan kuvissa esiintyi silloin astetta rennompi ja iloisempi ilmestys. Nämä kuvat perjantai-illalta jolloin kävin mystery shopping-tehtävää suorittaneen ystäväni seurana istumassa hetken aikaa läheisessä kuppilassa. Muru nappasi ne minusta hieman puolen yön jälkeen kotiin palattuani. Yleensä kuvia on kolme joista valiten vähiten huonon, mutta tällä kertaa hovikuvaajani teki omasta mielestäni niin hyvää työtä, että joudutte katselemaan naamaani ja uusia housujani useamman kuvan verran.

2010_18_06_ilta2 2010_18_06_ilta1

toppi/Vila, trikoolärpäke/Ellos, housut/H&M, kengät/Bianco, laukku/Vila, korut/kirppislöytöjä ja äidin vanhoja

Saattaa kyllä olla, että kuvien onnistuminen johtuu muustakin kuin alkoholituotteista. Olen nimittäin muutaman viime päivän ollut pitkästä aikaa jotenkin hyvin hyvin onnellinen. Syitä iloitsemiseen on mm se, että  löysin jälleen monta vuotta kateissa olleen valokuvaamisen riemun. Löysin myös pitkästä aikaa kaupasta kivoja ja itselleni sopivia vaatteita ja se nosti myös fiilistä ja sai olon nätiksi. Typerä hymy kasvoilla johtunee myös siitä, että mä tajuan päivä päivältä vaan rakastuvani muruuni entistä enemmän. Mulla on nyt meneillään joku super-rakkauskausi. <3 Onnelliseksi minut tekee myös se, että kesälomani häämöttää ihan muutaman viikon päässä ja vaikka se onkin vain viikon mittainen niin se tarkoittaa sitä, että pääsen vihdoin kotiin isin ja äidin hoiviin. Ihan jos yhden rästihomman saisin vihdoin hoidettua alta pois ja kämpän siivottua jälleen kodin näköiseksi, niin sit olis jo aika täydellistä. 🙂

Mut lässytyksistä sit noihin päälle eksyneisiin lumppuihin. Nuo vihreät pöksyt löytyivät mun perjantaisella shoppausreissulla henkkamaukasta ja olen niihin kovin kovin tykästynyt. Hintaa ohuilla housuilla oli 19,95. Olen jo jonkin aikaa salaa toivonut, että saisin kaappiini rennot housut jotka ovat väriltään jotain muuta kuin mustaa ja oikeastaan ainoa värivaihtoehto jonka saatoin kuvitella oli juurikin tuollanen army-vihreä. Hieman ehkä harmittaa, että otin sovituskoppiin vain suurimman löytyneen koon eli 46 enkä edes testannut pienempää kokoa. Housut nimittäin löystyivät melkoisesti jo ekalla käyttökerralla, joten pienemmätkin olisivat voineet mahtua.

Voin sit muuten kertoo, että tuollainen tissipaita ei oo ehkä ihan ykkösvaihtoehto pubiin joka on täynnä keski-ikäistä jalkapalloyleisöä. Ihan pikku vinkkinä vaan, jos joku muu haluaa olla fiksumpi ja välttyä epämukavilta ja melko pitkiltä katseilta. 😀

Voi olla, että te ette sitä näe, mutta mä olen ihan oikeasti saanut hieman väriä pintaan! Purkista totta kai. Kävin ostamassa sitä monen suosittelemaan Acon kevyesti päivettävää voidetta ja jo kolmen päivän käytön jälkeen mä olen saanut ihanan terveen värin pintaani ilman yhtäkään ikävää rantua. Olen niin iloinen! Mahtava tuote.

Nyt vähän eilisitä prinsessakakkua aamiaiseksi ja sitten hoitaa yks rippikuvaus. Illalla sitten taas tän bloggauksen pariin, olis nimittäin parikin postausta jo luonnoksen muodossa odottelemassa. Ihanaa sunnuntaita kaikille!


Melko täydellinen kesäpäivä. Pomo usutti mut kotiin pari tuntia normaalia aikaisemmin ihan vaan siks, kun on niin hyvä keli. ”Et sä kuitenkaan pääse hellepäivistä paljoa kesällä nauttimaan” olivat saatesanat. Ihana pomo. 🙂 Käytin sitten tilanteen hyväkseni ja kävin pyörähtämässä kirppareilla, mutta apajat olivat kehnot. Päivä jatkui kuvien osoittamissa merkeissä bloggaajakollega Encen kanssa.

140520101554

Mä olen nyt pari kertaa nähnyt Encellä niin upeita tekoripsiä, että mä olen ihan vakuuttunut, et munkin on opeteltava tollasten vehkeiden liimaaminen. Mun ainoot kokemukset tekoripsistä on teinivuosilta, kun pakkeloitiin ystäväni kanssa itsemme Back to the Sixties bileisiin. Mutta ehkäpä nyt on opeteltava tuo mun mielestä karmiva homma uudelleen, kun kaupat on täynnä toinen toistaan upeemmin koristeltuja tekoräpsyjä.

140520101553

Ripsien lisäksi mä ehkä ihan pikkasen kadehdin noita nahkaisia niittiballerinoja. Melkein tekis mieli mennä sovittelemaan noita Cip Capiin, mut aion pysyä lujana. Kengät ovat kylläkin kuulema epäonnen kengät, sillä aina kun Encellä on nuo jalassa, tulee karmea sade. Niin myös tänään.

140520101552

Jo toinen lehtien puskemiskuva tässä blogissa pienen ajan sisään. Taidan hieman intoilla tätä vuodenajan muuttumista. Mut eikös oo aihettakin?

140520101555

Oltiin nähty salamat jo aikoja sitten ja seurailtu mustien sadepilvien liikkeitä sen pahemmin huolestumatta. Kun sitten vihdoin päätettiin kerätä kamppeet ja lähteä sisätiloihin, niin taivas aukesi välittömästi nurtsilta noustuamme. Ei auttanut muuta kuin juosta Kirjurinluodon pienen kioskin kapean lipan alle teinien kanssa sadetta pitämään. Onneks teineillä oli pattereilla toimiva mankka niin oli sentään musiikkia. Huono puoli oli se, että musa oli Lauri Tähkää…

140520101558

Onneks oli lämmikettä, niin ei tullut tylsä eikä vilu sadetta pidellessä. valkoviinitetra, onko mitään kesäisempää!? On, nimittäin valkoviinin nauttiminen muovimukeista sateessa.

140520101560

Mut täytyy mainita, et kioskin lippa oli niin kapea, että meinas olla vaikeuksia saada mahdutettua itsensä sen alle. jJs halus pitää perseen kuivana, meinas kastua tissit, jos taas halus kuivat tissit, niin tahto kastua etumus. Ja tämä oli siis ihan vaan mun henkilökohtainen ongelma.

140520101562

Loppuun vielä mun eka kesäasu. Aika ankeet noi tollaset kalkkunan vaaleet sääret, joiden ajelu oli jäänyt vähän huonolle tolalle. Mut hei, en mä osannut varautua vielä tällaseen lämpöön! Ihanat noi mun kolmellatoista lentopallovuodella pahoinpidellyt polvet.kin Mut kai se vaan pitää hyväksyä, et kropassa alkaa näkyä elämisen jäljet. Aion pateista huolimatta käyttää hameita kelien salliessa. eE auta jäädä itkemään sellaisten ominaisuuksein vuoksi, joille ei vaan voi mitään. Suosittelen samaa asennetta muillekin. Mut hieman tää kesän eka kerta paljailla säärillä tuntui pelottavalta, mut onneks olin turvallisessa seurassa. 🙂

Nyt ilta jatkuu parilla Singstar-vedolla ja sit lähdetään katsomaan Tease Queensien burleski esitystä Cabaretiin. Mahtavaa aurinkoviikonloppua kaikille teillekin!

PS: Toivotaan, et mä pian taas saan tästä bloggaamisesta paremman otteen ja saisitte muutakin luettavaa kuin tällaset mitä kuuluu höpinät. Mut mä toivon, et jaksatte tällastakin menoa välillä.