Viikko on vasta puolivälissä, mutta monta pientä kivaa asiaa on jo ehtinyt tapahtua. Tässä muutamia viime päivien parhaita asioita kuvien kera.

vaga

Muistan ihastelleeni noita Vagabondin sandaaleja jo toissa kesänä niiden saavuttua kauppojen hyllyille. Vielä kun ystäväni hehkutti omia kenkiään viime kesänä, niin harmittelin kovasti etten tullut niitä hankkineeksi. Minulla on kuitenkin usein ollut tuuria ja monet himoitsemani kengät ovat sattuneet tielleni kirpputoreilla tai netissä huomattavasti alkuperäistä edullisemmin ja sama onnenpotku osui kohdalle näidenkin jalkineiden kanssa. Käyttämättömät nahkasandaalit löytyivät Huuto.netistä ja olivat kaniisti pakattuna omassa laatikossaan kuin suoraan kaupan hyllyltä. Maksoin kengistä postikuluineen 31 €. Not bad.

pupu

Viikon parasta antia oli ehdottomasti se, että sain viettää aikaa ihanan ja rakkaan Hiiripupumarakatin kanssa. Voi sitä höpötyksen ja naurun määrää, mikä tuosta pikku miehestä lähtee. 🙂

paprika

Minulla on käynyt niin suuri onni, että rakkaani on mitä suurenmoisin kokkisoturi. Vaikka itse olisin jääkaappiin kurkistaessani sitä mieltä, että siellä ei ole aineksia mihinkään syömäkelpoiseen ateriaan, niin muru katsoo asioita luovemmalla silmällä ja loihtii lautaselle jotain hurmaavaa. Eiliset täytetyt paprikat kylläkin syntyivät heti kauppareissun jälkeen ja tarvikkeet oli ostettu jurikin niitä varten, mutta murun loihtima herkku oli tälläkin kertaa kyseessä. Ruoka oli niin hyvää ja täyttävää, että olin pyörtyä. Ja söpöjäkin vielä nuo hattupäät!

leon

Edulliset levylöydöt ilahduttavat tietenkin aina. Mun on pitänyt jo pitkän aikaa hankkia nuo Kings Of Leonin kaksi vanhempaa levyä, sillä toissavuonna ilmestynyt Only by the night levy kuluu ehdottomasti omien lempilevyjeni top-10 listalle. Jostain syystä noiden kiekkojen ostaminen on kuitenkin jäänyt, vaikka olisivatkin olleet tarjolla monessakin paikassa n. kympillä. Eilen kuitenkin Cittarin levyhylly yllätti niin hyvällä tarjouksella, että hymyni levisi välittömästi korvasta korvaan. Molemmat ostoslistalleni kuulunet albumit yhteishintaan 10 €!

kevat

Vaikka minä ja koivut emme olekaan näin keväisin kovin hyvissä väleissä, vaan ne ilkimykset itkettävät ja ahdistelevat minua lääkkeistä huolimatta useamman viikon ajan. Huonoista väleistämme huolimatta en voinut olla iloitsematta nähtyäni tiistaina nuo upean vihreät kevään merkit Tampereella. Ja nyt tänään sai samaa ilmiötä ihastella myös täällä Porissakin. uudet sandaalit hankittu ja lehdet puissa, sehän tarkoittaa, etä kesä on ihan nurkan takana!

whitney

Pääsin eilen taas lempiharrastukseni pariin loistavassa tyttöseurassa. Pidettiin taas melkoinen konsertti naapureideni iloksi. illan ehdottomasti eniten naurua kirvoittanut esitys oli kolmen mimmin yhteisveto Pussycat Dolssien Don’t Cha biisistä kera tosi hottien koreografioiden. Pornokyykytkin onnistui muuten ihan hyvin, mut ylösnousemista on harjoiteltava ehkä hieman sulavammaksi. XD Kuvassa on meneillään henkeä salpaavan koskettava tulkinta Whitney Houstonin klasikkobiisistä Greatest love of all.

120510pieni

Ilta jatkui perus baarihommilla ja päälle päätyi yllä näkyvät releet. Ihanan pehmoinen Dieselin t-paita oli maanantainen löytö JC- Outletista Tampereelta. Paita oli tarjolla puoleen hintaan (17,45 €) ja se oli väriltään lähes juurikin sitä mitä olen kaappiini kaipaillut. Tuo on nyt sitten sitä minun suunnatonta ”värihurjastelua” normaalin mustan rinnalla.Itselleni epäominaisen vaalean vaatteeseen sopeutumista helpottaa huomattavasti se, että itse en näe alaspäin katsoessa kuin tuon tumman yläosan. Tissit blokkaa tehokkaasti näkymän alemmas. 😀

Tukka sattui näköjään eilen oikein harvinaisen mukavaan ojennukseen. Hieman kyllä tuo tumman värin nopea haalistuminen harmittaa vaikka Maikku siitä minua jo varoittelikin. Etuosassa olleet vaaleat raidat kun tuppaavat puskemaan näkyviin tuolta värin alta. Mutta ei se mitään, mulla on kaappi täynnä mustia tukkavärejä. Pitää siis vaan alkaa joku ilta sotkemaan. Mä en vaan tajua, että miten mä teininä jaksoin värjäillä pehkoani parhaimmillan jopa joka viikko, kun nykyään mun mielestä hiusten itse värjääminen on suurinpiirtein tympein juttu ikinä. Plääh. Tulisko joku sotkemaan soosit mun päähän?

Nyt vähän katsomatta jääneitä ohjelmia digiboksilta ja muuta yleistä relaamista!

Mikä sinua on tällä viikolla ilahduttanut?


Voi apua, mihin nämä päivät oikein juoksee.. Jo viikko edellisestä postauksesta. Mun tapana ei ole pyydellä anteeksi blogitaukojani, enkä tee sitä tälläkään kertaa, mutta nyt tämä hiljaisuus harmittaa jo itseäni sen verran, että kerrotaanpa hieman kuulumisia.

Vajaan parin viikon päästä on edessä ensimmäinen neljästä näyttökokeesta, jotka joudun tänä vuonna tutkintoani varten suorittamaan ja kyseiseen näyttöön ei pääse, jos ei kaikki tähän mennessä koulussa vaaditut tehtävät tehtynä. Vanhojen etätehtävien (joita mulla toki oli osaksi rästissä.. :P)  lisäksi listalla on näytön ennakkotehtävä (9 kuvaa), asiallisen portfolion laatiminen ja muutamia kirjallisia tehtäviä + kaiken tuon aiemmin mainitun kasaaminen siistiksi kokonaisuudeksi sekä sähköisessä, että fyysisessä muodossa.

Tuo edellä mainittu hirviölista yhdistettynä uuden työn aloittamiseen on vienyt melkolailla kaikki mehut eikä mikään harrastustoiminta kuten bloggaaminen ole  juurikaan mahtunut ajatuksiini. Parin viikon päästä koulun aiheuttama aivopaine kuitenkin hellittää taas hetkeksi, joten uskaltaisin luvata bloginkin taas piristyvän. Pitäkää siis peukkuja mulle, että saan matskut kasaan ja näytön kunnialla suoritettua.

pyykkimuija

asu keväältä 2007 😀

Stressirytinöissä ehti sellainenkin asia livahtaa ohi kuin blogin 3 vuotis syntymäpäivä! Lauantaina nimittäin tuli tasan kolme vuotta kuluneeksi blogin ensimmäisestä varsinaisesta postauksesta. Kauan tämä homma on elämässä mukana roikkunut ja jotkut lukijatkin ehkä lähes yhtä kauan.

Olen metsästänyt tyyliäni näin julkisesti jo kolme vuotta ja välillä on fiilis, että sellainen on tainnut löytyä, mutta toisina päivinä taas tuntuu, että olen pukeutujana edelleenkin hyvin hyvin keskeneräinen. Uusia  haasteita ja tavoitteita tyyliasioissa syntyy elämäntilanteiden muuttumisen ja ikääntymisen (hyi yäk mikä sana) myötä koko ajan, joten tyylin metsästys on ajankohtaista vielä tästä eteenpäinkin.

060310-3B

ja asu keväältä 2010

Olen joskus aiemminkin udellut teidän lukijoiden ajatuksia nimenomaan näin blogisynttäreiden kunniaksi ja teen sen tälläkin  kertaa. Välitän blogini suhteen pääasiassa vain omasta mielipiteestäni enkä koe tekeväni tätä viihdyttääkseni ketään muuta kuin itseäni. Toisinaan kuitenkin mietin, että kuinka kauan tämä kyseinen harrastus mahtaa enää antaa itselleni mitään uutta ja pohdin myös sitä millainen merkitys puuhillani on toiselle osapuolelle eli lukijoille.

Nyt olisikin siis mukava kuulla taas pitkästä aikaa teidän ajatuksianne vaikkapa jostakin seuraavista asioista tai ihan mistä tahansa muustakin:

  • sun oma tyyli. Onko löytynyt jo vai vielä hakusessa? Millaiset asiat sinua viehättävät pukeutumsessa juuri nyt?
  • Luetko blogiani siksi, että oma tyylisi on samanoloinen vai olemmeko toistemme täydet vastakohdat ja käyt lähinnä kauhistelemassa?
  • Onko joukossa joku, joka olisi seurannut höpinöitäni alusta saakka?
  • Ajatuksia blogini kehityskaaresta. Onko asiat menneet/menossa hyvään/huonoon suuntaa vai onko aina samaa tasaista hyvää/tyhmää vaan?
  • Ideoita minulle mistä kerätä uutta potkua tähän puuhaan? Onko nämä mustat kaavut jo käsitelty riittävän/liian monta kertaa ja kannattaisiko minun keksiä jo uusia aiheita?
  • Onko jotain aiheita joista haluaisitte lukea? Jos joku ehdotus sattuisi natsaamaan sen kanssa millaisista asioista minä kenties haluan kertoa, niin kuka tietää vaikka joku ehdotus kävisi jopa toteen. Mutta vain jos se kiinnostaa minua itseäni. 😀
  • Onko jotain kysyttävää? Mikäli ihmetyksen aiheita ilmenee enemmänkin, niin saatan vastailla laajemminkin kuin kommenttiboksissa.

Että sellaisia.. tai sit voitte tosiaan avautua ihan mistä tahansa muusta kuten kuluneen päivän parhaista tai huonoimmista hetkistä, suklaan puutteesta, pahimmista stressinaiheistanne, sähkönhintojen noususta tms.. Mitä nyt keksittekin. Kunhan vaan mulla olis kerrankin jotakin luettavaa eikä ainoastaan kirjoitettavaa. 😀

Ja nyt tää alkais valmistautumaan huomista Helsingin reissua varten. Luvassa mm. erään suunnittelijakuuluisuuden haastattelu ja kuvaus, parin muun bloggarin kuvaaminen erään meikkiaiheisen Indiedays-kampanjan tiimoilta ja illan päätteeksi herkuttelua ravintolassa tyttöjen kanssa. Noista molemmista puuhista lisää juttua luvassa täällä blogissa lähiviikkoina.

Koko pääsiäisviikonloppu hurahtaakin sitten studiossa ja koneen äärellä kuvaten ja kuvia käsitellen. Tavoite on, että ensi viikon koittaessa olis mun kouluhommat kuosissaan ja voisin viimeiset päivät vain relata ja keskittyä jo itse viikonloppuna häämöttävään näyttöön. Saa nähdä kuinka käy.. Elämme jännittäviä aikoja ystävät hyvät!


Mainitsinkin jo tuossa edellisen postauksen lopussa, että tulevana kesänä on luvassa häät lähipiirissa, joten sehän tarkoittaa minulle häävieraana uuden mekon hankintaa. Kekkereihin on vielä reilut kolme kuukautta, mutta koskaan ei ole liian aikaista alkaa kartoittamaan omia mieltymyksiä. Mikään näistä Asoksen valikoimista bongaamistani mekoista ei ehkä olisi sellaisenaan täysin minua miellyttäviä, mutta antavat hieman osviittaa itseäni kiinnostavista yksityiskohdista.

kotelomekko inspis4

Tässä yksilössä viehättää tuo yläosan läpikuultavuus, kauniit rypytykset ja tuo lantiolla roikkuva huitula. En kyllä tiedä onko lantioni sellaista mallia, että siihen kannattaisi kiinnittää enää lisähuomiota millään ylimääräisellä härpäkkeellä, mutta ilman tuollaista koristetta tuo mekko olisi ehkä hieman tylsä. Toisaalta kyllä voisi ajatella niinkin, että yleensä se on nimenomaan yläkroppa, joka minussa tahtoo kiljua kaikkea huomiota puoleensa, joten ehkäpä tilannetta voisi hieman tasapainottaa jollakin alemmaksi sijoitetulla huomionherättäjällä.

kotelomekko inspis3

Tässä mekossa värit ovat täysin väärät, mutta malli kaikin puolin mitä kaunein. Omalle tasapaksulle vyötäröttömälle vartalolleni tosin ottaisin tällaisen mieluummin yksivärisenä. Tuollainen vaaleampi yläosa nimittäin hirvittää minua todella paljon. Jälleen kerran mielessä takoo vain tissikriisi.

kotelomekko inspis2

Häitä ajatellen tämän koltun materiaali on ehkä turhan halvan oloinen omaan makuuni, mutta malli ja etenkin väri  on kaunis. Kuten kahdessa aiemmasaakin mekossa, myös tässä viehättää kauniit rypytykset. Minulla on nyt ihan selvästi kiihkeä ihastuminen rypytyksiin ja laskoksiin, jotka antaisivat hieman keskivartalolleni armoa.

Miltä unelmieni mekko kesäisiin juhliin sitten näyttäisi? Mitta hieman polven yläpuolelle, hihaton tai hyvin pienet hihat, yksinkertainen malli jollain pienellä jujulla, kauniita rypytyksiä ja laskoksia,väristä ei vielä mielipidettä. Ja tietenkin se mekko kaunistaisi ja hoikentaisi ja olisi päällä mukava, eikä sen malli aiheuttaisi ongelmia alusvaatteiden suhteen. Eli yksiolkaimiset ja olkaimettomat on poissa laskuista, sellaisia rintaliivivirityksiä en edes lähde etsimään, kun tiedän homman mahdottomaksi. 😛

Juurikaan ei haavekuvani vielä kirkastuneet, mutta jatketaan tässä kevään aikana tuumailua..

Sitten vielä hieman kuulumisia loppuun.. On nimittäin nyt vihdoin pakko intoilla täälläkin, kun en malta enää olla hiljaa.. Mä aloitan maanantaina uudessa työpaikassa!!! Mä olen niiiiiiin iloinen, ettei mitään rajaa! 🙂 Ehdin tässä alkuvuoden ”vetää lonkkaa” lopetettuani edellisessä paikassa vuodenvaihteessa, joten olen kerännyt jo ihan uutta motivaatiotakin ja töihin pääsyä oikein odottaa. Valokuvauksen saralla jatkan pääasiallisesti edelleen, mutta pääsen laajentamaan työnkuvaani studiokuvauksesta monelle muullekin alueelle. Että ei mulla sit mitään kummempaa kerrottavaa kuin että HappHappyJoyJoy! 🙂