-sisältöyhteistyö-

Viime viikonvaihteen Helsingin reissun ohjelmaan kuului Madonnan keikan lisäksi shoppailua. Oli ihan hurjan kiva kerrankin pääkaupunkireissulla ihan oikeasti ehtiä hieman kauppoihinkin kiertelemään. Yksi kaupunkikierroksen kohteista oli alusvaateliike Change, joka halusi antaa minulle muutamia lahjakortteja sekä itse käytettäväksi, että teille lukijoille arvottavaksi (tästä lisää postauksen lopussa). Itseni lisäksi myös ystäväni Piia oli halukas hankkimaan täytettä alusvaatekokoelmaansa, joten vietettiin City Centerin Changen sovituskopissa tovi jos toinenkin.

Koska jokapäiväisten mustien perusliivien varastoni on tällä hetkellä kunnossa, oli minulla haaveissa jotkin pirtsakat väripläjäykset. Satuttiin kuitenkin siinä mielessä vähän huonona päivänä putiikkiin, että alet olivat loppuneet juuri edellisenä päivänä, mutta kaikki syksyn uutuudet eivät olleet vielä saapuneet. Uutuusvalikoimat eivät siis olleet viikon alussa vielä ihan runsaimmillaan, mutta toki sieltä silti soviteltavaa löytyi.

20120819-135724.jpg

Sovittelin muutamat liivit, mutta päätin sitten säästellä lahjakorttini seuraavalle Tampereen tai Helsingin reissulle jolloin pääsen uudelleen Changeen ja syysuutuudet ovat ehtineet saapua liikkeisiin laajemmalla skaalalla. Mun tissiliiviostokset on aina niin kalliita, että olen ihan fiiliksissä, kun voin kerrankin kiikuttaa kassalle jotkut ihanuudet ilman, että tarvitsee itkeä sen ison loven vuoksi, jonka ostos korvertaa lompakkooni.

Siinä missä minä kaipasin alusasukokoelmaani väriä, Piialla oli etsinnässä mielellään vaaleat t-paita-liivit ja niitä riittikin sitten sovitettavaksi melkoiset läjät. Piialle kävi ihan perinteiset, eli mentiin liikkeeseen sillä ajatuksella, että hänen rintaliivikokonsa olisi 75D, mutta lukemat muuttuivat sovituskopissa hikoilun tuoksinassa melkoisesti. Taitaa kuitenkin olla niin, että koot vaihtelevat hieman riippuen liivimallista, sillä tuo oletuskokokin oli aiemmalta Change-vierailulta saatu tulos, eikä käynnistä ollut kuulema kuin reilut puoli vuotta.

20120819-135734.jpg

Myyjä kiikutti melkoiset läjät liivejä sovituskoppiin ja istuvuutta ja kokoa arvioitiin sitten oikein kolmen naisen voimin. 😀 Myyjä muistutti moneen kertaan siitä, että liivejä päälle pukiessa rinnat täytyy muistaa ihan kunnolla asetella paikoilleen. Eli nostellaan kaikki rintakudos sieltä kainaloistakin ihan kunnolla sinne kuppeihin eikä tyydytä siihen asentoon mihin liivit osuvat, kun ne nakkaa päälle puolihuolimattomasti.

Piiakin erehtyi jo jossain kohtaa luulemaan, että nyt se oikea koko löytyi, mutta sitten tuli asiantuntija tarkastamaan tilanteen, kehotti nostelemaan boobsit paremmin paikalleen ja taas saatiinkin huomata kupin käyvän ahtaaksi. Eli ei muuta kuin isompaa kirjainta kohti! Kun täydellisesti istuvat ja tukevat liivit sitten löytyivät, oli neitosen hämmästys melkoinen. 75D vaihtui ainakin valitun liivimallin kohdalla kokoon 70F. (F niin kuin Fabulous!) Muutamalla kympillä kaksi kuppikokoa lisää. Se on jo huomattavasti Tallinnan visiittiäkin halvempaa ja myös kivuttomampaa.

Kuinka moni muuten myöntää eläneensä tai yhä elävänsä siinä harhaluulossa, että pelkkä kirjain kertoisi jotakin rintojen koosta ja että koko D tai E tarkottaisi automaattisesti megahinkkejä? Totuushan on, että vaikkapa D-kuppi on tilavuudeltaan aivan eri ympärysmitan esim. ympärysmitan 70 cm kuin 85 cm kanssa.

Onkohan noissa kokoihin liittyvissä harhaluuloissa syy siihen miksi todella moni nainen ei älyä sovittaa riittävän isokuppisia liivejä? Ajatellaan vain, että ”no ei mulla voi todellakaan olla mikään E tai F -kuppi, koska nehän on sellaiset ihan valtavat tissit”. Mutta ei sitä kirjainta tarvitsisi niin kovasti pelätä.

20120819-135741.jpg

Ja ympärysmitasta vielä sellainen ihan omakohtainen huomio, että se liivin ympäryksen koko ei todellakaan ole sama asia kuin mittaustulos rinnan alta. Ja tuo tilanne korostuu etenkin tällaisella laardikuorrutteisella naisella kuten minä. Itsellänikin mitta tuosta rinnan alta on muistaakseni jotain 90 cm ja kenties enemmänkin, mutta minulle hyvä ja napakka liiviympärys on lähes poikkeuksetta 80 cm. Se läski nääs antaa melkoisesti periksi ja isommalla ympärysmitalla ei hinkit saisi ollenkaan tarvitsemaansa tukea.

Tuon asian vuoksi minua ihmetyttääkin miksi niin monen vaateketjun läskiosaston rintaliivien ympärysmitat lähtevät useinn vasta koosta 85 tai 90 cm. 😛 Mutta onneksi on sitten nämä alusvaatteisiin erikoistuneet puljut kuten vaikkapa tuo Change, jonka valikoimissa on laajat kokovalikoimat niin ympärysmitoissa kuin kuppikoossakin. Oma sovitteluni osoitti, että kun seuraavan kerran Changeen pääsen, niin voin aloittaa testailut heti suosiolla vaikkapa koosta 80 H tai I.

Kerroinkin heti tuolla postauksen alussa, että minulla on muutama Changen lahjakortti jaettavaksi myös teille Tyyliä Metsästämässä -blogin lukijoille. Koska tämä postaus on kilometrin mittainen ilman arvontahässäköitäkin, niin ajastan varsinaisen arvontapostauksen huomis- (eli maanantai-) aamulle. Jos siis olet kiinnostunut saamaan hieman avustusta alusasuhankintoihin, niin klikkaa itsesi takaisin tänne maanantaina.

EDIT: arvontaan pääsee nyt osallistumaan TÄÄLLÄ


Pikainen torstaipäivän piristys tässä vaan töiden lomassa.. H&M:n tiedote tarjoili uusia David Beckham bodywear -malliston mainoskuvia ja täytyy myöntää, että saattoi mulla vähän jotain kuolaa tipahtaa näppikselle, kun näitä vilkuilin.

Kyseessähän on siis pysyvästi H&M:n valikoimiin kuuluvista kamppeista, mutta koska kuumat kuvat myy, niin näiden tuoreiden kuvien myötä siis halutaan vaan muistutella ihmisiä tämän simppelin miesten kalsonkimalliston olemassaolosta. Jouluksi H&M tosin lupailee mallistoon muutamaa uuttaa kuulema lahjaksi hyvin sopivaa tuotetta. Niitä valokuvia sitten odotellessa..

Kerroin jo kalsarimalliston helmikuisen lanseerauksen yhteydessä, etten aiemmin ollut oikein syttynyt tuolle Beckhamin pojalle, mutta H&M:n silloiset mainoskuvat aiheuttivat jo jonkinmoista kipinöintiä. Ja mites sitten tällä kertaa? No näiden uudempien Alasdair McLellanin ottamien kuvien kuvien myötä mähän sytyin ihan liekkeihin!! Becksu kalapuikkoviiksissä, kuumaa!! Tälle miehelle ikä ja naamakarvoitus on kyllä tehnyt ainoastaan ja vaan hyvää.

Mutta mitä sitä sen enempää tässä horisemaan, kun ne kuvat ne on jotka kiinnostaa!

Kyllä, miehen on mahdollista näyttää haluja herättävältä jopa harmaassa Long John -asussa.

Käsivarsien paljastaminen heittää lisää bensaa liekkeihin eikä tätä kuvaa katsoessa edes normaalisti kovasti vihaamani valkoiset muniksetkaan aiheuta oksennusreaktiota.

Mutta paras tietenkin viimeiseksi.. Pakko lopettaa tää postaus tähän, koska musta on kohta enää tuhkat jäljellä.

PS. Mun on ihan pakko raahata muru nyt vihdoin studioon ja kuvata siitä samanmoisia kuvia. Niitä voin sitten vanhana mummona kumara ja ruttuinen ukko vierelläni ihastella ja vaipua muisteloihin. 😀


 Ihana, ihana talvilomani alkaa vedellä viimeisiään ja töihin paluu on edessä taas tiistaina. Mutta hurjasti kaikkea mukavaa on tähän puoleentoista viikkoon kyllä mahtunut.

Yksi loman huipuista tapahtumista oli tietenkin perjantaina juhlitut Indiedaysin 2 v -synttärit. Minulla ei vielä ole käsissäni kuvia asustani, joten siitä lisää myöhemmin. Nyt voisin kuitenkin muutamalla kuvalla esitellä hieman tukka- ja meikkilookkiani.

Sen lisäksi, että juhlin 2 vuotiasta Indiedaysiä, niin otin itselleni oikeuden samaan syssyyn juhlistaa myös omaa 5 vuotta täyttävää blogiani. (viisi vuotta! miettikää!!) Ja koska oli niin paljon aihetta juhlaan, halusin hemmotella itseäni unohtamalla tukan väkerys -ja meikkausstressin ja varasin ajan kampaajalle ja meikkiin. Salla liittyi seuraani ja kävimme teettämässä itsestämme ihmiset mahtavien mimmien, Jessican ja Suviannin taitavissa käsissä Olet Ihana! -salongissa.

Myös Salla-kaunokaisen Focus on Fashion täytti viisi vuotta nyt maaliskuussa. Mehän ollaan siis Salluskan kanssa varsinaisia senioribloggaajia! Onnea siis Sallalle ja Focus On Fashionille!

Olet Ihana!:n tytöt noudattivat toiveitani ja taikoivat tukkani taidokkaasti tötterölle ja silmät somasti sumuisiksi kera muutaman ripsitupsun. Kummaisia huulipunia en halunnut, ettei olo tuntuisi liian ”meikkipelleltä”. Plus mä en olis kuitenkaan muistanut lisäillä punaa pitkin iltaa joten ne punat olis ollut ekan skumppalasin reunassa.

Mutta kyllä mä vaan harvinaislaatuisesti olin kovin tyytyväinen nassuuni ja olo oli pitkästä aikaa nätti. Ainakin alkuillan ajan. Jatkoilta otetuissa kuvissa on kyllä taas ihan entisenlainen hikinen ja kiiltävä monsteri. Mut ei se onneks menoa juuri haitannut.

Viimeisellä kuvalla tarjotaan sitten taas vähän hernettä herkimpien nenukkaan vetämistä varten. Siis aatella, kehtaa tolleen tissiliivit vilkkuen taas esiintyä! Ja vielä tollasessa makkarankuoressa!

Kuvan tarkoitus on mahtavan kauneuteni lisäksi esitellä millaisiin alusveremeisiin tää pyllerö luottaa. Oon jäänyt talven aikana ihan koukkuun erilaisiin kevyesti muotoileviin alusmekkoihin ja toppeihin. Mitään megasuperpuristusta mä en halua käyttää, vaan tykkään, että henki kulkee ja istuminenkin onnistuu.

Perjantaina mä sujautin juhlakoltun alle Seppälästä hankkimani lyhyen alusmekon, joka ei sen kummemmin kohota tai litistä, mutta saa muut vaatteet laskeutumaan astetta paremmin sekä mummopöksyjen ja inhottavienkamalien sukkahousujen rajat edes hieman huomaamattomammiksi.

Vararenkaiden naamiointi- ja kuritus -topeista ja muista kavereista luvassa lisää juttua vielä jossain vaiheessa. Mulla on monta hyvää suositusta mielessä!