24.10.2018

Posted at 22:32h in Yleinen by
0 Likes

-Kaupallinen yhteistyö, Ellos-

Nämä vaatteet näkyivätkin jo jokin aika sitten Olympus-postauksessa, mutta tämän hetkisten lempihousujen vuoksi asu ansaitsee vielä ihan oman postauksen. 

keinonahkahousut – Ellos, koko 46

 t-paita – Vero Moda, koko XL

neuletakki – Selected, koko XL

 kengät – Minna Parikka (2nd hand)

laukku – Gina Tricot

 korvikset – KappAhl

 

Kirjoittelin jo aiemmin Elloksen keinonahkahameesta, mutta sen lisäksi syksyn suosikkialaosien joukkoon on rynninyt myös saman firman keinonahkahousut. Minulla on ollut vuosien varrella useammatkin pu-pöksyt, mutta useimmiten sellaiset, joissa on ollut takaosa trikoota, aivan kuten tuossa em. hameessakin. Mutta nyt kerrankin löytyi kokonaan keinonahkaa olevat housut, joissa fiilis ei ole aivan kuin oleilisi muovipussissa.

Housut ovat slimmit, mutta eivät ihan superkireät ja niiden sisäpuoli on miellyttävän pehmeä. Eivät siis liimaudu kinttuihin niin inhottavasti kuin monet kokeilemani pu-housut. Tykkään housujen vajaamittaisista lahkeista ja korkeasta vyötäröstä, eli malli on ainakin itselleni juuri loistava.

Olen käyttänyt housuja niin neuleiden, kauluspaitojen kuin bleiserin ja paljettitopinkin kanssa. Tuntuvat siis sopivan lähes kaikkeen mitä tykkään juuri nyt käyttää. Haaveilen edelleen aitonahkaisista housuista, mutta niitä etsiessä nämä Elloksen pöksyt ovat kyllä parhaat tähän mennessä omistamistani keinoversioista.

Siinä missä viime viikon töistä jäi päällimmäisenä mieleen messuhommat, niin tällä viikolla saa taas kuvata oikein huolella. On lapsiperheen kuvausta Vauva-lehteen, kuvituskuvaa voimalatyömaalla, reppareita niin Popedan keikalta kuin Porissa järjestettäviltä laneiltakin ja lauantaina vielä yksi hääkuvauskin.

Tuon viimeksi mainitun vuoksi hieman jännittää viikonlopun sää. Välillä on lupailtu lumimyräkkää ja sitten se onkin taas peruttu. Muuten harvoin jaksan säätä juurikaan stressata ja kytätä, mutta joidenkin kuvausten edellä joutuu vähän jännittämään.

Minähän nyt kuvaan ja ryömin vaikka missä loskassa, mutta se ei olisi hääparia ja kuvien lopputulosta ajatellen kovin toimiva vaihtoehto. 😀

 


23.10.2018

Posted at 22:17h in Yleinen by
0 Likes

 

Syksyn ja elämän myrskyissä pientä turvallisuuden ja lämmön tunnetta tuovat pehmeät ja mukavat vaatteet. On ihana pukea päälle ihoa hyväilevä neule ja lämmittää varpaat läheisen rakkaudella neulomilla villasukilla. Peiton alle ei voi jäädä, mutta ulkona puhaltava viima on helpompi kohdata miellyttäviin materiaaleihin kääriytyneenä.

Uusin lohdullinen arkivaatehankintani on tämä I Love Me -messuilta löytämäni kotimaisen Design Pylsyn merinovillapusero. 100% mulesing vapaasta merinovillasta kokonaan Suomessa valmistetussa puserossa on rento malli, 3/4 hihat ja kuminauha helmassa. Sopii loistavasti niin farkkujen kuin näköjään hameenkin pariksi. 

Design Pylsyltä löytyy myös mm. merinovillaisia ponchoja, viittoja, pipoja ja huiveja. Omaan ostoskassiini sujahti puseron lisäksi vielä vaaleanpunainen tuubihuivi, jonka voi myös nostaa hupuksi. En tötterökampauksieni kanssa oikein voi pitää pipoja, joten pannat ja löysät huivi-/huppuviritelmät toimivat paremmin.

Tätä rentoa neuletta löytyy harmaan lisäksi mustana ja vaaleanpunaisena. (Ja täytyy myöntää, että himoitsen kaikkia värejä) Koot ovat 1,2 ja 3, itselläni 48-50 kokoisena koko 2. 

Oman väripaletin vaihduttua kesästä syksyyn on tämä viime keväinen kirppislöytökin päässyt vihdoin ahkerampaan käyttöön. Ted Bakerin veskan kuosi ja väri olivat niin minua, että en voinut kävellä sen ohi Relovessa. Siitä tulikin sitten kallein kirpparihankintani vaatteiden ja asusteiden osalta, mutta huikea löytö silti. Toimii kokonsa ja olkahihnansa vuoksi loistavasti reissukäsilaukkuna, se tuli taas viime viikolla matkaillessa todettua.

pusero – Design Pylsy / hame – Ellos / takki – KappAhl XLNT (saatu) / huivi – Becksöndergaard / kengät – Betty London / laukku – Ted Baker (2nd hand) / korvikset – Aarikka (saatu)

Sain hetki sitten instassa paljon kommentteja, että minun tulisi pitää hiuksiani useammin auki. No, heti seuraavana päivänä jouduin tekemään niin pakon edessä, kun matkalaukusta puuttui niin hiuslenkit kuin oikeat muotoilutuotteetkin. Ja ai hitto, mikä katastrofi! Ton reuhkan auki pitäminen tuntuu ihan karmealta, etenkin ulkona. En vaan osaa, enkä tunne peilikuvaani. Bussiin päästyä oli sitten jo pakko ihan vaan solmia hiukset edes jotenkin auttavasti pään päälle sykeröksi, jotta pystyin elämään. 

Että jos tuntuikin eilen pusero todella miellyttävältä, niin tukka loikin sitten vastapainoksi epämiellyttäviä tuntemuksia. You win some, you lose some! 


15.10.2018

Posted at 22:26h in Yleinen by
0 Likes

 

En ole ollut viime aikoina normaalia laiskempi blogin päivittäjä siksi, että olisin luopumassa blogista tai, ettei minulla olisi mielessä montakin asiaa josta haluaisin kirjoittaa. Mutta päässä on pyörinyt Elämä. Todellakin isolla kirjaimella.

Kun iso pyörä oikein huolella pyörii, on hankala keskittyä mihinkään muuhun kuin aivan pakolliseen. Sitä aivan pakollista on ollut viime kuukausina ne työt, jotka tuovat pääasiassa leivän pöytään. 

Aika on mennyt viime kuukausina siis lähinnä töihin ja sen ulkopuolella oman sisuksen kaiveluun. Niin herkullisia aiheita kuin tuolta pääkopan perältä irtoaisikin, niin niistä asioista kirjoittamiselle on kuitenkin oma aikansa vasta myöhemmin. Kun se aika tulee, niin mulla on sata asiaa joista haluan täällä blogissa taas kirjoittaa. 

Mutta life is good. Olo on hurjan paljon paremmin kuin kesällä, kun tuli uitua pelottavan syvissä ja mustissa vesissä. 

farkut – Ellos / kashmirneule – H&M / nilkkurit – Vagabond / takki – kirppislöytö

Kuvissa yhden todella myrksyisän (siis ihan säätilasta puhun, en pääni sisällöstä :D) työpäivän ankean värinen asu. Elloksen pillifarkut ja Zadaasta edullisesti löydetyt Vagabondin kiiltonahkanilkkurit ovat olleet tämän syksyn parhaita hankintoja ainakin jos käyttöajalla mittaa. Ne etsiytyvät päälle niinä päivinä, kun pukeutumista ei jaksa juurikaan miettiä. Eli kiireisinä ja aikaisin alkavina työpäivinä siis todella usein. 

Tän postauksen ydin oli siis sanoa, että pysykää edelleen kyydissä vaikka blogin konduktööri on ollut vähän hiljainen. Olen palaamassa melko pian. 

Uutta postausta luvassa itse asiassa jo huomenna, kun pistän pystyyn arvonnan, jossa jaetaan lippuja tulevan viikonlopun I Love Me -messuille. Pysy siis kuulolla, jos liput syksyn kivoimmille messuille kiinnostaa!