En menisi takuuseen, että tällainen kuvissa esiintyvä korkeavyötäröinen hame + raitapaita yhdistelmä on kaikista imartelevin ratkaisu omalle vartalolleni, mutta päätin silti antaa asulle mahdollisuuden yhden työpäivän ajaksi. Olen nimittäin tullut viime aikoina siihen tulokseen, että haluan ottaa edes pieniä haparoivia askeleita ulos mukavuusalueeltani, jotta löytäisin täpötäydestä vaatehuoneestani kenties jotain uusia yhdistelmiä.

 Toisaaltahan tässä ei ole mitään uutta. Näin minä raitapaidat aina yhdistän, joko denimiin tai mustaan alaosaan ja mausteeksi jälleen jotain punaista. Mutta kokonaisfiilis tässä kokonaisuudessa on jotenkin itselleni vieraalla tavalla "asiallisen naisellinen". Siksipä siis yksittäin kovin tutut vaatekappaleet tuntuivatkin näin puettuna uudenlaiselta ja vähän vieraalta. Täytyy ehdottomasti käydä niiden vaatevuorien kimppuun rohkeammin ja tutkimusmatkailijamaisemmalla otteella.

 Hehkuttelin tuossa keväällä useampiakin mammaosastolta tekemiäni vaatelöytöjä sukkahousuista farkkuihin ja sainkin tuolloin kommenttiboksissa kysymyksen, että eikö minua hävetä käyttää raskausvaatteita. Huvitti kyllä kovasti. Miksi ihmeessä mun tarttis hävetä itselleni sopivaa vaatetta olipa se ostettu sitten miltä tahansa osastolta? Niin kuin silloinkiin jo totesin, niin ei kai sillä ole väliä millä se iso maha on hankittu! 😀 Noiden keväisten löytöjeni jälkeen olen tajunnut tsekkailla kauppojen mammavaateosastot siinä missä normi- ja plussanurkatkin. Tämäkin napakkaa trikoota oleva hame löytyi Kampin Vero Modan Mamalicious-aletangosta alle kympillä. Samasta rekistä löytyi myös tänään töissä päällä olevat kuvauspäiviin loistavasti sopivat farkut. Kyllä mun nyt sietääkin hävetä, kun pöksyt pysyy päällä pyllistellessäkin eikä mammavatsoille tarkoitetun trikookaistaleen vuoksi tarvitse pelätä, että perse vilkkuisi hankalemmissakaan kuvausasennoissa. On se noloa se.   

raitapaita-Gina Tricot/Hame – Mamalicious/Kengät-Crocs (saatu)/kangaskassi-H&M/aurinkolasit-Dolce & Gabbana (saatu)/kaulakoru-2nd hand/rannekoru-2 or+ By Yat

Nolo möhömaha raskaushameessa tässä siis, terve! Paitsi, että omasta mielestäni näyttää kuitenkin oikeasti melko kivalta. Toki sitä vatsaa itseltäkin löytyy siinä määrin, että moni pienempi raskaana oleva ihminen jää mahanympäryksessä kakkoseksi, ja tuo hameen korkea vyötärö jopa korostaa vatsaa, mutta mä en jaksa sitä ajatusta, että aina pitää koittaa näyttää pienemmältä jos on iso tai pidemmältä jos on lyhyt jne. Ei mun maharaukka jaksa aina yrittää olla piilossa. 🙁

kuvat: Nelly Stenroos

Muutin tuota asua samana iltana kauppareissulle lähtiessä vaihtamalla kengät ja ottamalla paidan pois hameen sisästä. Otin kuvan myös siitä versiosta, jossa mittasuhteet näyttäytyvät erilaisina mustan pinnan ja raitakuosin rajan paikkaa vaihtamalla. Luvassa siis vielä sellainen vertaileva kuvapari, että muuttuuko se pötkylä vartalo optisesti erimoiseksi tuollaisilla muutoksilla. Olen ymmärtänyt, että ainakin osa lukijoista kaipaisi juurikin postauksia joissa vertailtaisiin miten samat vaatteet voi pukea eri tavoin joista joku voi olla huonompi tai parempi kuin toinen. Olenko oikeassa, saako tuollaiset vertailut kannatusta?  


Pahimmasta loman jälkeisestä töihinpaluushokista, kun selvisi viime viikolla, niin tilalle sainkin sitten taas fyysistä vaivaa. Muistaakseni mainitsin loppukeväästä täälläkin mun olkapää- ja niskaongelmista, joiden takia piti muutama päivä akuuteimman kivun aikaan viettää sairaslomallakin. Kesäkuussa meni jo fysioterapeutin olkapäätreenien ansiosta paremmin, mutta viime viikolla tekemäni lähes kellon ympäri kestäneen kuvauskeikan jälkeen olkapää ilmoitti taas ettei oo mun kaveri. Fiilikset onkin sitten taas sen mukaiset. Ärsyttää ja kiukuttaa.

Tänään oli vuorossa kuitenkin sellainen työterveyslääkäri, joka perinteisen tulehduskipulääkekuurin sijaan kirjoitti myös lähetettä tarkempiin tutkimuksiin. Huomenna siis luvassa olkapään ultraäänitutkimus. Kiertäjäkalvosinprobleemia se epäili kuten minä itsekin Google-tohtoroinnin perusteella. Että kenties ns. ahdas olkapää kyseessä. Onko kellään teistä ollut kyseistä ongelmaa? Onko hoitunut fysioterapialla ja treenillä vai onko jouduttu leikkaamaan?

Tämän sairaskertomuskitinän vastapainoksi viimeisen viikon lempiasuni. En muista koska mulla olisi viimeksi ollut vaaleat farkut, mutta nyt mä olen ihan rakastunut näihin alesta löytämiini Lindex Generous -farkkuihin ja ne asuivatkin ahkerasti päälläni kaikki viileät päivät viime viikolla. Nämä eivät todellakaan ole ensimmäisert Lindexin pylleröosaston farkut jotka ovat osoittautuneet ihan mahtaviksi, vaan kaapista löytyy parit muutkin loistavan malliset ja tuntoiset Generous-farkut. Suosittelen siis tsekkaamaan mikäli olet kaltaiseni plussapallo ja kaipaat farkkuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-Lindex Generous/neule-Zara/nahkarotsi-Saki/sandaalit-H&M

Muita viime viikon suosikkivaatteita edustavat myöskin tämän kesän alelöydöt. Unelman pehmoinen ja epämääräisesti venyvä ja vanuva Zaran viskoosineule on väriltään melko tuntematon omassa vaatekaapissani, mutta tuntuu sopivan vaalean denimin kaveriksi nyt kesäfiiliksissä oikein mainiosti.

Lauantai-iltana Jazz-hulinoihin suunnatessa oli pakko kaivaa jopa nahkarotsi päälle ja sen vuoksi oli sitten pakko tasapainottaa asua kepeillä kesäsandaaleilla, ettei iskisi ihan syysmasennus pukeutumisen vuoksi. Kauniit nahkasandaalit tulivat vastaan H&M:n alesta kahdella kympillä ja ovat mukavuutensa vuoksi olleet ihan joka euron arvoiset. (Löytyy näköjään vielä kokoja 39 ja 40)

Eli näin sitä jälleen otetaan askelia pidemmälle ja pidemmälle mustista vaatteista. Minä + vaaleat farkut + lapsen ripulikakan värinen neule, nyt on sekin päivä nähty. Mua melkein jo pelottaa mihin mä oikein olen matkalla. 😀

Mutta siis, jos jollain kokemuksia tuosta olkapään kiertäjäkalvosinpulmasta, niin kertokaa ihmeessä. Kaikki muukin kommentointi toki tervetullutta vaikken kommentteihin ole viimeisen parin viikon aikana ehtinytkään vastata. Pahoitteluni siitä.

PS. Blogin facebook-sivulla on kasassa pedon luku, sillä eihän mua itseeni voi laskea. Jos haluatte muuttaa lukemat kristillisemmiksi, niin menkää tykätkää. 😀pedon luku


Mä olen ollut ihan masiksessa koko päivän. Sotkamon ja Helsingin reissujen jälkeen jo pelkkä palaaminen Poriin tuntui kesäloman kuoliniskulta, mutta muutama päivä meni kotona puuhastellessa vielä ihan suht hyvällä mielialalla. Tänään loman lopun häämöttäminen iski kuitenkin ihan totaalisesti mielen päälle heti herättyäni.

Sen sijaan, että nauttisin parhaani mukaan viimeisistä lomapäivistä vaikka näkemällä kavereita, loikoilemalla auringossa tai mitä tahansa muuta mukavaa, mä vaan lamaannun ja eristäydyn kotiin. Työasiat pyörii jo miljoonaa päässä ja pukkaavat stressiä päälle. Mä olen ihan paska lomailija siinä suhteessa, että en osaa ottaa rennosti muuta kuin lähtemällä jonnekin ihan muihin ympyröihin.

Sen verran poistuin tänään kotoa, että käytiin Tommin kanssa tsekkaamassa miltä tänään auenneella Jazz-kadulla näyttää ja juotiin sitten terassilla yhdet törkyhinnoitellur juomat. Tommi lähti jatkamaan iltaa kavereiden kanssa, mutta minä hipsin kotiin tunnettuani oloni epäsosiaaliseksi.

20130712-203315.jpg

hame/Lindex, t-paita/Cubus, sandaalit/Vagabond (saatu), kassi/H&M, aurinkolasit/Dolce & Gabbana (saatu)

Mutta oli siis sentään syy pukeutua hengailtuani koko päivän kotona pelkissä alusvaatteissa.

Päädyin ensi kertaa ulkoiluttamaan Lindexin -70% alesta ostamaani raitahametta. Olin katsellut raitaisia hamosia kiinnostuneena jo aiemmin, mutta koska sopivuus itselleni hieman arvelutti, en ollut viitsinyt maksaa kummoisia rahoja asiaa testatakseni. Noin seitsemän euroa raskin kuitenkin uhrata kokeillakseni saisinko tuollaisen leveäraitaisen alaosan toimimaan itselläni.

Niinhän sitä aina tavataan sanoa, että vaakaraita leventää, mutta en mä nyt tiedä näyttäisinkö mä paljoa kapoisemmalta ilman noita raitojakaan.

20130712-203321.jpg

Tykkään siitä, että näin raitojen muodossa saan ujutettua hieman raikasta valkoista pukeutumiseeni, kun isoina yhtenäisinä pintoina en osaa tuota kesään loistavasti sopivaa väriä käyttää. Tykkäänkin hameesta ennemminkin raikkauden vuoksi kuin kuvion.

Toki päädyin sitten Jazz-kadulta ostamaan mustikkaa sisältäneen leivoksen ja tajusin tyhmyyteni ensimmäisellä lusikallisella. Minä + mustikka (tai ketsuppi tai punaviini) + pienikin määrävalkoista pintaa vaatteissa = ei hyvä juttu.

Pelkään ihan hysteerisesti sössiväni ja sotkevani ja usein niin käykin. Musta tuntuu, että onnistun aina pudottelemaan ja roiskimaan jotain jos päällä on mitä tahansa kuin mustaa. 😀

Tänään kuitenkin selvisin puhtaana kuin ihmeen kaupalla. Jatkuisikohan tuurini, jos koittaisin jotain rahapelejä?