Niin, että miten se oli viime vuoden kenkähankintojen kanssa… 20 paria vai? Ajattelin sit ilmeisesti, että tänä vuona ei ainakaan vähennetä, kun tammikun loppu on vasta muutaman päivän päässä ja kotiin on eksynyt jo kolmet jalkineet ja lauantaina vielä tiedossa pyrähdys Tukholmaan, joka saattaa osoittautua pahaksi ansaksi.

Mutta sitten niihin tammikuun aikana kotiin muuttaneisiin kenkiin. uutena tuli hankittua H&M:n lasten puolelta mustat paljettitennarit kevättä varten hintaan 15 €. Harakka oli luonnollisesti haaveillut paljettitennareista jo hyvän tovin, joten ostoslistan mukainen hankinta siis. 😀

Kaksi muuta hankintaa ovatkin sitten olleet puhtaita heräteostoksia. Mun täytyis varmaan oppia hillitsemään itseni noissa kirpputoritilanteissa. Mä en nimittäin pysty vastustamaan todella edullisia kenkälöytöjä. En etenkään silloin kun kyse on laadukkaista nahkakengistä. Todistusaineistoa tästä aivovammasta mm. lokakuun kuukausikäräjät postauksesta.

Vagabond kiilakorkoavokkaat

Mut hei, miten ihmeessä mä olisin voinut jättää lähes uututtaan hohtavat Vagabondin avokkaat Kontin hyllyyn? Etenkin kun kyseessä on täydellisesti jalkaani istuva malli, jota kaapistani löytyy eri vuosien versioina jo kolme eri väristä paria. Ja mikä parasta, nuo jo viie kesänä kaupassa sovittelemani mahtavuudet kustansivat kokonaiset 4,50 €! Pohjien kunnosta päätellen noiden aiempi omistaja on pyörähtänyt kengillä kenties yhden kerran ulkona, jos sitäkään. Tuota Poppy-mallia on ollut Vagabondilla tarjolla jo useamman vuoden ajan värien ja koristeiden vain muuttuessa. Kengät ovat aivan uskomattoman mukavat ja ne ovat olleet juuri sopivan korkuisen korkonsa vuoksi minulla kesällä erityisesti työkäytössä. Voin siis sanoa olevani tästä uskomattoman edullisesta löydöstä todella onnellinen. 🙂

Palmroth mustat mokkakorkkarit

Palmrothin klassisen malliset kauniit mokkakorkkarit puolestaan löytyivätFidasta ja kustansivat 6 €. Minulla on ollut jo jonin aikaa etsinnässä mustat nätit perusavokkaat ja mokkakenkiä olen muuten vain katsellut himoitsevasti. Löin nuo kaksi kärpästä sitten yhdellä muutaman euron iskulla. Kengät ovat kaikin puolin todella hyväkuntoiset, mitä nyt kaipaavat hieman hellää harjausta ja suojasuihketta. Sekä sisä- että ulkopohjan kulumattomuus kertovat todella vähäisestä käytöstä ja korkolappujakaan ei tarvitse olla hetkeen vaihtamassa.

Miten saakin tuollaiset kirppislöydät ihmisen hyvälle tuulelle! Ja ainoastaan nainen onnistuu ajattelemaan tämänkin asian niin, että säästin nuo ostaessani toista sataa euroa. Vaikka todellisuudessahan multa meni rahaa reilu kymppi.. Mut ikuinen pessimistikin osaa olla optimisti niin halutessaan. 😀

Mun kaveri naureskeli mulle joku aika sitten, että mä en oo ollenkaan ”kunnon tyylibloggaaja”, kun en aina tasaisin väliajoin postaa ruokaohjeita. Ja lupaan, etten tee sitä edelleenkään, mutta toteanpa vain, että kanasta, chilistä, maissista, nuudelista, sipulista ja kookosmaidosta tulee ehkä maailman herkullisin keitto. Mutta kirjattakoon nyt itselle ja muillekin muistutukseksi, että edelleenkään, niillä samoilla sormilla joilla just leikkasit chiliä, EI PIDÄ mennä ronkkimaan silmiään ennen hurjaa pesuoperaatiota. Nim. ”tein saman kirvelevän mokan viimeksi kaksi viikkoa sitten ja tänään taas!”. Onneks en ollut vaivautunut aamulla juurikaan meikkaamaan, jottei mennyt hyvät maskarat poskille. Varsinainen kokki kolmonen..


Jos mä nyt sit vihdoin tekisin nopsan yhteenvedon marras- ja joulukuun ostoksista, ne kun silloin ajallan jäivät tekemättä. Kaikkea en jaksanut alkaa kuvailemaan,  ja muutenkin tämä on melkoisen pintapuolinen raapaisu, kun en viitsi kirjoittaa tästä romaania.

H&M pinkit platform korkkarit

Pinkit korkkarit H&M 22 €.

Pieces nyörikaulakoru

Piecesin narukaulakoru 13 €

H&M musta liivi

H&M:n liivi 22 €

Benetonin käärmelaukku

Benettonin harmaa käärmelaukku 19 €

neulemekko ja paljettipaita H&M

Sininen neulemekko 16 € ja paljetti teeppari 5 €, H&M.

 

Miss sixty trikooneuletakki

Dorothy Perkinsin farkkumekko 16 € ja Miss Sixtyn lörttöpaita 20 €.

CK Jeans olkalaukku

CK Jeansin olkalaukku 60 €

Marraskuun vaate- ja asusteostokset tyhjensivät lompakkoa kaiken kaikkiaan 303 €. Kaikki kuvissa esiintyvät hankinnat Benettonin laukkua lukuunottamatta ovat juuri marraskuulta. Noiden lisäksi kaappiin muutti marraskuussa mm. pitsikoristeiset legginssit 38 € (kotimaista käsityötä!), H&M:n perus minihame 7,50 €, Vilan harmaat farkkulegginssit 24 € ja muutamia perustoppeja.

Marraskuun turhaksi ostokseksi kruunataan hädissään 5 min ennen GT:n sulkemisaikaa mukaan tempaistu punainen 20 € trikoomekko, jota "tarvitsin" Minni Hiiri naamiaisasuani varten. No tietäähän mitä siinä paniikissa kävi, pää ei todellakaan kyennyt kaivelemaan lokeroistaan sitä tosiasiaa, että kaapissa olisi ollut jo yksi hommaan passaava punainen trikoomekko. Toinen ns. dorka-ostos oli tuo henkkamaukan vitosen maksanut paljettiteeppari, koska kyllähän sen nyt tietää miltä se varmaan jo muutaman pesun päästä tulee näyttämään. Mutta kun ei harakka voinut halpaa kiiltoa vastustaa. 😛

Muuten marraskuun vaatehankinnat olivat lähinnä jo hyviksi ostoksiksi osoittautuneita perusvaatteita. Täysosumiksi ainakin käyttömäärän perusteella voidaan laskea Miss Sixtyn trikoohärpäke ja messujen outletista löytynyt CKJ:n olkalaukku. DP:n roiskeinen farkkumekko ja H&M:n sininen neulemekko toivat kaivattua vaihtelua kaapissani vallalla oleville mustille minimekoille.

Kosmetiikkaostokset eivät marraskuussa nielleet kuin valokynän ja meikinpuhdistusaineen verran eli 16 €.

Joulukuussa olin hieman maltillisemmalla mielellä, mutta joukkoon mahtuu yksi hudiksi osoittautunut ostos. Joulukuun saldo vaatteiden, kenkien ja asusteiden osalta oli 192 €. Tuohon summaanmahtuivat seuraavat ostokset: kahdet rintaliivit ja yhdet alushousut Changesta yht. n 70 €, Amorphiksen huppari (puhdasta rakkautta!!!) 45 €, mustat Piecesin farkkulegginssit 15 €, paljettikoristeinen neuletakki kirpparilta 4 €, Benettonin harmaa käärmekuosinen laukku 19 € ja yksi jo aiemmin syksyllä himoitsemani printti t-paita alennuksesta 5 €.

Ja sitten vielä se harhaostos, Vilan violetti trikoomekko, joka päätyikin sitten huuto.nettiin.  Tykkäsin mekosta aivan valtavasti ja tykkäisin edelleen, mutta toistuvasta sovittelusta ja rukouksista huolimatta mekon taskut eivät asettuneet lantiolleni imartelevasti ja jouduin toteamaan, että perseeni on himpun verran liian leveä kyseiseen vatteeseen. Siinä vaiheessa, kun vihdoin lopetin toiveajattelun, oli mekon palautus- ja vaihtoaika jo umpeutunut. Kommenttiboksissa joku lukija pyysi, että kirjoittaisin joskus hutiostosten anatomiasta, joten säästän syvemmän ruotimisen siihen kirjoitukseen ja tyydyn tässä yhteydessä toteamaan vain, että  tekevälle sattuu ja shoppailevalle myös.

Meikkipussiin tuli joulukuussa hankittua yksi IsaDoran luomiväripaletti 7 €, Make Up Storen Cover all mix 28,50 €, siveltimiä yht. 22 € ja Mavalan musta kynsilakka 4,50 €. Kaikki yhteensä 62 €. Luomiväripalettia en jo omistamani luomivärikokoleman valossa olisi varmastikaan tarvinnut, joten en voi puolustautua millään muulla kuin jouluostosryysiksen aiheuttamalla ostosmanialla.

Nyt kun koko vuosi 2009 on saatu ostosten osalta pakettiin, olen ajatellut vielä tehdä yhteenvedon. Montako laukkua löysi tiensä eteiseeni? Montako paria kenkiä hamstrasin kokoelmani jatkeeksi? Mikä on koko vuoden yhteenlaskettu summa, jonka onnistuin työntämään rätteihin ja lumppuihin? Ja ennen kaikkea.. Millaisia ajatuksia tulokset minussa herättävät? Kaikkiin näihin kysymyksiin tulossa vastauksia tänne blogiin.

Päätin, että aion merkitä ylös ostokseni myös tänä vuonna, koska haluan tietää onko viime vuoden tuloksilla mitään vaikutusta tämän vuoden kulutustottumuksiin. Kysyn kuitenkin teiltä, että pitäisikö nämä kuukausilaskelmat/-pohdinnat jo jättää blogista pois vai jaksatteko niitä lukea? Itselleni tämä julkinen kirjaaminen kyllä jotenkin sopii ja se myös "pakottaa" minut kirjoittamaan kaiken ylös. Mutta jos nämä on ihan super-tahmeata blogisisältöä, niin voin toki harkita niiden julkaisemista uudelleen.

 


Tämän viikon teema on selkeästikin laukkujen epätoivoinen pakkaaminen ja purkaminen. Alkuviikko vierähti pienen repun kera kouluhommissa Tampereella, mutta loppuviikon Helsingin reissuun taitaa joutua ulkonäkökriisin vuoksi raahaamaan jonkun astetta isomman matkakassin. Perjantaina on  luvassa Indiedaysin lanseerauskekkerit ja tämä ilta onkin kulunut epätoivoisesti kolttuja repien ja riuhtoen. Ensin niitä mekkoja on revitty kaapista, sitten kolttu on kiskottu päälle, sitten on riuhdottu sama kolttu itkuisena pois päältä ja sen jälkeen on revitty epätoivoisena tukkaa. Ja sen jälkeen tämä kuvio on toistettu jollakin toisella mekolla ja samalla tukalla. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Lopputulos on se, että hankittuani ehdolle kolme uutta mekkoa olen tällä hetkellä kallistumassa yhden vanhan koltun puoleen. Juuri näin..

Mutta, koska olen fiilispukeutuja enkä pysty suunnittelemaan elämääni saati sitten pukeutumistani edes kahta päivää eteenpäin, pakkaan kassiin muutaman vaihtoehdon ja teen lopullisen päätöksen aivan viime hetkillä ja luotan Jonnan olevan loistava makutuomari. Ja niistä uusista mekoista puheen ollen, se Whistlesin harmaa silkkimekko saapui heti huolestunutta nillitystäni seuraavana päivänä. Mekko on mahtava ja pidän sen ehdottomasti, mutta se ei taida silti olla se oikea tähän tilaisuuteen. Eri mekoissa on eri itsetuntokertoimia ja tässä kyseisessä se ei ollut riittävän korkea näihin bileisiin.

130110

Kuvassa päivän x asu. Harmaa päälleommelluilla taskuilla varustettu rosohelmainen neuletakki on Vero Modan, mutta VM:n oman liikkeen sijasta bongasin tuon mukavuuden Asokselta. Minulla on nyt meneillään kiihkeä rakkaustarina harmaiden vaatteiden kanssa ja tuo neule sopi kyseiseen love storyyn loistavasti. Neuleessa on itse asiassa monta muutakin tällä hetkellä itseäni viehättävää ominaisuutta, kuten läpikuultavuus ja valuvat linjat. Tällaisia ihanuuksia minulle kaikissa väreissä! Ja kun mietitään tarkemmin mitä ne ”kaikki värit” mahtavat olla, niin lista on seuraavanlainen: musta, harmaa (siis joku eri harmaa kuin tuo on!) ja.. villinä korttina vielä vaikkapa violetti! Siinäpä ne minun kaikki värit sitten olikin.

Asiasta sivuraiteille…. Miksikähän minäkin aina välillä (lue keväisin) sorrun kuvittelemaan, että minunkin kuuluu yrittää värittää pukeutumistani ja päädyn hätäpäissäni ostamaan jotain ”ihanan pirteää”. En vaan tajua. Ekat auringon säteet tekee minusta aina syyntakeettoman. Onneksi niihin säteisiin on vielä aikaa. Voin valmistella itseni kohtaamaan tuon mielenlujuutta vaativan ajanjakson. Tähän aiheeseen palataan varmasti tulevia kuukausina.

Mutta siis kuvan asusta vielä. Biancon nahkaiset nilkkurit kuuluvat osastoon ”olin jo ehtinyt unohtaa omistavani tällaiset, mutta jälleennäkemisen riemu on rajaton”. Rennot ja löysävartiset nilkkurit ovat täydellinen pari varresta pilkistäville mamman kutomille villasukille. Kuvassa tumman harmaat sukat eivät juuri erotu, mutta kaapista löytyy pirteämpiäkin värivaihtoehtoja. Monena päivänä onkin asujen ainoa väripilkku ollut nimenomaan kengistä kurkistavat sukanvarret. Pieni juttu, joka tekee asusta jotenkin ihanan kotoisan ja turvallisen tuntuisen.

Uudesta kampauksestani huolimatta olen viime päivinä viihtynyt mamman kätköistä joululomalla löytämäni pipo päässä. Mä olen vaan yksinkertaisesti sitä lajia tukanlaittana, että en tajua mitä järkeä on aamulla föönata, pöyhiä, tupeerata, suoristaa ja laittaa ainetta törpöstä jos toisestakin, jos se koko komeus on sitten kuitenkin ulos mentäessä pilattava pipolla. Hyppään siis suoraan noiden luettelemieni aikaavievien vaiheiden yli kohtaan pipo ja pidän sen visusti päässäni aina kotiin paluuseen saakka. Vuositasolla tällaisella oikoreitillä säästetty aika voidaan laskea useissa tunneissa. Ja siitähän tässä Länsi-Eurooppalaisessa elämänmenossa on aina pula, ajasta. Ja minä ainakin tasan tiedän missä kaikki se pipon avulla säästetty aika on. Se muhii aamuisin peiton alla kanssani.