30.04.2017 Vaihtoehtoinen totuus – epäonnistuneet asukuvat

Mä saan valokuvaajana kuulla etenkin naisten suusta tosi usein, että "ei musta saa hyviä kuvia" ja "mä AINA epäonnistun valokuvissa". Se on mun mielestä ihan pa**apuhetta, yhtään ihmistä ei ole vielä mun 10 vuoden uran aikana vastaan tullut, josta ei olisi onnistunutta kuvaa saatu. Mutta niin se vaan on, että kun kuvia otetaan, niin osassa sitä näyttää urpommalta kuin toisissa.

Mutta kaikissa sitä näyttää omalta itseltään, just siltä kun on jonkun sadasosasekunnin verran näyttänyt. Eikä niihin vähemmän imarteleviinkaan ruutuihin kuole ja niitä nähdessään on ihan turha itseään haukkua ja soimata, että "hyiiiii, kun mä oon ruma!". Ne on vaan pieniä poimintoja ohikiitävistä hetkistä niin ne ns. hyvät kuin ne huonommaksikin koetut kuvat. Ei sitä livenäkään ole ihmisellä koko ajan joka suuntaan se imartelevin ja upein kuvakulma ja fotogeenisin hymy. 

Blogiin sitä toki valitsee askuvista ne tietynnäköiset hymyruudut, mutta se on vain osa totuutta. Tämän postauksen kuvat edustaa just niitä toisia silmänräpäyksiä. Molemmat "tyylit" ovat yhtä totta ja niiden kauniimpien   kuvien ja näiden urpoimpien ilmeiden ja kuutosleukakuvien väliin mahtuu vielä vaikka mitä. Näistä kuvista voi vapun kunniaksi poimia vaikka ideoita sitä tilannetta ajatellen, että jäi vappunaamari kotiin. Omankin naaman saa väänneltyä vaikka minkä näköiseksi!

Näin huikeita kuvia saat….

Kun mietit, et mitähän järkeä tässä koko hommassa on

Kun mietit, että ei yhtään jaksais poseerata.

Kun puhut ihan taukoamatta kuvien oton ajan

Kun nostelet raivokkaasti rintsikan olkaimia sulkimen laulaessa

Kun kaivat hanuria ja nostelet hihoja kesken kuvauksen.

Kun tsekkaat välillä, että näkyykö boobsit

Kun ärsyynnyt kiukuttelevaan kameran wifi-toimintoon

Kun sun nenää kaivava mies photobombaa, just kun itse poseeraat tosi coolisti

Kun kärsivällisyys poseeraamiseen loppuu kesken sarjatulen

Kun oot juonut kaverin kanssa skumppapullon puoliksi

Huikeeta ja kuplivaa vappua kaikille! 

08.03.2017 Naistenpäivän kysymys kuului: ”Osaatko sä ottaa suihin?”

"Osaatko nuolla pi***a?". Voitteko naiset kuvitella, että lähettäisitte tuollaisen viestin jollekin tuntemattomalle ihmiselle? Tuosta vaan niin kuin keskustelunavauksena. Juu, en minäkään. Mutta eräs vastakkaisen sukupuolen edustaja puolestaan lähestyi minua tänään somessa viestillä, joka kuului, että "osaatko ottaa suihin?". 

Mua ärsyttää ja vaivaa nyt melkoisesti, kun toisaalta tietenkin haluan ohittaa tuollaisen ihan vaan klikkaamalla ääliön viestin roskakoriin, mutta kun sitten toisaalta tekisi mieli annattaa sille tyypille ihan täyslaidallinen siitä kuinka väärin tuollainen käytös on. Miksi mä edes puhun siitä sanalla "käytös", kun siis tarkoitan, että seksuaalinen ahdistelu on väärin ja yököttävää ja ahdistavaa.

Ja nyt mä alan miettimään, että olenko minä nyt liian herkkä ja vedän herneet pienistä, että "sehän oli vaan yksi viesti, kukaan ei sentään kourinut mua tissistä". Mutta, kun siinähän päästäänkin juuri asian ytimeen, että kaikenlainen seksuaalinen ahdistelu, myös sanallinen, kuten vaikkapa tuollainen viesti, on kuvottavaa vallankäyttöä. Sanotaan toiselle jotain, jolla osoitetaan hänen olevan sanojan silmissä vain pala lihaa ja mikä tahansa vastaus saa ahdistelijan vierittämään vastuun sekä omasta käytöksestään että sen aiheuttamista tunteista uhrin niskaan. 

"No mitäs pukeudut noin? Selvästi kerjäät kommentteja." "Ei tarvii noin vähästä pillastua, pihtarihuora." (Pihtarihuora onkin muuten aivan upea paradoksi, mutta ihan olen kuullut itseänikin tuolla sanalla haukuttavan) Että ihan on vaan oma vikani, että joku kyselee minulta suihinottotaidoistani ja ihan on vaan itsestäni kiinni, että asia tuntuu minusta epämiellyttävältä ja inhottavalta. Niin ne ahdistelijat haluaa saada kohteensa tuntemaan ja oikeuttaa siten toimintansa. 

Huomaan tällaisten tilanteiden herättävän mussa enemmän ajatuksia ja ahdistusta mitä vanhemmaksi tulen. Nuorempana häiritsevää kommentointia kohtasi niin paljon, että siihen jotenkin jo turtui ja alistui ehkä jossain määrin jo ajattelemaan, ettei siltä voi välttyä. Nyt aikuisempana huomaan ottavani asian vakavammin. Sitä mukaa kuin oma seksuaalinen itsetunto on noussut, on sen loukkaamisesta tullut omissa silmissä entistä vakavampaa. 

Ja siitä syystä, että se on ahdistavaa, ällöttävää ja vakavaa, aion nyt lähettää sille idiootille viestin, jossa kerron hänen viestinsä olleen loukkaava ja epätoivottu ja sen jälkeen estän hänet, sillä pidempää keskustelua en todellakaan halua. Tyyppi varmasti itsekin tietää käytöksensä olevan ei-toivottua, mutta vaikenemisen ja vastaanottamisen sijaan haluan aktiivisesti tuoda esille, etten hyväksy tuollaista paskaa. 

Näin naistenpäivänä haluan siis vain muistuttaa kaikille, että seksuaalista häirintää ei pidä hyväksyä eikä sietää. Ei millään tasolla. Ei edes jonkun random kusipään lähettäminä viesteinä. Sanotaan vastaan ja puututaan tilanteisiin, jos/kun sellaisia vastaan osuu.

Vedetään itse omat rajamme!