Eilen #Evekin kuvauksissa sai katsella itseään pitkin päivää peilistä maskeerajan tuolissa istuessa ja näky oli tietenkin ammattilaisten käsittelyn ansiosta melko vimpan päälle laitettu tekoripsineen ja kissarajauksineen. (Esimerkkinä vaikkapa tämä naama Instassa). Olikin sitten jotenkin melkoisen valju fiilis, kun tänä aamuna katselin naamaani ennen töihin lähtöä. Olis hirveesti tehnyt mieli sutia silmiin oikein vahva meikki, mutta kun ei, mä vaan tiedän ettei mun sellaista kannata tehdä jos aion hautoa kameraa naamallani. Ankeaan naamafiilikseen sopikin sitten loistavasti tällainen All Black Everythig -henkinen asu.

housut-Junarose (saatu)/t-paita-Benetton/neuletakki-J.Lindeberg/kengät-Dr. Martens

Mulle on jo näköjään muodostunut perinteeksi, että Evekin studiopäivän jälkeen viihdyn päivän tai pari kuvauksista jääneessä kampauksessa. Tämäkin lettikampaus kesti oikein hyvin 10 tunnin yöunet, sillä eihän nuo hiukset oikeastaan juurikaan osu tyynyyn. Mä niin kovasti haluaisin osata tehdä tällaisen itsekin, mutta mun koordinaatiokyky ei vaan millään tavalla riitä letityshommiin. Ja voi pojat, mä olen kuulkaa yrittänyt kerta toisensa jälkeen. Mut ei. Olen jo luovuttanut ja tulklut siihen tulokseen, että mun päässä ei lettikampauksia nähdä muuta kuin toisten tekeminä. Muita kivoja itsekin toteutettavissa olevia kampausideoita on kyllä jäänyt mieleen tuolla maskeerajamme tuolissa istuessa. Eilenkin mulle väsättiin viisi erilaista kampausta, joten sai kyllä uutta inspiraatiota.

Pari kampausta esittelinkin jo Instagramin puolella, mutta ikuistin ne kaikki, joten meinaan tehdä postauksen siitä miten monenlaiseksi tää mun tukkani taipuu. Hämmästyin ihan itsekin.

Pikkuisen yritin pelastaa valjua ja synkkää olemustani panostamalla edes huulipunaan. Omistamieni huulimaalien megalomaanisesta määrästä huolimatta sorruin viime viikolla hankkimaan yhden uuden. Tuo L'oreal Paris'n Color Riche Collection Exlusiven JLo -puna oli vaan niin herkullisen värinen ja vielä tyylikkään mustassa hylsyssä, että en onnistunut vastustamaan. Mattapuna on osoittautunut käytössä hyvin huulilla kestäväksi, mutta koostumus on omaan makuuni hieman kuivan oloinen. Siksipä lisäsin tänäänkin punan päälle vielä hieman huulikiiltoa. Ei siis ollut tästä punasta omaksi suosikiksi, sillä kaipaan kosteuttavampaa fiilistä. Mutta nätin värinen se on ja taikoi kokomustaan muijaan edes pienen värin pilkahduksen!

Toi synttärilahjaostos oli kyllä niiiiin nappivalinta. Oon ihan rakastunut neuletakkiini.


(Kyllä, kuvassa mulla on ruohosipulia kainaloissa ja jotain tuntematonta viherkasvia pöksyissäni. Normipäivä bloggaajn toimistolla)

Siis oikeesti, nyt on kyllä sellainen klassinen "talvi yllätti autoilijan" -tilanne. Paitsi, että mä olin eilen aamulla kylläkin yllättynyt pyöräilijä t-paidassani ja nahkatakissani. Maanantaina kipittelin vielä ilman sukkia ballerinoissa ja mun eteisen lattia lainehtii edelleen sandaaleja eikä talvikamppeiden sijainnista ole toistaiseksi tietoakaan! Ja sitten ihan yhtäkkiä mä huomaan aamulla työkeikalle lähtiessä, että jumalauta, joutuu skrapaamaan kiesin ikkunat! Ja siinä missä vielä heinäkuussa tarkeni pillugrilli ykkösteholla, niin nyt sen sai taas vääntää täysille. (siitä tulee muuten hetkeksi aina sellainen olo kuin olis pissannut housuun, kun se penkkitohotin alkaan lämmittää peppua)

Ottaa siis tällä hetkellä kovasti päähän tämä joka vuonna tapahtuva asia, eli säiden viileneminen. En haluu käyttää sukkia! En haluu hylätä ballerinoja! En haluu luopuu nahkarotsista! En haluu käyttää pipoa! (Taannun kaikessa enhaluussani jonnekin kolme vuotiaan tasolle.)

Mutta, aina pitää koittaa kaivaa jokin hyväkin puoli asioista ja onhan sellainenkin. Tajusin nimittäin, että ei tarvii enää yhtään niin ahkerasti sheivata paikkojaan, kun ei oo juurikaan pelkoa, että yhtäkkiä yllättäen tarttiskin jossain olla paljain säärin tai lähteä biitsille missä siistimätön bikiniraja tuntuu epämukavalta.. (eipä silti, että olis sinne rantsuun tullu mentyä kesälläkään). 

Itse olen nimittäin sen verran laiska ja piittaamaton, että talvella ehtii sääripuskat rehottamaan hyvinkin 2-3 viikon ajeluvälillä, kun ei niitä kinttuja tosiaan missään tarvii esitellä. Samoin on (mikä tähän nyt olis hyvä sana alapää? Toosa? Bikinialue? Intiimialue?) ton suluissa mainitun alueen kanssa. Rassaan sitä höylillä tai kemikaaleilla mahdollisimman vähän enkä koe talvella kolmeen villakerrokseen hautautuessani tarvetta kovinkaan kapealle kiitoradalle. Ihoni on talvella kuiva ja ärtyy helposti, joten se on laiskuuden lisäksi toinen syy karvaisempaan talvikauteen.

Olette ehkä törmänneet syyskuun alussa karvanpoistotuotebrandi Veetin FB-sivuilla olleeseen kuvaan, jossa nuori mimmi istui alushoususillaan syömässä jäätelöä kylppärissä ja kuvassa teksti "Viihdyttävä ilta kolmen parhaan kaverini seurassa: Ben, Jerry ja Veet" Ai hemmetti, että siitä syntyi hyvää internet viihdettä, kun ihmiset vastailivat kuvan yhteydessä olleeseen kysymykseen, että miltä sinun täydellinen me time -iltasi näyttää. (Jos olet missannut tämän hienon fb-ketjun, niin se on Veetin sivuilta poistamisesta huolimatta tallessa TÄÄLLÄ)

Ja eilen on Veet sitten julkaissut uuden kuvan ja kysymyksen, ilmeisesti kuvitellen, että se saisi jotenkin paremman vastaanoton. Siis voi nyt jeesus mitä akkojen aliarviointia nämä Veetin mainonnnan lähtökohdat joiden mukaan karvojen poisto on naisille jotain ihkudaakivaa tekemistä mistä nautiskellaan  itsekseen kotona ollessa. "Jes, ihanaa, ukko on illan poissa, jospa repisin hieman karvoja irti kehostani, söisin jätskiä ja katsoisin jonkun kivan hömppäleffan silitellen silosääriäni! Enpä voisi kuvitella kivempaa iltaa."

 

Kuvakaappaus Veet Suomen FB-sivulta

Ja tosta kuvapankkikuvan kököstä käsittelystä ja tekstin huonosta suomenkielestä en jaksa edes aloittaa. Naurattaa vaan ihan pirusti koko tuo Veetin viestintä. Karvanpoisto on hemmottelua ja terveyden edistämistä, varvaskarvat naisen suuri salaisuus ja kaikki jutut on kuin suoraan jostain stereotypisten teinityttöjen välisistä hihhihhii- viesteistä. Mainontaa on olemassa hyvää ja huonoa ja tämän brändin toimet menee kyllä kirkkaasti sinne jälkimmäiseen kategoriaan. Veetin maailmassa naiset on jotenkin vähän yksinkertaisia.

Minä olen kyllä kiinnostunut karvanpoistosta aina välillä (kiinnostunut on kyllä ihan väärä sana. Kiviäkin kiinnostaa joku karvanpoisto, mutta kesämekossa en tahdo ainakaan ihan aina liehua mustat koipikarvani tuulessa heiluen) ja minua mietityttää lähinnä se, että millä aineella tai vehkeellä lähtee luotettavimmin ja vähimmällä vaivalla. En kaipaa mitään mielikuvamaalailuja siitä kuinka ihanan ja nautinnollisen spa-hetken voin muka simuloida kylppärissäni tuhraten vahalapuilla. 

Että sanonpa vaan, että VMP ja iloitsen siitä, että lahkeet tai sukkahousut piilottavat sääri ja toosapuskani puskani seuraavan puolen vuoden ajan. 

Ei kun perkele… Perjantaina on se alusvaatenäytös.. Luvassa siis ihanaa ja nautinnollista me timea karvanpoiston parissa! Ja ensi viikolla sitten taas toosan reuna kutisee, kun biksurajassa puskee sänki. En malta oottaa! 

PS. Mihin helkutin kategoriaan tällainen postaus menee?? 


Huomasin illalla treeneihin lähtiessä, että tämä päivä on ollut varsinainen sekoitus kauniita pinkin sävyjä. Päivällä päällä oli marjanpunainen GAPin neulemekko (asukuvaa tulossa myöhemmin), jonka innoittamana päädyin lakkaamaan kyntenikin, kun Lumenen Velvet Plum -niminen sävy oli kuin tehty mekolle. (lakka saatu) ja huuliin tuli maalailtua joko pinkkiä punaa tai Korresin sävyttävää huulivoidetta (saatu). 

Illalla puolestaan treenivaateläjästä valikoitui päälle jälleen kynsiin mätsäävä Niken pitkähihainen pusero ja eteisestä nappasin pinkkiä vielä lenkkareiden ja ulkoilutakinkin muodossa. Punttikoulun jälkeen taas illalliseksi maistui jo eilen tehdyt pinkit punajuurikikhernepihvit, joiden valmistusvaiheesta on tuo kuva kädestäni. 

Harvoin sattuu ihan näin kokonaisvaltaisesti yhtä väriä päivään, että oikein ruokakin on kaiken kanssa sävy sävyyn. 😀

Sellainen vinkki huomiselle, että silloin ilmestyy uusi Me Naiset ja sen sivuilta löytyy juttua myös minusta! Kerron jutussa mm. mikä on luottovaatteeni (moni teistä sen ehkä arvaakin) ja siksi luvassa onkin huomenna täällä blogissa postaus, johon olen koonnut tärppini tuon etenkin syksyn ja talven monikäyttöisimmän vaatteen löytämiseksi!