Mietittekö te usein asioita, joita haluaisitte muuttaa ulkonäössänne? 

Minä nimittäin huomasin näitä kuvia katsellessani miettiväni taas hyvin voimakkaasti, että en haluaisi näyttää yhtään toisenlaiselta. Jos mietin vaikka jotain kauneuskirusgisia toimenpiteitä, niin itsestäni tuntuisi ihan hullulta ajatus, että ottaisin vaikka jotain pistoksia suurentaakseni huuliani. Tuntuu, etten se olisi enää minä.

Juteltiin kauneusleikkauksista kaverini kanssa ja mielipiteet meni molemmilla aika vahvasti siten, että jos esim iän myötä silmäluomet alkavat roikkumaan näköä haitaten, niin sellaiseen operaation toki voisi mennä. Mutta ajatus minkään keinotekoisen lisäämisestä itseen tuntui meistä molemmista aika pelottavalta. 

Olen kertaalleen kokeillut sekä ripsipidennykset että omia nysiä pidemmät geelikynnet ja nekin tuntuivat jo hölmöiltä ja ahdistavilta. Hiusten pidennyksistä olen puolestaan nähnyt parikin kertaa painajaisia. Että minut on jostain syystä pakotettu sellaiseen Kim Kardashian tukkaan. 

Tykkään meikkaamisesta ja minusta on ollut kiva kokeilla vuosien myötä erilaisia hiustyylejä ja värejä. Olen ihan perinteinen naisille suunnatun kosmetiikamainonnan uhri ja menen siihen lankaan, että nainen tarvitsee lärvinsä ylläpitoon törpön toisensa jälkeen. On puhdistusta, kuorintaa, kosteutusta ja seerumia. On primeria, meikkivoidetta, valokynää ja sata erilaista huulipunaa. 

Mutta olen todennut, että en halua esimerkiksi kasvoihini mitään, mitä ei saa illan päätteksi pestyä pois. Esimerkiksi microblading -kulmat on omasta mielestäni ihan sairaan pelottava konsepti. Siis että viilellään ihoa! En ikinä uskaltais. 

Se, että en itse voisi ajatella ottavani naamaani tai vartalooni mitään pistoksia taikka implantteja, ei tietenkään tarkoita sitä, että yleisesti tuomitsisin kauneuskirurgiset toimenpiteet ja kaiken maailman lisäkkeet. Siinä missä minä en kokisi olevani minä, jos ulkonäköäni siten muunneltaisiin, joku muu taas kokee nimen omaan olevansa oma itsensä, kun saa haluamansa mittaiset tuuheat hiukset ja pulleat huulet. Jos se tekee sut onnelliseksi ja antaa hyvän fiiliksen, niin go for it! Kunhan se halu ihan oikeasti lähtee aidosti itsestä eikä vaikka siitä, että joku muu toivois sun olevan enemmän sitä ja vähemmän tätä. 

Mulle osui jokin aika sitten facessa silmiin jostain ryhmästä keskustelu, missä aloittaja kyseli tuleeko kellään muulla esim. instaa selatessa tosi surullinen olo siitä, ettei itse näytä yhtä täydelliseltä kuin kaikki superkaunottaret? Mulle tuli surullinen olo siitä keskustelusta. Että miksi ihmeessä vertailla itseään ja ulkonäköään toisiin ihmisiin?

Kun se meissä kaikissa on just hienoa ja ihmeellistä, että ollaan yksilöitä. Jokainen itsensä näköinen ja oloinen. Sellainen yleinen mielikuva ”täydellisestä ulkonäöstä” on kuitenkin loppujen lopuksi aika kapea ja riippuvainen trendeistä, joten sen perässä pysyminen on todella haastavaa. 

Minä haluaisinkin haastaa kaikki tänä iltana peilin eteen miettimään kaikkia niitä asioita mitä ei missään nimessä haluaisi itsessään muuttaa. Että ei kiinnitettäisi niin paljoa huomiota kaikkeen siihen mikä on muka huonosti ja mitä pitäisi korjata, vaan siihen kaikkeen mikä on ihanaa ja hyvää.

keinonahkalegginssit – Marks & Spencer / neule – KappAhl XLNT (saatu) / takki – Marks & Spencer / kengät – Minna Parikka / korvikset – Aarikka / huivi – Becksöndergaard

Aloitan itse ja totean, että vaikka nyt jo sanoin etten muuttaisi oikeastaan mitään, niin erityisesti haluan nostaa esiin ainakin seuraavat asiat:

– Hampaani. Vaikka teininä koin kulmahampaani häiritsevän ulkoneviksi ja näkyviksi, niin nykyään ajattelen niiden tekevän hymystäni just täydellisen. Suorempi ja ”täydellisempi” hammasrivistö olisi itselleni kauhistus. Os

– Minni-Hiiri poskipäät. Hymyillessä korkealle nousevat pallurat hankaloittavat toisinaan aurinko- ja silmälasien valintaa, mutta en luopuisi niistä mistään hinnasta.

– Leikkausarpeni. Ihan tosi outo valinta, kun arvet usein koetaan juuri sellaisiksi asioiksi joista halutaan eroon. Mutta niin paljon kuin alavatsan leikkausarpeni aikoinaan harmittikin, on siitä jotenkin tullut sellainen päiväkirjamainen asia kehossani. Että kaikenlaista paskaa sitä saikin tuolloin kymmenen vuotta sitten kestää, mutta niistäkin on selvitty.

Kun omaa kehoaan alkaa miettimään pala kerrallaan, että mitä jos tuo kohta näyttäis ihan erilaiselta, tulee itselleni vaan ajatus, että ”mutta enhän mä näyttäis enää minulta!” 

Mitä sinä et itsessäsi muuttaisi? Tai haluaisitko ihan ehdottomasti muokata jotakin?


Aamulla peilistä näkyi jälleen todella turvonneet yläluomet ja silmänympärykset kutisivat. Aivan tuttuja oireita kerroilta, jolloin olen lätrännyt naamaani kosmetiikkaa, missä on allergisoiva aineosa. 

Minullahan meni varmaan pari vuotta oireiden alkamisesta, ennen kuin yksi selkeä allergian aiheuttaja selvisi. Se on sittemmin jo iholle jätettävistä tuotteista EU:ssa kielletty Methylisothiazolinone ja tuota yhtä myrkkyä olen sittemmin yrittänyt vältellä. Toisinaan kylläkin hieman huonolla menestyksellä.

Kyseistä ainetta on parin viime vuoden aikana päätynyt iholleni mm. ripientaivutuksen aikana käytetyistä suojalapuista ja kerran tai pari on käynyt ihan omavalvonnassa moka kuten vaikka Riikan reissulla käyttämäni meikkivoidenäyte.

Kun tuolle ainesoaslle on kerran allergisoitunut, niin todella pieni ja hetkellinen ihokosketus riittää aiheuttamaan oireet. Toisaalta on todella hyvä, että oireet iskevät hyvin nopeasti ja pienestä, niin sopimattomat tuotteen käyttöä ei ehdi jatkaa pitkään.

Vasemmalla kuva muutaman vuoden takaa, kun en vielä tiennyt mille olen allerginen enkä osannut tuotteita vältellä. Noiden oireiden todennäköiseksi aiheuttajaksi osoittautui sittemmin Nivean puhdistusliinoissa ollut methylisothiazolinone. (en tiedä onko ainesosia myöhemmin muutettu)  Oikean puoleinen kuva tältä aamulta. Luomet eivät siis läheskään niin pahat kuin tuossa vasemmalla, mutta selvästi turvoksissa ja tässä siis kyseessä jokin ihan hetkellinen altistus.

Tämän aamuisten turvonneiden luomien takana ei kuitenkaan ollut tuo itselleni jo tuttu säilöntäainehirviö. Mietin pääni puhki, että mitä oikein olen edellisenä iltana kasvoilleni laittanut, mutta kaikki tuotteet olivat jo pitkään käytössä olleita vanhoja ja turvallisia tuttuja.

Paitsi että… Minähän korkkasin eilen illalla uuden putelin Lumenen silmämeikinpoistoainetta ja se pullo on uuden näköinen. Minä tosiaan kuvittelin uudistuksen koskevan vain tuotteen ulkonäköä, mutta törpön tarkempi zoomailu osoittikin, että kyllähän siinä lukee pienellä että ”NEW Improved”.

Koska muista aineista minulla ei ole tietoa, että mille voisin olla herkistynyt kuin em. methylisothiazolinone, on kaikki vasta arvailua. Mutta inci-listoja vertailemalla selvisi, että puhdistustuotteen uudessa koostumuksessa on luovuttu parabeeneista säilöntäaineena, niitä kun nykyään niin kovasti koitetaan karttaa ja tilalle on tullut sellainen ainesosa kuin sodium benzoate.

Googlailin aikani ja erinäisiä artikkeleita, blogikirjoituksia, keskusteluja sun muita lähteitä luettuani tuo sodium benzoate voisi kuulostaa mahdolliselta syylliseltä oireisiini. Cosmethics appi kuitenkin punaisella vakavaa varoitusta nimenomaan tuon vanhan tuotteen kohdalla, koska siinä on parabeenejä, mutta uuden tuotteen ainesosista ei yksikään ollut varoiteltavien listalla. Mutta niin se menee, että yksi aine on huono yhdelle ja toinen toiselle. 

En nyt tietenkään voi pelkkään netin selaamiseen perustuen olla asiasta lainkaan varma, mutta kaiken lukemani ja näiden uuden ja vanhan puhdistustuotteen sisältöjen vertailun perusteella laitan tuon sodium benzoaten nyt omalla kohdallani seurattavien ja varovaisuutta vaativien ainesosien listalle. Mutta mistäs nyt silmämeikinpoistoaine, kun tähän Lumeneen olen luottanut vuosikausia ja uutta en nyt varmastikaan uskalla enää käyttää?

Onko teistä kellään tiedossa allergia tuolle sodium benzoatelle? Tai onko samanlaisia kokemuksia tämän uudistuneen tuotteen kohdalta?

Jos itselläsi on ollut jotain epämääräisiä oireita, mutta et ole aiheuttajasta kartalla, niin suosittelen ainakin tuon methylisothiazolinonen tsekkaamaan, että löytyykö sitä tuotteista, joita olet käyttänyt. Parabeenien välttelemisen myötä on huomattu, että nousussa onkin uudet allergiariskit.  Metyyli-isotiatsolinonin aiheuttamat kosketusallergiat ovat lisääntyneet huomattavasti.

Mitä tästä taas opimme? Että hyväksi havaittu tuttu tuote, ei välttämättä pysy aina samana. Kannattaa olla tarkkana ja koittaa heti ottaa selvää mistä on kyse, jos allergiaoireita ilmaantuu. 

 


Ensin etsin laatikosta ihan vaan jotain yksittäistä huulipunasävyä, joka sopisi yhteen Jatulin hurmaavan punaisten korvakorujen kanssa, mutta päädyinkin inspiroitumaan myös niiden liukuvärjäyksestä. 

-korvakorut ja huulituotteet saatu-

Harjaantuneemmat sivellinniekat osaavat tehdä todella hienoja liukuväri-huulimeikkejä useammallakin sävyllä, mutta oma versioni on tällainen perusmeikkaajan arkilookiin sopiva ja se syntyi kahdella tuotteella.

Huulipunana Essencen Butter Stick Glossy Love -kynä sävyssä 04 Dark Syrup ja päälle on keskikohdasta reunoille päin häivyttäen lisätty hieman saman merkin Metal Shock Lip Paintia, sävy 04 Mercury. 

Tuo metallinhohtoinen lip paint on yksinään omaan makuuni liian vaalea, mutta se on ollut loistava piristys huulipunien kanssa yhdessä käytettynä. Nämä samat kaksi tuotetta olivat muuten käytössä myös tässä meikissä, mutta aivan eri suhteilla, joten hempeän vaalea opputulos on aivan jotain muuta kuin tämän päivän punaiset huulet. Aika monikäyttöiset siis yhdessä!

Kotimaisen Jatulin Ombre-korvakorut on valmistettu ohueasta koivuvanerista ja ovat siksi todella kevyet. Liukuvärjättyjä korviksia löytyy punaisen lisäksi myös muutamassa muussa värissä kuten pinkki-oranssina ja kauniin vihreinä. Jatulin tuotteita löytyy verkossa ainakin Weecosilta.

Miten voi Suomi olla niin täynnä kaikkia näin mahtavia korvakoruja!! Korvisfriikki kehrää.