-Kaupallinen yhteistyö Zadaan kanssa-

Minulta aina toisinaan kysytään kenkäparieni lukumäärää ja joudun tunnustamaan, että ei hajuakaan. Mutta paljon niitä on. Löydän monta kertaa vuodessa kaapeistani ihania jalkineita, joita en ollut pitkään aikaan edes muistanut. Kenkätulvaani ei varsinaisesti helpota puhelimestani löytyvä Zadaa-sovellus, tuo vähän liiankin helpoksi ostosten tekemisen tehnyt käytetyn muodin kauppapaikka. 

Zadaa julkaisi sovelluksestaan uuden version tämän kuun alussa. Päivitys toi mukaan mm. uuden maan Suomen ja Tanskan rinnalle Zadaan laajennettua toimintaansa Saksaan. Tämä tarkoittaa siis lisää potentiaalisia 2nd hand muodin löytöjä. Enemmän myyjiä, enemmän upeita tuotteita! Jos tuntuu, ettei saksan kieli oikein luonnistu, niin ei hätää, Zadaasta löytyy nykyään myös käännöstyökalu, joka helpottaa kommunikointia myyjien ja ostajien välillä.

Muotituotteiden ja kosmetiikan lisäksi Zadaa vastasi nyt myös käyttäjien tarpeisiin ja loi oman osastonsa mm. puhelimille, tableteille ja kameravarusteille. Noita tuotteita kun oli jo pitkään kauppailtu vaatteiden ja asusteiden seassa.

Uusista ominaisuuksista merkittävin on kuitenkin mielestäni kaltaisiani kenkäfriikkejä palveleva kategoriauudistus. Kun aiemmin kengät olivat yksi ainoa kategoria, pystyy Zadaassa nyt hakemaan jalkineita tarkemmin. Olipa haussa sitten tennarit, korkkarit, sandaalit tai vaikka kumpparit, niin voit helposti etsiä niitä valitsemalla hakukriteeriksi vain tietyn kenkäalakategorian.

Itse kyllä tykkään selailla kenkiä ihan vain omalla koollani sen kummempia rajauksia tekemättä, sillä harvoin minulla on mitään tiettyä etsinnässä. Mutta jotain ihanaa voi silti aina löytyä. Niin kuin on kuulkaa löytynytkin. Kaikki postauksen kuvissa vilahtelevat kengät ovat hankintoja Zadaan ihmeellisestä maailmasta. Lähes uuden veroiset viininpunaiset Dr. Martensit kuudella kympillä, useammat Minna Parikat alle satasella.

Suunnatonta iloa tuotti myös Adidaksen leokuosiset lenkkarit joita en ehtinyt hankkia niiden tultua alunperin myyntiin. Mutta niin vain nekin tuli sitten myöhemmin vastaan edullisesti Zadaasta. Löytö oli myös monivuotiset Guessin suosikkikorkkarini, leopardia nekin, jotka löysin Zadaasta koossa 38 omien entisten 37 kokoisten käytyä hieman pieniksi. Pakkohan ne oli hankkia. 😀

Jos mielessä on kuitenkin satunnaisten löytöjen sijaan jotakin tiettyä, niin hakua voi koon ja kategorian lisäksi rajata myös hinnan, värin ja myyjän maan perusteella. Ja tietenkin haun voi osoittaa myös koskemaan vain tiettyjä merkkejä. Itse selaan tasaisin väliajoin omien suosikkimerkkieni valikoimat: Minna Parikka, Wonders, Vagabond, Dr. Martens jne.

Yhdet ihanat Vagabondin nilkkurit ovat matkalla luokseni parhaillaan ja kävelykengät ja mokkasiinit osastolla hieman kiinnostelee sekä pinkin Parikan tennarit, että Kenzon hopeiset espadrillot. Jos joku kaipaa syksyn viimoihin sopivia jalkineita, niin Martensin maihareitakin näyttäisi olevan tarjolla ihan hyvät valikoimat!

Ostaminen on Zadaassa hurjan helppoa, kuten jo mainitsin liiankin helppoa. Käyttäjätilin voi nyt uudistuksen myötä luoda myös ilman Facebook-tiliä (tätä oli moni odottanut) ja maksukortin tiliinsä liitettyä sekä omat tiedot profiiliin täytettyä sujuu ostaminen nopeammin kuin ehdit sanoa leopardikorkkarit. Paketit kulkevat Suomessa Matkahuollon kautta edullisena 4 euron Zadaa-pakettina ja samoilla toimituskuluilla voi ostaa samalta myyjältä kerralla useammankin tuotteen.

Mutta yhtä kategoriaa minä kyllä vielä kenkäosastolle kaipaisin. Miten olisi kategoria ”leopardikengät”? 

Zadaa-sovelluksen saa ladattua itselleen tältä sivulta tai jos se löytyy jo luuristasi, niin päivitä versio uusimpaan App Storessa tai Google Playssa. 

 

PS. Useampikin pari kenkiä joutaa omasta kaapistani kiertoon joten lataan ne lähiviikkoina myyntiin juurikin Zadaahan. Pysykäähän siis kuulolla, jos mun kenkäaarteet koossa 37-38 kiinnostaa. 😉


Sanoinko juuri eilen, että mulla on hemmetisti kenkiä ja silti käytän kesällä vain muutamia? No entäs hainko juuri tänään postista yhdet uudet kesäsandaalit? Vastaus molempiin on kyllä. 

Entäs käykö uudet punaiset korkosandaalini ihan täydellisesti yhteen lempihuulipunani kanssa? Vastaus tähänkin on kyllä.

Wondersin tukevakorkoiset remmisandaalit löytyivät Booztilta ja sattuivat silmään jonkun kamppiksen aikaan, kun jo alennetusta hinnasta sai vielä vähän lisäalea. En jäänyt kauaa otosta pohtimaan ja hyvä niin, sillä nämä ovat jälleen täydellistä mukavuutta, kuten kaikki muutkin Wondersini.

Uskallan luvata, että nämä pääsevät kesäkenkieni sisäpiiriin, eli niiden parien joukkoon joita ulkoilutetaan ahkerasti. Loistavan lestinsä ja superpehmeän nahkansa vuoksi sandaalit ovat jalassa ihan hurjan mukavat. Jo useamman parin kokemuksella voin suositella Wondersin kenkiä todella lämpimästi.

housut – Pola, Tokmanni / body – Marks & Spencer / takki – Junarose (saatu) / kengät – Wonders / korvikset – Aarikka 

Olin aamupäivällä kuvauskeikoilla noilla samoilla housuilla ja bodylla, mutta kenkinä oli harmaat OTZit ja päällä viininpunainen collegetakki. Vaihtamalla kengät ja ylle kukkahurpulan päivittyi valokuvaajan arkinen rönttäasu samalla huomattavasti kivemmaksi. 

Nuo housut ja ja lyhythihainen body ovat siis aika monipuolinen pohja hyödynnettäväksi vaikka matkavaatteina. Täytyy siis pitää nämä mielessä matkalaukkua pakatessa, jos onnistun jotain reissuntynkää kesälomalleni keksimään. 

12 tuntinen duunipäivä tänäänkin, mutta huomenna on luvassa väähn rennompaa menoa. Suunnataan nimittäin työporukalla viettämään TYHY-päivää luontopolulle. Päivän metsässä tapahtuvien harjotteiden teemoina on mm. läsnäolo, keskittyminen ja voimavarojen lataus. Kuulostaa just oikeelta tähän hetkeen! 

 


 

Tervetuloa kurkistamaan mun työhuoneelle! Olen jokusen kuvan konttoristani jakanut joskus instassa, mutta mitään varsinaista esittelyä en ole tästä viime syksynä vuokraamastani omasta sopesta vielä tehnyt. Nyt kun vihdoin sain häiritsevän kevätauringon myötä mökkiin verhotkin hankittua, niin katsoin mestan olevan siinä kunnossa, että kehtaa muutaman kuvan näyttää.

Weecosista saatu Kati Marikan tissikalenteri ilahduttaa minua kovasti. Maaliskuun boobsit olivat kuin pitkät polvisukat, huhtikuuta koristaa suloiset paistetut kananmunat!

Olen siis alivuokralaisena tuttujeni firman tiloissa. Matkaa kotoa konttorilleni on vain noin kilometrin verran. Oma isoilla ikkunoilla varustettu tilani on kooltaan n. 3×6 m (jos en ihan väärin muista), joten se on toimistoksi varsin tilava. Tämä tila olikin itselleni ihan täydellinen juuri sen vuoksi, että mahdun siellä pienimuotoisesti myös kuvaamaan, vaikkei nyt ihan varsinaisesti studioksi riitäkään.

Blogikuvien lisäksi olen kuvannut ministudiossani esim. yritysten henkilöstokuvia ym. vähän tilaa vievää perus lärvikamaa. En mitään kunnon studiota itselleni edes haaveile, mutta elämääni helpottaa kovasti tämä pieni kuvaustila.

Sen verran on kuvissa huijausta sisustuksen suhteen, että tuo nätti sohvapöytä oli vain hetkellisesti lainassa vuokraemänniltäni. Mallailin sen avulla hieman, että minkä kokoisen pöydän voisin itselleni tuohon nojatuolin kaveriksi hankkia. Joku pieni laskutila kun olisi kiva. 

Pöydällä huikea löytö viime viikolta. Katselin noita Iittalan Ruutu-maljakoita ihaillen jo silloin kun ilmestyivät, mutta en ole koskaan raskinut sellaista ostaa. Nyt kuitenkin Porin Sokoksella oli kaikki jo alennetut kodin tuotteet -50% lisäalessa, joten nappasin tuon normihinnaltaan 130 € maljakon itselleni reilulla neljällä kympillä. Aika suloinen, eikö?

Minulla on itse asiassa täällä toimistolla useammin kukkia kuin kotona! Vanhassa puulaatikossa majailevat kaikenlaiset sekavat ”mä vien tän kotiin huomenna” -tavarat ja vaatteet. 

On vihdoin alkanut tuntua kotoisalta, kun työhuoneen nurkkaan on kerääntynyt pikku hiljaa kasa kenkiä. Korkkareiden sijaan toimiston viileillä lattioilla tulee kyllä hiihdeltyä useimmiten mukavasti tossut jalassa.

Senkki kätkee sisäänsä mm. kaikki mun kamerat, linssit ja sekalaisen kuvaussälän. Alkuvuodesta saamani orkidea on kuin ihmeen kaupalla vielä hengissä. Tapan kasvit yleensä muutamassa viikossa.

Bestikseni Anni asuu ihan naapurissa, joten teemme usein treffit toimistolleni. Tässä hän odottaa kärsimättömänä, että mentäis jo kaljalle.

Toimistoni on kahden ison ikkunansa ansiosta ihanan valoisa, mutta minun duuneissani se ei useinkaan ole tavoiteltu tilanne. Talvi meni ihan hyvin, kun harvoin tuli oltua työhuoneella siihen aikaan, kun aurinko hetken aikaa näyttäytyi, mutta tuossa helmikuun lopulla sitten vihdoin kevät yllätti valokuvaajan. Olin siinä talven synkkyydessä ihan ohittanut koko asian ja sitten auringon ryhdyttyä kunnolla paistamaan, tulikin kiire hommata pimennysverhot, jotta pystyy tekemään kuvankäsittelyä.

En todellakaan ollut ajatellut mitään kuosikangasta, mutta jostain syystä sitten kuitenkin päädyin kukkien ja harmaiden verhojen yhdistelmään. Mutta tykkään! Ja on parempi tykätäkin, kun niihin meni monta sataa euroa rahaa. Ei todellakaan riitä kärsivällisyys ommella mitään itse, joten menin Eurokankaaseen mittojen kanssa ja tilasin kaiken valmiiksi tehtynä. Taitavasti möivät samaan syssyyn vielä pari tyynyäkin.

Töissä ollessa ei jaksa olla tuntitolkulla kengät jalassa eikä viileä kivilattia ole oikein kiva sukkasillaan tai avojaloin, niin virallisiksi toimistojalkineiksi ovat viime aikoina muodostuneet nämä Sleppsin kepeät nahkatossut (saatu). 

Kaltaistani Chelsea-nilkkureiden rakastajaa ilahduttaa kovasti niiltä tyylinsä lainaavien Sleppsien ulkonäkö. Päältä nahkaa ja sisältä lampaanvillaa olevat sisäjalkineet ovat yhtä aikaa ohuet ja lähes sukkamaiset, mutta todella lämpimät. Tykkään siitä, että tossut ovat sirot eivätkä isot ja klohmot kuten todella monet muut aiemmin omistamani turkistossut tai muut kotijalkineet. 

Saattaa kyllä olla, että villasisuksiensa vuoksi nämä joutuvat lämpimimmillä kesäilmoilla ehkä hetkeksi ”karanteeniin”, mutta talvella ovat kyllä olleet ihan ehdottomat paleleville varpaille.

Jos sinunkin varpaasi ovat aina kylmissään, niin lämmikettä saa tilattua täältä.

Ja niin iloisena ja rennosti hän siinä selaa muistikirjaansa. Harvoin kyllä itse tulee nojatuolissani hengailtua, kyllä ne työt pitää koneen ääressä. Mutta sanoinkin ystävälleni Annille, että ostin tuon tuolin toimistolle häntä varten. 😀

Nyt äkkiä pakkeloimaan nassua, Blog Awardsit odottaa. Ihanaa viikonloppua kaikille”