04.07.2016 Persjalkainen hiirulainen
Tukan lisäksi korvikset jo vilahtivatkin eilen postaamassani kuvassa, mutta tässä olisi vielä kokonaisuudessaan sunnuntain asu. Mustavalkoinen vaatekerta sai seurakseen ripauksen kullansävyä korvakoruista ja laukusta.
farkut – Marks & Spencer / t-paita, laukku ja korvikset – H&M / sifonkijakku – Seppälä / ballerinat – Marc by Marc Jacobs
Kuvia katsoessa huomasi tän kokonaisuuden ongelman ja se on kengät. Niin söpöt ja kivat kuin nuo hiiriballerinat ovatkin, niin ne on kyllä niin lättänät, että korostavat entisestään "kainuulaisen suonylittäjän jalkaani". (Isäni luonnehdinta leveistä jaloista). Jalkani näytävät noissa melkoisilta räpylöiltä ja kun ei ole yhtään minkäänmoista kantaa, tulee kokonaisuudesta jotenkin persjalkainen. Olisi pitänyt laittaa ne korot joita aluksi mietinkin.
Mun on siis ehkä myönnettävä, että nämä ihanaiset hiiret voisivat olla onnellisemmat jonkun toisen jaloissa, tai ainakin jonkun toiset kintut näyttäisivät näissä nätimmiltä. Mahtaisikohan omat hiirensä pian puhkikuluttanut ystäväni Iina adoptoida nämä parempaan kotiin.. Vai oisko siellä joku kiinnostunut koon 37 Marc by Marc jacobs -hiirulaisista? Pidetty vain muutamia kertoja, joten ihan priima kunnossa.
Nyyh… Mutta kun ne on niin söpöt..
Kenkiä lukuunottamatta kyllä tykkäsin asusta vielä kuvia katsoessakin. Mietin, että miksi oikein pidinkään vielä jokin aika sitten valkoisia farkkuja paholaisen keksintönä. Kaikesta sitä oppiikin iän myötä tykkäämään, kuten etanoista, pinaatista, sinihomejuustosta ja valkoisista farkuista.
Illalla nää kamppeet vaihtui sitten vielä trikoisiin, kun suuntasin into piukeana pyörälenkille uudella fillarillani. 21 kilometriä mahtavuutta. Tai siis toki muutamaan viimeiseen kilsaan mahtui jo hieman toivetta matkan loppumisesta, mutta pääosin se oli vaan siistiä. Pää tyhjeni mahtavasti, kun keskittyi vaan polkemiseen ja kauniisiin maisemiin. Miksi mä en ole ymmärtänyt pyöräilyn hienoutta liikuntamuotona jo aiemmin?