Blogien lukeminen on äärimmäisen vaarallista. Sitä vaan viattomana vilkuilee mitä toiset ihmiset on pukeneet päälleen ja lukee millaisia löytöjä he ovat tehneet ja sitten yhtäkkiä jonkin postauksen lopussa onkin puolihuolimattomasti lisätty PS. Noin viisi minuuttia myöhemmin tuohon blogiin pahaa aavistamatta piipahtanut lukija tuijottaakin sivua jossa lukee, että ”Thank You for your order!”

Että näin. Ostetaan laput silmille ja lisää itsehillintää!

Tämän postauksen kuvituksesta lisää sitten jahka saapuvat.

PS. No mut nythän mä keksin näille oikeutuksen.. mulla on tänään nimipäivä. Kai sitä nyt nainen nimpparilahjan (tai pari) tarvitsee!

PPS. Ja tuon äskeisen peeässän jälkeen sit kaikki Veera-nimiset lukijat tajuavat hetken kuluttua tuijottavansa jonkun kenkä-laukku-mikätahansaihanuus-kaupan sivua, jossa kiitetään tilauksesta. Mut ootte te ne lahjanne ansainnettkin! ;D


Oli mielestäni lukenut tämän uutisen jostain jo aiemminkin, mutta nyt toisen kerran asiasta luettuani minä vasta sisäistin asian: Ratian suunnittelema Marimekon Olkalaukku on tämän syksyn mallistossa mukana myös nahkaisena versiona! Värivaihtoehdot ovat klassikolle sopivasti musta ja arvokkaan oloinen ruskea. Ja kuinka hyvältä tuo ruskea laukku näyttääkään.

Laukussa ei ole mitään liikaa, vain simppeli muoto ja nahan kaunis pinta. Kelpuuttaisin minimalistisen kaunottaren olalleni koska tahansa. Itse asiassa laukku muistuttaa kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin paljon viikonloppuna näkemässäni unessa olleita isoja olkalaukkuja. 😀

Marimekon Olkalaukkua ei turhaan kutsuta klassikoksi, sillä sen ajaton malli ei ole vanhentunut 40 vuodessa tippaakaan. Itselläni on ollut musta markiisikankainen Olkalaukku käytössä jo toistakymmentä vuotta. Ensin se palveli koululaukkuna lukiossa ja jatkoi uraansa sen jälkeen AMK-opintojen tiellä niellen sisäänsä kiltisti A4 kokoisen kansion. Päästyään eläkkeelle koulukirjojen kantamisesta on laukun kanssa koluttu sittemmin mm. festareita ja pääseepä se silloin tällöin mukaan arkeenkin. Väri ei enää ole kaikinpaikoin musta vaan ennemminkin sävyä ”elämää nähnyt entinen musta”, mutta muuten uskollinen kaveri on edelleen elämänsä kunnossa.

Viime keväänä musta Olkalaukku sai pikkusiskon, kun Tampereen Radiokirppikseltä löytyi vaaleanruskea Mini Olkalaukku juuri sopivasti kätevän kokoisen messenger-laukun tarpeeseen. Ne ovet nyt vanhemman sisarensa kanssa laukkuja jotka aina toisinaan saattavat levätä kaapissa pitkiäkin aikoja kunnes taas jonakin aamuna tajuan niistä jomman kumman olevan juuri täydellinen ratkaisu sen hetkiseen laukkufiilikseeni.

Tuon ruskean nahkalaukun voisin veikata olevan juuri yhtä mahtava ja kenties jopa paremmin aikaa kestävä kuin markiisikankaiset kaverinsakin. Voisin hyvin kuvitella miten uskollisesti se palvelisi minua vuodesta toiseen ja kuinka vuosien tuomat naarmut ja jäljet vain kaunistaisivat sen pintaa. Välillä ehkä kyllästyisin hieman laukun väriin ja pakkaisin sen odottamaan parempaa päivää, mutta pienen loman jälkeen jälleennäkeminen olisi taas enemmän kuin riemukas.

Koska tällainen pitkällä tähtäimellä nähty rakkaustarina kehkeytyi päässäni jo pelkän kuvan perusteella, niin ehkäpä tuo laukku on käytävä jossain välissä tarkastamassa ihan livenä ja kurkata samalla varovasti myös hintalappu. Sen näkeminen ehkä hieman jännittää.


Olin eräässä pienessä vaateputiikissa ja törmäsin siellä Marduca-nimisen laukkumerkin esitteeseen. Ihastuin välittömästi. Minimalistisia ja linjakkaita nahkalaukkuja ilman mitään ylimääräisiä koristeluja. Malleja oli valittavissa noin kymmenkunta kaikkia muutamassa eri koossa. Väreistä valittavana oli koko sateenkaarenkirjo ja vielä enemmänkin. Mikä tahansa laukkumalli oli tilattavissa millä tahansa tarjolla olevalla värillä. Materiaalina kaikissa laukuissa mitä ihanin ja pehmein nahka ja veskojen hinnat maksimissaan parisataa euroa.

Inostuin todella ja aloin haaveilemaan pikkuisesta pinkistä olkalaukusta ja mietin miltä kauniin oranssi isolaukku näyttäisi käsivarrellani. Fyysisen tärinän sain siinä vaiheessa, kun myyjä vinkkasi muutamien laukkujen olevan heillä huimassa alennuksessa. Jättimäinen keltainen clutch muutamalla kympillä! Entäs tuo pikkuinen pinkki pussukka kympillä! Ooh. Millainen onkaan tilini saldo, mietin kuumeisesti ka koitin päättää mitkä kaikki karkkilaukut voisin pelastaa rakastavaan kotiin.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? No juuri sitä se on, sillä kyseessä on toissäöinen uneni!

Muistan yksityiskohdat aivan piinaavan tarkasti. Voin tuntea sen unelman pehmoisen nahan sormissani ja muistan kuinka vaiovattomasti laukkujen sirot kullanväriset vetoketjut avautuivat. Laukuissa ei ollut mitään liikaa, eikä niistä puuttunut mitään. Ajattelin olevani taivaassa ja suunnittelin mitkä kaikki kauniit laukkumallit haluaisin missäkin ihanissa väreissä. Jostain syystä keltainen clutch hurmasi minut täysin ja yllättäen monet muutkin karkkivärit ja jopa neonpinkki sädehtivät mielestäni ennennäkemättömän kauniisti. Ja entäs ne syksyn tulevat tummemmat sävyt! Syvä burgundinpunainen ja kaunis tumma konjakki, halusin ne kaikki.

En osaa päättää oliko kyseessä ihana uni vai karmiva painajainen josta herääminen oli tuskaisaa. Kaikki kauniit veskat katosivat kuin tuhka tuuleen minun avatessani silmäni. En normaalisti muista uniani lainkaan noin tarkasti, mutta tämän muistan. Muistan jopa sen esitteessä olleen kartan johon oli merkitty Euroopan eri alueet eri väreillä sen mukaan kuinka paljon olivat toimituskulut mihinkin. Suomi oli merkitty muiden pohjoismaiden kanssa violetilla, postikulut laukkujen kotimaasta Tanskasta olivat 8,50 €.

Koska nuo unelmieni laukut tosiaan olivat pelkkää unelmaa, poimin tähän kuvitukseksi muutamia hieman Marducan (mistä ihmeestä se nimikin on tullut?) laukkuja muistuttavia yksilöitä.

 

 

  1. Lumi Maxi Clutch, väri Coral, hinta alessa 158 €
  2. Lumi Zipper Pouchette, väri fuchsia, hinta alessa 84 €
  3. Asos White Harlem bag, 145 £
  4. Asos White Sorrel Bag, 60 £

No, totta tai ei, uneni sai minut himoitsemaan kirkkaanväristä karkkilaukkua. Mutta en vain osaa päättää mikä väri olisi kaikista ihanin tai mikä malli tarpeellisin. Minä haluan kaiken! Jätän asian hautumaan ja odotan uutta unta joka kenties selkiyttää ajatukseni.