30.06.2012 Punainen trio

-mainosyhteistyö-

Miten meillä äiti ja tytär viettää keskenään laatuaikaa? No selailemalla netistä rätei ja lumpui ja kenkiä kans!

Mamma totesi, että punaisten kenkien himoni on mulla geeneissä, sillä äidillä on itsellään ihan sama himo. Muistankin elävästi jo lapsuudessa ihastelleeni esimerkiksi äidin upeita tulenpunaisia käärmeennahkakorkkareita. Ne olivat yhä aikaa upeat ja jotenkin vaaralliset, juuri sellaiselta tuntuvat kengät minäkin halusin itselleni isona.

Tänään me ei mamman kanssa kuitenkaan haaveiltu huikeista piikkareista, vaan molempien ostoslistalla olisi monikäyttöisiä nättejä kesäkenkiä ja kummankin mielestä nuo tarpeet täyttäviä kenkiä on balleriinat.

Äiti on jo moneen kertaan viime päivinä ihastellut minun vuosikausia vanhoja punaisia baltsujani, jotka ovat jo melko nuhjaantuneet, mutta vielä toistaiseksi käyttökelpoiset. Mitä nyt pohjat ovat kuluneet kuudessa (vai jopa seitsemässä) vuodessa niin sileiksi ja liukkaiksi, että ne varmasti pian lennättävät minut nokalleni. Tuoreemmat punaiset balleriina-ystävät olisivat siis tervetulleet viimeistään ensi kesäksi.

Ensimmäiseksi tarkastettiin blogini yhteistyökumppanin Spartoon valikoimat ja sieltä kahden naisen raatimme nosti palkintopallille yllä näkyvät rusettipäät. Itselleni iskivät parhaiten nuo molemmat laiturit, eli perinteisen hillityt versiot. Vasemman puoleiset Betty London ja oikean puoleiset Buffalo.

Nuo sekä sisältä, että ulkoa nahkaiset Buffalot voisivat hyvinkin olla vuosikausia palvelleiden luottoballeriinojeni seuraajat. Niissä kun natsaa niin materiaali, värisävy kuin hintakin joka on alessa vain reilut neljäkymppiä.

Mamma puolestaan iski silmänsä keskellä koreileviin C. Petulan alennuksessakin vielä toista sataa maksaviin rusettihörhelöihin ja julisti, että ”nuo voisivat hyvinkin tyydyttää minun punaisten kenkien himoni taas hetkeksi!”. (Hetksksipä tosiaan.. syksyllä aletaan sitten himoita taas punaisia syyskenkiä. 😀 )

Äidin silmiin pistäneitä kenkiä katsoessa sai kyllä taas kerran todeta sen jo moneen kertaan huomioimamme asian; mamman maku on kallis! Se bongaa aina kaupasta kuin kaupasta kaikista kalleinta ja ihastuu siihen. Nytkin kenkiä selatessamme äidin huomio kiinnittyi aina sellaisiin balleriinoihin joiden hinta alessakin oli useamman satasen. ”Miksi minun silmään ei osu yksiäkään kahden tai kolmen kympin kenkiä?”, se kyseli. Minä tein diagnoosin, että äidillä on joku sellainen ”vika” silmissä, että esim noin nettikauppaa selatessa kaikkien edullisempien tuotteiden kohdalla mamma näkee vain pelkkää tyhjää.

Että liekö se sitten vika vai taito? Kun niinhän sitä sanotaan, ettei köyhän kannata ostaa halpaa. Äippä onkin nimittäin aina osannut ostaa hyvää ja kestävää (niin käyttöä kuin aikaakin) ja kuulenkin usein esim. juuri joidenkin hänen kenkiensä kohdalla lausahduksen ”ne on kuule melkein yhtä vanhat kuin sinä!” Että kyllä se on vissiin kalliin ostaminen kannattanut. 😀

Myöhemmin tällä lomalla sitten vuorossa mun ja mamman kashmirneulelempparit!