Osa teistä ehkä muistaa viime kesäisen Wienin reissuni, jossa olin Olympuksen kutsumana juhlistamassa Olympuksen uusimpien PEN-kameroiden lanseerausta. Se oli sillä lailla kohtalokas matka, että minä menin ja rakastuin pikkuisiin peilittömiin järkkäreihin aivan kerta laakista.

Olen nähnyt sen verran kameroita aiemmassa työssäni fotomyyjänä, että tiedän, ettei yhdenkään uutuuskameran ole kovin helppo hurmata minua, mutta PEN:in kanssa oli ensimmäisistä kuvista saakka selvää, etten voisi elää ilman tuota pienikokoista, mutta sisukseltaan jättimäistä kameraa.

Olenkin nyt sitten viime syksystä saakka kuvannut vapaa-ajallani pelkästään saamallani EP-3:lla. Canonin isoa järkkäriä (5D MK II) en ole enää töistä kotiin saakka kuskannut.

Tämän kiihkeän rakkaustarinan jälkeen ei ehkä ole ihme, että lähdin todella innoissani mukaan Olympuksen ja Indiedaysin yhteiseen katumuotikampanjaan. Minä ja viisi muuta ID-bloggaajaa siis taltioimme tulevien viikkojen aikana PEN-kameroilla kotikaupunkiemme katutyyliä.

Kamppiksen päätteeksi  eniten kamppissivulla ääniä saanut tyyppi ja hänet kuvannut bloggaaja saavat itselleen Olympuksen PEN Lite -kamerat. Ja jotta ei lahjominen jäisi ihan siihen, niin myös katumuotikuvia äänestäneiden kesken arvotaan PEN Lite -kitti.

 Ensimmäiset uhrit ikuistuivat muistikortilleni Anniksen Vappubrunssilla.

Inkeri, Pori

Inkeri herätti mielenkiintoni asullaan joka yhdistää hienosti sekä pitsien ja kukkien herkkää tyttömäisyyttä, että pilottilasien tuomaa äijäilyä. Ja pikku myy -nutturaa nyt ei voi kuin rakastaa.

Inkeri itse kertoi, ettei omaa mitään yksiselitteistä ja selkeää tyyliä, vaan se vaihtelee ihan fiiliksen mukaan. Tällä hetkellä kuitenkin pitsi tuntui olevan neidon sydäntä lähellä, sillä kesävaatteiden ostoslistan ykkösenä on kuulema pitsimekko.

Jari, Pori

Nähdessäni Jarin pappahatun ja rennosti sitaistun huivin, oli pakko juosta perään ja suostutella herra kameran eteen. Tuollainen boheemi herraskaisuus tweed-pikkutakkeineen kun on kovasti mieleeni. Tuleeko teille suurena yllätyksenä, jos kerron, että Jari on runoilija? 🙂

Jari kuvaili itse omaa pukeutumistaan sanasta sanaan seuraavasti: ”Laita siihen, että pidän pikkutakeista,hatuista tiukoista farkuista, bändipaidoista ja nahkakengistä. Kuvassa Circlen paita.” Alleviivaamisen arvoisen asiasta tekee siis se, että Circle on porilainen huikea ympäri maailmaa arvostusta niittänyt rockyhtye! Ja musiikin lisäksi niiden paitakin on hieno.

Jenna, Pori

Kiinnitin Jennan pirteisiin housuihin ja marianne-raitaiseen pipoon huomiotam kuntosalin pukuhuoneessa. Jutustellessamme huomasimme jakavamme hyvin samanlaisen pukeutumisfilosofian: ”mukavuus ennenkaikkea”.

Jenna kertoi tyylinsä olevan arkisin todella rento ja casual. ”Mä olen vähän tällainen pipo-tyttö”, hän kiteytti. Mutta juhlien ja viihtellelähdön koittaessa onkin sitten ihan toinen ääni kellossa. Silloin ei kuulema pynttäytymisessä eikä koroissa säästellä. Kevään ja kesän himotuinta vaatetta tai asustetta udellessani oli vastaus selkeä: ”kesäksi on pakko saada eräät Jeffrey Campbellin konjakinväriset open toe-korkkarit!”

Näitä kuvia on luvassa lisää myös täällä minun blogissa, mutta seurailkaa ihmeessä tuota kampanjasivua, jonne päivitetään uusia kuvia kaiken aikaa. Ja muistakaa äänestää omaa suosikkianne 6.6. mennessä, niin olette Olympus PEN Lite -kitin (arvo 549 €) arvonnassa mukana!


Mun tukka on jo melko monta viikkoa aiheuttanut oheisenkaltaisia epätoivon ilmeitä. Olis vissiin pitänyt soitella Maikulle jo aikoja sitten, mut en oo saanu vieläkään aikaiseksi. Pieniä elvytystoimenpiteitä tuli kuitenkin kokeiltua ihan omin käsin, kun viime viikolla pidettiin Emma-Kaisan kanssa tyttöjen tukanvärjäysiltamat.

Oma kiilloton tummanruskea lähtökohtani siis näkyi ekassa kuvassa ja tässä yllä puolestaan Emma-Kaisan punainen pehko jossa oli alkanut jo puskemaan hieman juurikasvua. Muutenhan nuo E:n karvat olivat jo varsin värikylläiset ennen operaatiotamme. Mutta oltiin siis joka tapauksessa molemmat jonkinmoisen tukkavärikylvyn tarpeessa.

Tukkakatastrofiin tarjosi apua kokeiltavaksi saamani Schwarzkopfin uudet, juuri kauppoihin tulleet Live Shake it up -kestovärit. Oltiin valittu kuuden saatavilla olevan sävyn joukosta molemmille punaista. Emma-Kaisalle väri numero 589, Red Berry Passion ja mulle 488 Cranberry Kick.

Värijauhe ja litku vaan kippoon ja sitten sheikkaamaan kuin baarimikko. Muutaman kymmenen kiivaan ravistuksen jälkeen tuloksena on koko kipollinen käyttövalmista värivaahtoa.  Tuon värijauheen kippoon kaatamisessa kannattaa olla tosi varovainen, sillä itse humpsautin sen sinne vähän liian reippaasti ja taisin saada jauhepölyä hieman henkeeni. Ei kiva tunne.

Tuossa värissä on muuten erityistä se, että siinä on huomattavasti normaalia tukkavärikatkua miellyttävämpi tuoksu. Purkin kylki lupailee, että Permanent vibrant foam colour with juicy fruity scent. Eihän sitä ammoniakin käryä mikään kokonaan peitä, mutta kyllä tuossa oli myös sellainen karkkimainen tuoksu kokonaisuutta pehmentämässä.

Emmis tuossa kuvassa näyttääkin suunnittelevan sheikkaamansa drinksun kumoamistakurkkuunsa, mutta sehän toki olisi ollut tuormioksi, joten päätettiin sitten kuitenkin nauttia tuotteet ulkoisesti. Nousihan se päähän sitäkin kautta kun oli kerran tukkaväristä kyse.

Emma-Kaisan kokemus oli, että vaahtokoostumus oli miellyttävä ja sitä oli helppo levittää hiuksiin käsin. Hiusrajat käytiin sitten vielä läpi sudin kanssa jotta saatiin varmasti kaikki pikkuhiuksetkin värikylpyyn.

Siinä missä E:n mielestä väri oli helppoa siistiä levittää, niin mun kohdalla taas tuo vaahto osoittautui todella sotkevaksi tavaraksi.  Tai siis mä oon ilmeisesti vaan melkoinen rähmäkäpälä. Mutta jotenkin mä onnistuin pudottelemaan sitä vaahtoa käsistäni vaikka minne.

Värin annostelukin oli itselläni jotenkin hukassa ja sen vuoksi vaahtoa valui pitkin korviani ja kaulaa. Onnistuin siis vaahdon avulla sotkemaan itseäni ja paikkoja melkoisesti. Eli itseni kaltaiselle rähmäkäpälälle sopii kyllä paremmin väri joka on sellaisessa purtilossa, että sitä voi tuutata siististi suoraan päähän. Mutta vakaampikätiset tyypit varmasti pärjää hienosti tämänkin töhnän kanssa.

Karvojen imiessä värin vaikutusta itseensä oli kätevästi aikaa ottaa urpoja kuvia, juoda punkkua ja lukea akkainlehtiä.

Ja tukanpesun jälkeen voi sitten yrittää ottaa itse kuvia uudesta tukastaa, kohteeseen kuitenkaan juuri osumatta.

Ei tuolloin värjäysiltana saatu aikaiseksi ottaa ”jälkeen”-kuvia, joten napattiin nämä kököt kuvat sitten eräänä huonona tukkapäivänä kun oltiin suuntaamassa studioon Sovitukoppia tekemään.

Näissä kuvissa näkyy kuitenkin kivasti se, miten hyvältä väri näyttää edelleen muutaman pesun jälkeen. Joidenkin kokeilemieni värien kanssa kun on tuntunut siltä, että väristä lähtee se paras terä heti ekaa kertaa pestessä. Tämä väri näyttäisi kuitenkin ainakin puolentoista viikon kokemuksella pysyvän varsin hienosti.

Omissa hiuksisani lopputulos oli selkeästi entistä tukkaa punaisempi ja väristä tuli mielestäni oikein kiva. Väri on siisti ja muilta osin tasainen, mutta vaaleammat raidat toki ottivat muita hiuksia vielä kipakamman värin.

Emma-Kaisa pelkäsi aluksi hieman sitä, että tulisiko hiuksista liian tummat, mutta lopputulos oli hiusten kuivuttua loppujenlopuksi kuitenkin mieleinen. E iloitsi erityisesti siitä, että väri otti todella hyvin kiinni myös hiusten tyveen ja tyvi värjäytyi oikeasti saman väriseksi muun tukan kanssa eikä jäänyt sellaista tympeää värirajaa.

Eli hienosti antoi väri vähän ensiapua katastrofikarvoillemme. Emma-Kaisa haki sitten tällä viikolla vähän lisätukkaa päähänsä ja taltutti sivumarsunsa taas siistiksi siiliksi, mutta itselläni kampaamoreissu on siis edlleen varaamatta. Voisin huomenna ottaaitseäni niskasta kiinni. Tai ennemminkin ehkä sieltä niskatukasta.

PS. Postauksen tukkavärit siis saatu Schwarzkopfilta


Mulla on töissä ihana meikkauspaikka!

Tänään päälle päätyi taas pitkälti sitä mitä jostain puolipitoisten läjästä sattui ekana käteen osumaan. Huivi,kengät ja laukku tuli sitten tarkoituksella napattua piristämään sinivalkomustaa värittömyyttä.

Mutta sitten kun tein eteisessä lähtöä ja vilkaisin itseäni peilistä, alkoi kyllä naurattaa. Tajusin nimittäin yhtäkkiä, että päälle oli päätynyt melkoisen sponsoroitu kokonaisuus. Taitaa ihan tuo huivi , alusvaatteet  ja silmälasit olla itse ostettu (nekin melkein kaikki alennuksesta), mutta kaikki muu onkin sitten saatua. Eli omalle lompakolle kohtuullisen keveä kokonaisuus. Lucky me!

Mutta miten tällainen superhalpa pukeutuminen sitten onnistuu?

  • Ole se hemmoteltu kuopus, jolle ihana vaatteita rakastava mamma hankkii ihania kuteita lahjaksi vielä sittenkin kun olet kolmekymppinen.  Kengät kustansi mamma 10 vuoden takaisella Italian reissulla. Myös Peter Hahnin pehmeä kashmirneuletakki on lahja äidiltä.
  • Kuvittele, että muita ihmisiä kiinnostaa sinun vaatekaappisi ja shoppailusi ja kirjoita siitä vuosikausia internetissä. Se johtaa siihen, että saatat saada ilmaisia vaatteita tai lahjakortteja kauppoihin. Raitapaita on Lindexin Holly & White -mallistoa ja hankittu Lindexiltä saadulla lahjakortilla jolla sai valita kaksi tuotetta kyseisestä mallistosta. Alla Triumphilta saatu muotoileva alustoppi.
  • Tunge itsesi kaikenmaailman projekteihin kuten tekemään tv-ohjelmaa. Joku haastateltavista voi yllättää lahjoittamalla juontajille vapaavalintaiset farkut. Crockerin farkut saatu JC:sta Indiedays Fashion TV:n kuvauksissa.
  • Hanki ne kauan kaipaamasi silmälasitkin vasta sitten, kun kohdalle sattuu kiva alennus. Silmälasit hankittu Fashion TV:ssa esillä oleen  Nissenin tarjoaman -30% alennuksen avittamana.

  • Sen lisäksi, että itse bloggaat, kaveeraa myös muiden bloggaajien kanssa. Joku voi nakata sinulle lahjaksi saamansa laukun, josta ei itse välitä. Kiplingin laukusta siis kiitos Natalle!
  • Kaveeraa myös ihanien siskosten kanssa, joilla on oma korukauppa josta kerrot mielelläsi myös blogissasi. Korukokoelmasi todennäköisesti kasvaa. Sydän-ankkuri korvikset saatu Koruharakasta.
  • Kirjoita blogissa asioista joita toivot lahjaksi. Joulupukki voi lukea blogiasi. Axcentin rannekello on joululahja tarkkasilmäiseltä murultani.

  • Poimi mukaan Goodie Bagit kaikista kissanristiäisistä joissa käyt. Ne sisältävät usein kosmetiikkaa. Kynnet on lakattu lakalla jonka merkkiä en muista ja se on saatu paikasta mitä en muista.

  • Kun joudut joskus ostamaan jotain itsekin, suosi halpiskauppoja, alennusmyyntejä ja lastenosastoja.Punainen jenkkihuivi hankittu parilla eurolla jostain vapaavalinnasta tms.  Rintsikat löytyi Porissa vierailulla olevasta alusvaate-outletista ja alushousut jostain aletangolta. Sukat hankittu edullisesti H&M:n lastenosastolta.

Ja kun sitten yhtenä aamuna sattuu niin, että lähes kaikki päällepuettu on jonkun muun sinulle kustantamaa, ole siitä yhtä aikaa ilahtunut, huvittunut  ja hämmentynyt ja kirjoita sitten huomioistasi  siihen rättiblogiisi.

Ja  lopuksi toivo, että näin suoraviivainen ilmaisella kamalla ”vouhottaminen” herättää keskustelua yhtälöstä blogit ja mainonta, sillä aiheen nostattamat ajatukset ovat kovin kiinnostavia.

PS. Jos ei nyt jollekin sisälukutaidottomalle vielä kaikesta edeltävästä tekstistä käynyt ilmi, niin postauksessa esiintyvien ilmaisten hyödykkeiden määrällä mitattuna, tämä postaus on silkkaa lukijoien mainoksilla raiskaamista.