-Indiedays-kampanja-

 Joko olette käyneet Indiedaysin ja Olympuksen kampanjasivulla tutkailemassa meidän bloggaajien nappailemia katumuotikuvia ja äänestämässä suosikkianne? Jos ette, niin vielä keskiviikkoon saakka ehtii! Kannattaa ehdottomasti käydä äänestämässä, koska samalla osallistuu huikean hyvä Olympus Pen E-PL3 -kameran arvontaan.

Itse postasin aiemmat kamerani eteen sattuneet tyypit jo toukokuun alkupuolella ja tässä tulisi nyt sitten lisää. Tällä kertaa onkin sitten ihan tarkoituksella vuorossa tällainen Friends Edition, sillä postauksen kaikki mimmit ovat hyviä ystäviäni.

Emma-Kaisa, Pori

Emmis kipitteli shortsiasussaan kanssani suoraan töistä baariin yksille pitämään Sovituskoppi-palaveria. Onneksi matka ei ollut pitkä, sillä siinä viimassa ja sateessa ei olisi ehkä kauaa tarjennut noin lyhkäisissä lahkeissa.

Emma-Kaisa on yksi niitä omasta mielestäni melko harvassa olevia ihmisiä jotka kykenevät jollain ihmeellisellä tavalla yhdistelemään päällen samaan aikaan vaikka sen seitsemää eri kuosia ja printtiä ja sitä sun tätä ja näyttämään silti käsittämättömän hyvältä. Hänen mottonsa pukeutumisen suhteen onkin, että ”parempi överit kuin vajarit!”.

Tuo sateelta suojeleva Irregular Choicen pupu-sateenvarjo on muuten sillälailla härski kapine, että kun ensimmäisen kerran näin sen E:n eteisessä koteloonsa pakattuna, luulin sitä joksikin pupu-vibraattoriksi… 😀

Pauliina, Pori

Paukku jakaa kanssani intohimon huiveihin. Meistä kumpikaan ei oikeastaan koskaan poistu kotoa ilman huivia tai jopa kahta. Eri värisiä ja kuosisia rättejä on eteisen laatikot pullollaan ja aina shoppailureissuillamme päädytään hipeltelemään huiveja.

Pukeutujana Pauliina on rento kerrospukeutuja joka valitsee jalkaansa mieluiten tennareita tai biker bootsit. Juhliin se sitten käy lainailemassa korkkareita minun kaapista. Onneksi meillä on samankokoinen kinttu.

Kuvanottohetkellä Paukulla oli päällään musta Whyredin trikoomekko jonka sen mun painostamana osti viime kesäisellä shoppailureissulla. Mut onneksi painostin, sillä se on kuulema nykyään yks neitin lempivaatteista. Kyllä kaveria kannattaa toisinaan kuunnella.

Anni, Pori

Anni the leijonanharja, jolla on tukkaa niin paljon, että se jo riittäis asuun yläosaksi!

Anni kertoi, että kuvassa näkyvä asu on oikein kunnon lokkeilun tulos eikä ole maksanut juuri mitään. Housut on saatu kaverilta, mahtava vintagetakki löydetty kotitalon ullakolta, käsilaukku oli löytynyt mökiltä, tennarit ja t-paita ostettu parilla eurolla kirppikseltä. Ja takin alla on vielä aivan tpsi hieno Espritin bleiseri josta oon Annille tosi kateellinen. Tiedän et se on upee, koska oon ite sen ostanut ja kateellinen oon siksi ettei se enää mahdu mulle joten möin sen Annille. 😀

Mulla on niin ihania ystäviä! Pus Pus vaan kaikille näille rakkaille tytöille!

Olympuksen katumuotikamppis siis käynnissä vielä keskiviikkoon 6.6. saakka. Käy osallistumassa PEN E-PL3- kameran (arvo 549 €) arvontaan äänestämällä suosikkikuvaasi täällä!

Kaikki tämän postauksen kuvan on muuten kuvattu mun suosikkiobjektiivillani joka on 1.8 valovoimalla varustettu kiinteä 45 mm. Sain tätä kampanjaa silmällä pitäen lainaan kasan monia muitakin objektiiveja kuten 12 mm mahtava laajakulmalinssi ja PENin kittiobjektiiviin sopivia lisäkkeitä, mutta mä huomaan vaan kerta toisensa jälkeen tarttuvani tuohon viime talvena ostamaani 45 milliseen linssiin ja kuvaavani lähes aina suurimmalla mahdollisella aukolla. Tuo syväterävyys, tai siis oikeastaan sen kapeus on vaan niin kaunista.

Mutta Tukholman reissulla tulikin sitten kuvailtua oikein urakalla esim. laajakulmalla ja kokeiltua myös kalansilmälisäkettä ym. Niitä kuvia siis luvassa lähipäivinä!


– Mainosyhteistyö

 Nyt tässä jalkojen huutaessa väsymystään ja suuren kivuliaan vesikellon tykyttäessä päkiässäni onkin sitten hyvä jälkiviisastella, että olisi sitten kuitenkin pitänyt ottaa reissuun mukaan ne absolutely mukavimmat kesäkenkäni eikä yrittääkään kaupunkimaratonia millään muilla jalkineilla. Rakkaat Gaborin niittiballerinat, kunpa olisitte olleet mukana Tukholmassa hyväilemässä jalkojani!

Ostin nuo huippuballerinat vuosi sitten ja hehkuttelin niiden ihanuutta jo silloin. Yksi kesä siis kengillä jo tallusteltu, tänäkin keväänä jo kuukauden verran ja rakkauteni kenkiä kohtaan on vain kasvanut. Toisin kuin lättänämmissä ballerinoissa näissä jalat eivät kantojen ilmatyynyjen ansiosta väsy lainkaan niin helposti. Lupaan siis  itselleni, etten enää ikinä reissaa ilman niittipalleroitani!

Bongasin Spartooltakin pari versiota samasta Gaborin kenkämallista. Jos siis etsit mutkattomia ja mukavia jokapaikan kenkiä kesäksi, niin jalkani suosittelevat näitä oikein lämmöllä.

Jos tuo niittiballerinoista jäljellä oleva harmaa väri tuntuisi yhtään enempi omalta, tilaisin välittömästi omille kengille sisarukset! Saisivat vielä älytä tehdä samanmoiset punaisena. Ehkä mun pitää alkaa kerätä adressia asian puolesta. 😀


-mainosyhteistyö-

Kuinka monen vuoden taakse sitä ihminen voikaan muistaa kirpputorille heittämiään kenkiä? Olen tänä keväänä huomannut useaan kertaan kaipailleeni haikein mielin eräitä yläasteella omistamiani Vagabondeja. (Ja siis mun yläasteajoista on kuitenkin jo yli viistoista vuotta. )

Ne oli sellaiset ihanat kirjavaraidalliset matalat kävelykengät remmillä. Voi miten minä niistä nyt taas tykkäisin jos ne vielä omistaisin! Mutta mulla on tosiaan sellainen ikävä käsitys, että olen ne jossain teiniaikojen rahapulassani tunkenut kirpparille.

(Ihan pieni ja hento ääni päässäni kyllä piipittää, että saattaiskohan mitenkään olla mahdollista, että sittenkin lymyilisi vielä jossain ullakolla.. Mammaa!!! voitko kurkata vinttikomeron lattiat?) Bongasin samanlaiset kengät jopa  jokin aika sitten huuto.netistä, mutta olivat hiivatti kaksi numeroa liian suuret. 😛

Eihän ne uudet raidat vanhoja teininostalgiaa tihkuvia versioita korvaa, mutta kovasti minua nyt jostain syystä kirjavat jalkineet kiinnostavat. Spartoolta löytyi parit erityisen herkulliset.

Ballerinat on ehdottomasti mun kesän ykköskenkiä, joten siksi nuo Nine Westit pistivät silmääni. Mutta kun sitten taas Rocket Dogin korkkarisandaaleissa on mun mielestä kivempi raidoitus! Kunpa nuo kengät voisi sujauttaa pussiin ja ravistaa ja ulos tulisi ballerinamalliset kengät tuolla pirtsakammalla värityksellä.

Kirjavat herkkukengät olisivat niin omiaan piristämään oikeastaan ihan kaikkia mun supertylsiä kesäasuja. Farkkushortsit ja raitaballerinat, toimii! Minkä tahansa värinen kesämekko ja raitakorkkarit, toimii! Mun uusi hieno musta haalari (jo neljättä päivää putkeen päällä.. pitää muistaa pian kuvata tännekin) ja kummat tahansa noista raitakengistä, toimii! Tai siis ei ikävä kyllä toimi, vaan toimiSI, jos raitakaunokaiset omistaisin.

Täytynee ehkä pitää silmät auki ensi viikon Tukholman reissulla, jos siellä kävisi niin uskomaton munkki, että löytyisi ne täydelliset raitakengät.

Alussa mainitsemistani nuoruusvuosien raitakengistä tuli muuten mieleeni, että olen saanut huomata nyyhkineeni jopa kaksien eri Vagabondin kenkien perään näin reilut kymmenen vuotta myöhemmin. Sitä ei todellakaan silloin alle kakskymppisenä tullut mieleenkään, että mikään niistä jutuista jotka menivät muodista voisi enää koskaan kiinnostaa itseä. Mutta näin sen iän tulon sitten huomaa.. kyllä vaan olisi raitakenkien lisäksi myös ne mustat tolppakorkoiset ja paksupohjaiset nilkkurit olleet taas enemmän kuin ajankohtaiset jo viime syksynä.

Eli tästä lähtien en heitä enää ikinä pois ainakaan yksiäkään Vagabondin kenkiä! 😀