Kuinka julmaa onkaan, että kenkäfriikin ikkunan alle, jokapäiväiseen näkökenttään tuodaan kenkäkauppa! no on se julmaa. Mutta just sellainen kiusaus tosiaan ilmestyi reilu pari kuukautta sitten tuohon Porin kävikselle Kauppahallin viereen, kun CipCapissa aiemmin työskennellyt Johanna Tall päätti perustaa EeWas Shoes -nimisen putiikkinsa.  Näyteikkunallinen täynnä houkutuksia pistää silmääni joka kerta kun katson olohuoneen ikkunasta tai astun ulos kotiovestani.

IsoKarhussa useamman vuoden ollut CipCap lopetti toimintansa, joten Johanna ajatteli Porissa olevan tilaa yhdelle uudelle kenkäkaupalle. Yrittäjäkokemusta löytyi jo ennestään, joten oman liikkeen perustaminen tuntui luontevalta ja kenkämyyjänä hän oli jo pidempään haaveillut siitä, että pääsisi itse valitsemaan tuotteet joita myy. Nyt kun kaikesta saa päättää itse, on Johanna valinnut putiikkinsa mm. sellaisia useimmille meille tuttuja merkkejä kuin Duffy, Tamaris ja Marco Tozzi. Suurimman tilan liikkeestä vie kuitenkin itseänikin kovasti kiinnostava jalkinemerkki  Crocs.

 

Jos nyt ei joku vielä ole tietoinen, niin Crocs on tosiaan nykyään ihan hirveän paljon muutakin kuin ne karmeat reiälliset puutarhakengät. Ilmeisesti peinteinen clog -malli on kuitenkin edelleenkin ihan myyntihitti, silä sitä kyllä löytyi EeWas Shoesistakin ihan kiitettävät kokoelmat. Mutta, kuten sanoin, niin Crocs on tosiaan hirmuisen paljon muutakin ja sitä muutakin on Johanna halunnut tuoda meidän porilaisten saataville.

Kirjoittelin tuossa jokin aika sitten orastavasta vaivasenluuongelmastani jonka myötä kenkien mukavuus on käynyt entistä tärkeämmäksi. Takana ovat ne ajat jolloin kenkien hankkimisen syyksi riitti se, että "ne on niin nätit!". Etenkin jonkun baari-illan saattoi hyvin keikkua vallan kamalan tuntoisilla jalkineilla miettian vaan kuinka upealta ne jalassa näyttää. Muutaman viime vuoden olen kuitenkin huomannut epämukavien kenkien sietokykyni alentuneen suurinpiirtein nollaan ja etenkin arjessa huomaan jalkaani eksyvän tennareita, lenkkareita ja ballerinoja joissa askellus tuntuu erityisen pehmeltä. Erityisen pehmeitä askeleita tarjoaviin kenkiin on muutamana viime kesänä kuuluneet tiiviisti Crocsit. Ihan suursuosikkini jo muutaman kesän ajan ovat olleet esimerkiksi esim. täällä nähdyt kiilakorkosandaalit.

Kuvailin EeWas Shoesissa muutamat omat lempparini tämän kesän tarjonnasta ja ainakaan mun suosikki kesäväri ei jää epäselväksi. 😀

Omaan tyyliini en osaa noita ylläolevan kollaasin purkkareita (Beach line boat shoe) kuvitella, mutta noin niin kuin purjehduskenkien mittakaavassa ne on kyllä kovin söpöt. (Ei kun… itse asiassa… Onhan sellaiset mun jalassa nähtykin!. 😀 )  Nuo unelmankevyet nauhalliset tennarit (Duet Busy Day Lace Up) puolestan voisin hyvinkin kuvitella aktiivisempaankin käyttöön itselleni. Edelleen vallitseva lenkkarit city-kenkinä -muoti on niiiin hyvä juttu. Toivottavasti ei mene ohi ikinä.

 

Niin… sit se kesän suosikkiväri… Ihan kaikki kengät sävyssä meloni kiinnittivät huomioni. Aloin jopa haaveilemaan, että olispa Crocsilla tuon värisiä kumppreita. Ei oo ainakaan toistaiseksi. Vasemman yläkulman Strech Sole Flat -balleribat hurmasi mut jo viime kesänä ja tassuttelinkin pinkeillä ballerinoillani paljon etenkin töissä. Pohjan antibakteerinen Croslite-materiaali yhdistettynä hengittävään kangaspäällyseen tekee kengistä mukavat hikisimpinkin hellepäivinä.

Muut väijymäni meloninväriset ihanuudet ovat naisten Really Sexy Sandal (nätti kuin mikä, mut ei mun leveälle suonylittäjäjalalle), pikkutyttöjen Keeley Petal Charm Sanda. (mulla olis se kaksivuotias kummityttö..) ja Stretch Sole Flateja hieman korkeammalle nouseva Duet Busy Day Skimmer jonka päällismateriaali on sellaista joustavaa vähän niin kun sukelluspukukangasta.

Myös kumppareita EeWas Shoesista löytyy kelpo valikoima. Itselläni on useammatkin sadekelin kengät, mutta olen nyt kevään sadepäivissä huomannut, että erityisen usein jalkaan eksyy nuo Crocsin keltaiset Jaunt Shorty Boot -saappaat. Syy tähänkin valintaan on ehdottomasti keveys. Croslite matskusta valmistetut saappaat nyt vaan painaa ihan hirmuisesti vähemmän kuin perinteinen kumisaapas.

Sain vierailullani valita itselleni mieluisat Crocsit ja täytyyä sanoa, että valinta oli tällä kertaa aivan itsestään selvä. Näitä suloisia kesätossukoita muistan ihastelleeni ekan kerran jo nähtyäni kengät showroomilla viime syksynä. Ja katsokaa miten mahtavasti ne passaa yhteen mun suosikkikesähousujen kanssa. Ihan match made in heaven!

Jos siis olet porilainen ja Crocsit kiinnostaa (ja toki muutkin kengät), niin EeWas Shoes on paikka johon suunnata! Huomasin itse asiassa juuri äsken heidän FB-sivultaan, että vielä huomenna, torstaina 21.5. saa -20% alennuksen kaikista Crocseista!

Joko olette porilaiset lukijani bonganneet tämän uuden liikkeen?

PS. Vaikka kuvissa näkyikin lähinnä naisten kenkiä, niin liikkeen valikoimissa on myös miesten ja lasten jalkineita!   – Postaus toteutettu yhteistyössä EeWas Shoesin kanssa


Ah, haluun lisää henkäyksenkevyitä silkkipuseroita kaappiini. Tämä tänään ensi kertaa päälläni ollut Phase Eightin  marjanpunainen yksilö lumosi mut ihan täysin. Pikkuisen se on nafti tuosta pallovatsani kohdalta, mutta asia ratkennee (indeed..) tekemällä sivusaumoihin pienet halkiot. Pitänee konsultoida ompelijaa asiasta. Itse en ala tuollaista ohutta silkkiä ompelukoneeni jalan alla ryttäämään, pieleen menee kuitenkin.

Noin niin kuin verkkokaupan myyntikuvien perusteella paidan pitäisi olla kaikinpuolin löysä, myös tuosta helmastaan, mutta toimii tämä mielestäni näinkin, tai itse asiassa juurikin näin. Helmastaan kovin löysistä yläosista tulee ainakin itsellä näiden hinkkien kanssa vähän sellainen olo kuin olis telttaretkellä.

Mut oli nafti tai ei, niin hitto että on herkullisen värinen pusero. Kyllä se vaan on niin, että kaltaiseni kalpeanaamaan kannattaa pukeutua muuhunkin kuin pelkkään mustaan. Kasvotkin saa ihan erilaisen hehkun, kun niiden lähistöllä on väriä.

Vaikka tiedänkin, että feissaripojan tänään heittämä kehu "tykkään sun tyylistä" oli vaan myyntikikka, jotta olisi saanut mut heltymään Kirkon Ulkomaanavun lahjoittajaksi, niin lämmitti se silti mieltä. Oli nimittäin tänään itselläkin sellainen olo, että tykkäsin kovasti habituksestani. Sais olla tällainen fiilis useamminkin.

pusero-Phase Eight, House Of Fraser/housut-S.T.I./rotsi-Junarose (saatu)/kengät-Minna Parikka/korvikset-Tallinnan  Kumun museokaupasta/laukku-Liebeskind Berlin/huivi-La Redoute/aurinkolasit-Police

Tämän vapaapäivän ohjelmaan kuuluu lähinnä koulu ja työ -pakerrusta (mahtava vapaapäivä tosiaan..), mutta sen verran kävin kaupungilla pyörähtämässä, että kävi tuhlaamassa Synsamin stailauskisasta voittamani lahjakortin. Olin alunperin miettinyt ottavani RayBanin Clubmasterit, mutta kun iskin nämä juuri liikkeeseen saapuneet Policen pokat päähäni, saivat reiskat jäädä unholaan. Vallan täydelliset!


Ääää… Mä niin vihaan tätä!!! Nimittäin portfolion kasaamista. Se on joka ikinen kerta yhtä raivostuttavaa ja tuskastuttavaa ja kamalaa.

Näyttö on viikon päästä maanantaina ja pitää vielä ehtiä teettää printitkin, joten laitoin itselleni deadlineksi tiistain. Silloin on vapaapäivä, joten paketoin tän paskakasan silloin printtauskuntoon. Muotokuvista on kokonaisuus aikalailla valmiina, mutta lehtikuvien valinnassa on vielä hieman tekemistä ja samoin niiden taitossa kuvateksteineen.

Joku teistä lukijoista kommentoi mulle alkuvuodesta, kun tuskailin keskeneräisiä asioita, että "miksi et vaan mene ja tee sitä viimeistä näyttöä" ja tuon kommentin luettuani sitten soitin kouluun ja otin selvää näyttöpäivästä. Että kiitos vaan perseelle potkimisesta kuka ikinä olitkin! Nyt tää roikkumaan jäänyt homma hoidetaan alta pois ja haetaan se hemmetin tutkintopaperi.

Onneksi on osaavia ja ihania koulu- ja työkavereita, joilta saa hyviä kommentteja ja neuvoja tähän hommaan. Itse tulee niin sokeaksi omille kuvilleen, kun kattelee niitä tunnista ja päivästä toiseen, että lakkaa ajatus juoksemasta. Tänäänkin tätä projektia pakertaessani olen saanut vinkkejä kollegoilta niin kuvankäsittelyyn kuin taittoonkin. Lisäksi yks Nöppis-vauva äiteineenkin lähetti tsemppausvideon, joten en oo ainakaan yksin tän homman kans jäänyt. Ilman kaikkia noita ois saattanut olla tää puuha vieläkin tahmeampaa.

Tiistaina siis lehtikuvasetti kuntoon, keskiviikkona rojut Rajalaan printattavaksi. Loppuviikon aikana ehtii sitten tehdä pikkuviilaukset kuten koota koululle jäävän arkisto cd:n ja tehdä muut viime hetken jutut. Yksi lehti, johon kuvaamani kuvat toimivat näytön asiakastehtävänä, ei ole vielä ilmestynyt, mutta mulle on luvattu, että ainakin pdf-muodossa ehdin julkaisun saada käsiini ennen näyttöä. Hyvä olis, sillä haluaisin ehdottomasti esittää nuo kuvat jurylle nimenomaan lopputuotteen (edes lähes tulkoon) muodossa, en vain irrallisina kuvina.

Ihan siis voiton puolelle jo! Reilun viikon päästä oon toivon mukaan ihan ammattitutkintonimikkeeltänikin Valokuvaaja.

Kuvissa hieman otteita portfolion mahdollisesta sisällöstä!