Neljän viikon loma (no ihan vähän tein töitä, mut oli se lähes loma) meni suurilta osin itsekseen kotona nyhvätessä, mutta viime viikolla tuli pyörähdettyä kulttuuririentojen merkeissä Helsingissä. Käyn Helsingissä vähän väliä, mutta ne on lähes aina aikataulutettuja työreissuja, joten olikin kiva viettää siellä tällä kertaa ihan vapaa-aikaa. Seuralaisina minulla oli molemmat siskoni ja äitini, jonka 70v synttäreitä juhlistimme käymällä oopperassa.

Olen kolunnut todella monta Helsingin ydinkeskustan hotelleista, mutta vasta nyt yövyin ensimmäistä kertaa Sokos Hotel Vaakunassa. Aivan hiljattain remontoidussa hotellissa on upeasti säilytetty rakennusaikakautensa funkkistyyli. Tilat olivat täynnä upeita huonekaluja ja mm. Tynellin valaisimia, jotka ottaisin ilomielin osaksi omaakin sisustustani, 

Huoneen seinissä oli hieno ja nyt niin kovin trendikäs vihreän sävy ja respaan sai yhteyden vanhalla kunnon veivipuhelimella. 

Hotelli oli kuin ihana aikamatka ja sen sijainti aivan kaupungin ytimessä tekee liikkumisesta todella helppoa. Aamiainen tarjoillaan 10. kerroksen Ravintola Loisteessa, joten unihiekat saa karistaa melko hienon kaupunkinäkymän äärellä.

Ihastelimme koko porukka hotellin sisustusta, jossa riittää mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tähän hotelliin palaan ehdottomasti! parin viikon päästä pitäisikin taas suunnata töiden puolesta isolle kirkolle, joten taidanpa laittaa huoneen varaukseen.

Parin yön reissumme sisälsi Oopperan kummituksen lisäksi paljon hyvää ruokaa (suuri suositus Pompier Espalle ja sen 4 ruokalajin yllärimenulle!) ja viiniä, vierailun Ateneumissa ja myös shppailua. Itse tein pari pinkkiä ostosta ja niistä toinen pääsi ylleni oopperaan.

Arelan kashmirneulemekkon pukeutuessa tuntui kuin olisi kotiinsa tullut. Materiaali on ihanan ohutta ja pehmeää ja tuo räväkkä väri tuntuu todella omalta. Tämä on vaate, jonka tietää pelastavan vielä monen monta pukeutumiskriisiä. Mekko menee hyvin ihan noin sukkisten ja saappaiden kanssa, mutta näytti hyvältä myös esim keinonahkalegginssien kanssa. 

Mekko – Arela

Saappaat – Högl (saatu)

Laukku – Rebecca Minkoff

Korvikset – Viaminnet (saatu)

Olen ihastellut Arelan neuleita jo vuosia raskimatta mitään hankkia, joten minulla ei ollut aiemmin tietoa mitoituksesta. Mutta uskallan omien ja siskoni sovittamien mekkojen osalta ainakin sanoa, että sieltä löytyy päällepantavaa myös meille plussakokoisille. Oma mekkoni on kokoa L, XL oli monella tapaa aivan liian iso (käytän siis numerokoossa yleensä kokoja 48-50) ja 44-46 kokoinen siskoni päätyi loppujen lopuksi yhdestä mekkomallista kokoon XS/S. 

Nyt on mun lomat vihdoin lomailtu  ja olen tällä viikolla palaillut töiden ääreen käsittelemällä kuvia, kirjoittelemalla tarjouksia ja buukkaamalla kuvauksia. Ensi viikolla sitten taas kamera käteen ja tienaamaan vaihteeksi. Tuli tuossa vapailla tuhailtua rahaa muutenkin kuin tuolla reissulla (ostin esimerkiksi ihanan taulun uuden kotini kunniaksi), joten nyt vois olla aika laittaa pankkikortti vuorostaan lomalle!


 

Olen aivan hullaantunut vaaleanpunaisen ja pinkin sävyihin viime aikoina. Jopa siinä määrin, että harkitsin tänään kaupassa ostavani itselleni vaaleanpunaisen Muumi-mukin. Ja siis mulla ei ole lainkaan Muumi-mukeja ennestään, niin tämä himotus johtui ihan vaan söpöstä väristä.

Sain vihdoin ostettua saksetkin sohittuani kaikkea epämääräisillä puukoilla viimeiset pari kuukautta, ja valitsin siinäkin väriksi hempeän vaaleanpunaisen. Olen siis taantunut väripaletin puolesta viisivuotiaaksi itsekseni.

Ei siis ihme, että olen tänä talvena ollut todella iloinen tästä pari kuukautta sitten tiukan harkinnan jälkeen ostamastani Ril’sin hempeästä villakangastakista. Harkintaa piti todellakin käyttää, sillä ei ollut ihan edullinen ostos. Mutta olikin alkanut tympiä kaikki pari talvea siistinä kestävät halpistakit, joissa luonnonmatskut ovat olleet vähemmistössä. Niinpä nyt sitten päätin satsata talvitakkiin, jonka lämmöstä ja laadusta saan toivottavasti nauttia monta vuotta. 

Sitä lämpöä tässä villa-mohair-alpakka -sekoitteisessa takissa ainakin riittää. Itse asiassa siinä määrin, että tänä talvena on ollut usein liian lämpimät kelit tämän käyttöön. Mutta joka kerta, kun olen takin päälleni pukenut, on mua hymyilyttänyt kovasti. Sen sävy todellakin ilahduttaa mua ihan suunnattomasti, peiliin katsoessa. Mun on vaikea kuvitella yhdenkään mustan takin aiheuttavan mussa samaa fiilistä. 

Moni varmaan ajattelee, että kannattaisi satsata nimenomaan sellaiseen klassiseen ja monikäyttöiseen mustaan villakangastakkiin, mutta olen talven pimeydessä mieluummin hauskannäköinen hymyilevä hattara kuin klassinen ja synkkä. 

Takki -Ril’s

Farkut – Junarose

Pusero – Sara Lindholm, Klingel (saatu)

Kengät – Liva Loop, Klingel (saatu)

Huivi – mbyM

Panta – Katri Niskanen

Päivän kaulaliina ei ollut ihan paras match takin kanssa, mutta useimmiten käyttämäni viininpunainen huivi oli kuivumassa. Mutta ei se mitään, takki, huivi ja panta ovat joka tapauksessa kaikki ihanan pirteitä. 

Mitähän vaaleanpunaista seuraavaksi? 


Musta pitkä kokovartalovillasukaksi kutsumani Benettonin neulemekko on ollut käytössäni jo kymmenen vuotta. Kolttu on edelleen käyttökelpoinen, mutta toki jo hieman nuhjuinen. Siksipä olinkin enemmän kuin innoissani bongattuani Sotkamossa Benettonilta tämän sinisen merinovillaisen mekon. Talvipakkasien luottovaatteeni sai siis vihdoin uuden siistimmän seuraajan!

En oikeasti keksi kylmillä säillä mitään mukavampaa asua kuin nämä neulemekot pitkien saappaiden kanssa. Tänään ei ollut pakkasta kuin pari astetta, joten kaupungilla tarkeni hyvin, kun mekon päälle kiskaisi vain ohuen vuorittoman takin (100% villaa sekin). Pakkasten kiristyessä sitten lisätään kerroksia ja valitaan paksumpaa takkia, mutta olipa asteita -2 tai -20, niin villamekko toimii aina vaan. Saanko siis sanoa vielä kerran, että tämä oli todellinen huippulöytö!!

Benettonilla ei enää ole montakaan myymälää Suomessa, mutta Kainuun kahden putiikin (Sotkamo ja Kajaani) lisäksi ainakin Helsingin Kampissa on pulju vielä pystyssä. Verkossa merkkiä myy ainakin Zalando. Tätä pitkää neulemekkoa ei siellä näyttänyt olevan, mutta lyhyempiä villamekkoja kyllä. Monen mekon kokemuksella, suosittelen lämpimästi!

Otsikon mukainen 3. täysvillainen asia asussani oli Becksöndergaardin ihanan pehmoinen huivi. 

Sinisen, viininpunaisen ja vihreän yhdistelmä on viime aikoina ollut jotenkin kovasti mieleeni. Mekko, huivi ja karvapanta sopivat siis ihanasti yhteen ja saavat olon säkenöiväksi.

Mekko – Benetton (koko XL)

Takki – Talkabout

Saappaat – Högl (saatu)

Panta – KN Collection (saatu)

Huivi – Becksöndergaard

Korvikset – Mine Güngör

 

Tuntuipas ihan kivalta saada pitkästä aikaa asukuvia aikaiseksi. Jospa tää arki töineen ja bloggailuineen vihdoin alkais asettua jotakuinkin taas uomiinsa.

Eihän tässä muutakaan voi, kun täyttää päivänsä näillä tavallisilla arkisilla asioilla, kun ei koko elämäänsä nukkuakaan voi. Aika monta päivää tässä tulikin jo paettua maailmaa peiton alle. Päivät kuluu ja elämä etenee tuntuipa hyvältä tai ei. Tänään ei tuntunut ihan paskalta, sehän on jo melkoinen voitto!