-Mainos, postaus sisältää kaupallisia linkkejä Ellokselle ja Asokselle –

Minulla on vihdoin muutaman kesän tauon jälkeen bikinit! Aiemmissa biksuissa yläosan käytyä pieneksi, olen käyttänyt parin vuoden ajan vain kokouimapukuja. Uudet bikinit ovat olleet kyllä etsinnässä, mutta jos muuten en koekaan suurta hankaluutta löytää oman kokoisiani vaatteita, niin uima-asujen metsästys on kyllä yhtä helvettiä ja hampaiden kiristystä.

Vaikka bikineitä saakin nykyään melko hyvin isoissakin kuppikoissa, niin usein homma on itselläni tyssännyt siihen, että kivan yläosan kaveriksi on ollut tarjolla vain jotain onnettoman matalaa alaosaa. Minä en halua mitään jenkkakahvojeni ja vatsamakkarani alle rullalle hautautuvaa tai-pöksyä tai matalia hipstereitä. Oma keskivartaloni kaipaa alushousuilta ja bikinihousuilta korkeutta, muuten on epämukava olo.

Toinen ongelma on toki myös bikiniliivien olematon tuki. Kun materiaali on joustavaa uikkarikangasta, on melko turha odottaa niiltä kummoista tukea, mutta pitäisi ne tissit nyt edes auttavasti kyydissä pysyä.

Täydellisiä bikineitä en siis ole enää aikoihin edes kuvitellut löytäväni. Mutta kuten joku parisuhdeterapeutti juuri yhdessä lehtijutuissa sanoi, että kannattaa miettiä millainen on riittävän hyvä puoliso sen mystisen täydellisen ainoan oikean sijaan, niin rantsu- ja spahengailuun tarkoitetuissa bikineissä voi soveltaa samaa ajatusta. 

Nämä Fantasien hurmaavan väriset bikinit olivat monella tapaa riittävän hyvät. Eivät täydelliset, mutta parhaat mitä olen nyt muutamaan vuoteen löytänyt. Niinpä ostin ne ilolla. 

Tukevuuden tunnetta yläosassa lisää hieman se, kun olkaimet vetää ristiin. Alaosa olisi voinut olla makuuni jopa sentin pari vieläkin korkeampi, mutta näidenkin housujen korkeus oli riittävä. Pysyvät istuessakin paikoillaan eivätkä rullaudu vatsamakkaran alle.

Mutta ei nämäkään näppärästi kerralla yhdestä paikasta löytyneet. Bongasin ensiksi Fantasien Anguilla-yläosan Ellokselta ja ihastuin kuosiin. Siitä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi isoa kokoa. Niinpä googlailin ja löysin samankuosisen yläosan Zalandolta hieman eri mallisena. Zalandolla ei kuitenkaan ollut enää alaosaa minun koossani, mutta se puolestaan löytyi Ellokselta.

Mutta jipii, molemmat osat siis kuitenkin löytyivät ja olivat sopivat! Yläosasta mulla on koko 80I (ympärys tosiaan hyvin joustava, joten normaalia pienempi koko menee) ja alaosasta koko XL.

Mulla on paljon Fantasien rintaliivejä, joten siksi älysin tarkemmin tuota yläosaa etsiskellä vaikkei ekassa paikassa kokoa löytynyt. Merkillä löytyy bikiniyläosia mun tietooni ainakin J-kuppiin saakka, joten kannattaa tsekata valikoimat, jos tulee Fantasieta jossain vastaan. 

Pääsin ulkoiluttamaan uusia bikineitäni heti viikonloppuna, kun majailin kolme yötä Helsingissä Clarion-hotellissa, jonka katolla sijaitseva uima-allas on aivan ihana paikka. Siellä on käytävä pulahtamassa joka kerta hotellissa ollessa olipa sää mikä hyvänsä. Suositus siis Clarionille, jos vaikka kesälomareissu vie Helsinkiin! 

Kuten jo alussa totesin, uima-asujen löytäminen ei ainakaan itselleni ole ihan iisiä. Mitään superhyvää vinkkiä, missä olisi erityisen hyvä valikoima pluskokoisten simmareita, en siis osaa antaa. Mutta alla muutamia paikkoja, mistä ainakin kannattaa vilkaista. Tosi monessa paikassa tahtoo tähän aikaan vuodesta olla jo tilanne, että jäljellä on hajakokoja. Ja tosiaan bikineissä kokoja saattaa olla jäljellä vain toisesta osasta. Mutta kyllä ahkerasti selailemalla voi tehdä löytöjä.

1. Majken kokouimapuku, Ellos. Koot 38-52. Eri värejä ja kuoseja.

2. Dorina Cannes -bikinit, Ellos. Kuppikoot E-G, ympärykset 75-95. Alaosa koot 38-46.

3. HM+ Shaping uimapuku. Koot 44-54. Myös yksivärisenä.

4. HM+ bikinit. Koot 44-54.

5. Kokouimapuku rusetilla, Boohoo. Koot UK16-24.

6. Kokouimapuku koristevyöllä, Boohoo, Asos. Koot 44-52.

7. Mekkouimapuku, Cellbes. Koot 36-62.

8. Triumphin kukkabikinit, Cellbes. Kuppikoot B-F. Alaosa 38-46.

9. Topattu bikiniliivi, Nessa, Lumingerie. Koot 70F-90I

10. Glitter-bikinit, Plaisir, Lumingerie. Koot 80D-105H, housut 42-54.

11. Uimapuku koristesoljella, Maritim, Klingel. Koot 38-56.

12. Mekko-uimapuku, AquaRosa Beach, BomBom. Koot 42-50.

 

Tuossa siis vain muutama poiminta. Jokaisesta yllä linkatusta nettikaupasta löytyy paljon enemmänkin valikoimaa. Mutta ehkä tästä saa hieman vinkkejä mistä etsiä ja millaisia kokoja missäkin on tarjolla. 

Muistetaan, että kaikilla meillä on uimapuku- ja bikinivartalo. Nautitaan kesästä kokoon ja muotoon katsomatta!

 

Mun ihanat uikkarikuvat otti rakas Iina.


-Kaupallinen yhteistyö, Ellos-

Bongasin tuossa muutama viikko sitten, että Elloksen valikoimiin oli tullut Marina Rinaldin Persona-malliston vaatteita. Marina Rinaldi on siis italialaisen Max Mara-muotitalon plusmuodin brändi. Suomessa Marina Rinaldin kivijalkaliike löytyy Helsingistä Fabianinkadulta ja verkossa merkin tuotteita myy mm. Zalando ja nyt tuota Persona by Marina Rinaldi -mallistoa siis myös Ellos.

Itselläni ei ole Marina Rinaldin vaatteista varsinaista käyttökokemusta, mutta jokusen kerran olen käynyt matkoilla ollessa liikkeissä vaatteita ihastelemassa ja kokeilemassa. Mm. loppuvuodesta linnanjuhla-asua etsiskellessä tuli kompattua myös Helsingin MR-liike. 

Noista topista ja housuista tulee muuten mieleen aikalailla edellisessä postauksessa minun päällä nähty Masain asu! Housuja saatavilla kokoon 52 asti ja toppia kokoon 54/56. Elloksen Persona by Marina Rinaldi -tuotteet löydät TÄÄLTÄ.

Melko uusi lisäys Elloksen plusvalikoimissa on myös Studio-niminen itselleni entuudestaan tuntematon merkki. Tanskalaisen Studion vaatteita on tarjolla kokovälillä 42-56. 

Hintatasoltaan aika lailla Zizzin kanssa samalla linjalla oleva Studio ei tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä, mutta vahvojen kuosien ystäville näyttäisi löytyvän tunika/mekko jos toinenkin. Studion tuotteet löytyvät kootusti TÄÄLTÄ.

Ranskalaista La Redoutea ja sen plusbrändiä Castalunaa on saanut Ellokselta jo pitkään, mutta nyt valikoima tuntuu jopa entistä laajemmalta. Omasta kaapistani löytyy paljonkin tämän talon tuotteita ja moni niistä kuuluu kategoriaan superlöydät. Esim. monissa juhlissa päälläni nähty hapsu-pikkumusta ja vuosia vanhat paljettihousut ovat La Redoutea/Castalunaa. 

La Redoute -malliston tuotteissa löytyy osata kokoja 48 asti ja Castaluna-malliston koot liikkuvat tuotteesta riippuen välillä 40-56. 

Jos jollain on pluskoon klassinen bikerrotsi hakusessa, niin Castalunalalla näyttäisi löytyvän aitonahkaista takkia kokoon 56 asti!

Tanskalaista designia edustava Levete Room ei ole plusmerkki, mutta sen suurin koko näyttäisi useissa tuotteissa olevan 46/48, joten halusin nostaa tämänkin naisellisia ja elegantteja asuja tarjoavan merkin esille.

Omaa silmää miellytti malliston monet vaaleanpunaiset ja etenkin tuo pehmoiselta näyttävä neuletakki. Levete Roomin tuotteista löytyy ilahduttavan paljon luonnonmateriaaleja materiaaleja kuten silkkiä, kashmiria ja puuvillaa.

Levete Roomin malliston löydät TÄÄLTÄ.

Muita tärppejä Ellokselta vielä mainittava:

1. Leviksen pluskoon tuotteet. Farkuissa tuumakokoja näyttäisi oleva 37 saakka! Näitä kiinnostaisi kyllä kokeilla.

2. Tanskalainen plusmerkki Gozzip tarjoaa vaatteita kokoon 56. saakka.

3. Anna Fieldin tuotteet ovat Elloksella pääosin ns. normaalikokoisia, mutta joukossa myös joitakin pluskoon mekkolöytöjä! Esim. tuota punaista maksimekkoa saatavilla kokoon 54.

 

EDIT 29.4.: Postauksesta poistettu jo päättyneen alennuskampanjan tiedot.

 


-Kaupallinen yhteistyö, sisältää Elloksen kaupallisia linkkejä-

Kaikkien vaaleanpunaisen ja pinkin sävyjen jälkeen tämä viime viikkoinen asu oli tunnelmaltaan jotain ihan muuta. Mustaa, sinistä, turkoosia.. tunsin itseni jotenkin vieraan väriseksi!

En ole mikään suuri tunikoiden ystävä eikä sellaiseksi luokiteltavia vaatteita montaa kaapistani löydykään. Tunika on mun mielessä jotenkin ristiriitainen vaate, ei mekko, mutta ei puserokaan.

Etenkin meille plussakokoisille kyllä kaupitellaan kyseisiä vaatteita hyvin ahkerasti. Toisinaan tuntuu, että monen myyjänkin mielestä ”joku kiva tunika ja leggarit” on suurinpiirtein ainoa asu mitä pluskokoiselle asiakkaalle älytään ehdottaa.  Ja jos haluaa meikäläisen koossa jotakin kotimaista vaatetta, niin tarjolla on harvakseltaan jotain muuta, mutta trikootunikoita kyllä piisaa.

Ehkäpä tämä ylitarjonta onkin aikaansaanut sen, että tunikasta on tullut mun päässä vähän sellainen pukeutumisen kirosana. 😀

Löytyy tunika-nimen alta kuitenkin toisinaan myös vaatekappaleita, jotka viehättävät itseänikin. Yksi sellainen on esimerkiksi tämä Elloksen alesta tilaamani Junarosen sifonkitunika. Sovitin tätä aikoinaan Junarosen showroomilla ja tykästyin siihen miltä kevyt läpikuultava yläosa näytti farkkujen kanssa. On kiva, että housut ja alla oleva toppi näkyvät selvästi läpi, joten fiilis pysyy keveänä. 

Tätä lintu-/kukkakuosista versiota on jäljellä enää muutama, mutta uudemmasta mallistosta löytyy samaa vaatetta uudella kuosilla.

Farkut – HM+ / Tunika – Junarose, Ellos / Nilkkurit – Betty London, Spartoo / Korvikset – Butoni Design

Mutta nyt mä aloin miettimään, että missä menee tunikan ja paidan raja? Kun siis mekon ja tunikan ero on mun mielestä siinä, että mekkoa voi pitää ilman, että siellä on mitään alla, mutta tunikaa useimmiten ei. Mutta mikäs sitten on pitkän puseron ja tunikan ero?

Ehkä tunika on mun mielessä vähän ”ruma sana” senkin vuoksi, että en ihan pääse sisään kyseisen vaatekappaleen sielunelämään ja olemukseen. Se on sellainen monen asian risteytys ja välimalli. Minä kaipaan selkeyttä!

Mulle siis todennäköisesti saa vaatteen myytyä helpommin jos sitä nimittää mekoksi tai pitkäksi puseroksi kuin, että ihan sitä samaa loimea sanoisi tunikaksi. 😀