OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka kamerat edustavatkin minulle työkaluja joiden valinnassa vaikuttaa ensisijaisesti tekniset ominaisuudet ja käytettävyys, ei niiden ulkonäkökään suinkaan ole merkityksetön asia. Etenkin vapaa-ajalla kameran tyylin merkitys korostuu, sillä aivan samoin kuin en halua kantaa olallani täysin tyyliini sopimatonta ja rumaa käsilaukkua, en halua kanniskella myöskään rumaa kameraa.

Työssä joudun tekemään kompromisseja tyylin kustannuksella ja kaivelemaan kamppeeni tylsän näköisestä kameralaukusta, nätimpien kassien puutteessa, mutta vapaa-ajalla on kivempaa kanniskella tyylikästä ja toiminnoiltaan täysiveristä järjestelmäkameraa, joka on vieläpä niin näppärän kokoinen, ettei se kaipaa kantovälineekseen tylsää kameralaukkua, vaan sujahtaa tarvittaessa näppärästi pienempiinkin iltalaukkuihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olympuksen PEN-sarjan uusin tulokas E-PL7 on hieno päivitys suosikkikameroideni sarjaan. Perusasiat käytettävyydessä ja tekniikassa ovat pitkälti tuttuja jo aiemmista ja toimiviksi todetuista malleista, mutta tässä 180 astetta kääntyvän näyttönsä vuoksi selfie-kameraksikin kutsutussa uutudessa on haluttu hioa tyyliä vielä entistäkin pidemmälle. Yksityiskohtiin ja materiaaleihin on todella kiinnitetty huomiota. Jopa objektiivin pikkuinen lukitusnappula on synkattu toistamaan rungossa käytettyä tekstuuria. It’s all in the details!

Sain tämän Olympuksen ja Re:fashionin yhteistyökampanjan myötä valita itselleni mieluisan värisen yksilön PEN E-PL7:n kolmesta väristä. Omaan tyyliini saumattomimmin yhdistyy ehdottomasti kokonaan musta yksilö, jonka ilme kuitenkin muuttuu näppärästi objektiivia vaihtamalla, omat linssini kun ovat suurimmaksi osaksi hopean värisiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvauksiemme kesken ohi reippaana tepastellut Kerttu-koira oli niin suloinen, että oli pakko napata hänetkin kameran eteen!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tekniikaltaan ja käytettävyydeltään olen intoillut Olympuksen PEN-sarjan kameroista jo muutaman vuoden, joten olikin hauskaa, että tässä kamppiksessa meidän tehtävämme olikin keskittyä kameran kauniiseen ulkomuotoon stailaamalla kameraan passeli asu.

Itselleni tuo PEN E-PL7 henkii tyylikästä retroa ja näen kameran sekoituksena maskuliinisia ja feminiinisiä elementtejä. Se on tyylinsä puolesta helppo kuvitella niin karskin partaäijän käteen kuin hyvin tyttömäisenkin tyylin omaavan naiskuvaajan olalle.

Sain viikonloppuna anopiltani upeat mustavalkoiset gangsterityyliset herrainkengät ja ne olivat heti mielestäni kuin tehty uuden kamerani kaveriksi, joten siitä tämä asu sitten sai alkunsa. Näiden Iinan ottamien mustavalkokuvien myötä voisin kuvitella itseni 30-luvun arkena hieman poikamaiseksi valokuvaajanaiseksi, josta iltaisin kuoriutuukin sitten mekkoon pukeutuva gangsterin heila. Ja kamera seuraa tietenkin mukana asun vaihtuessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-Junarose (saatu)/pusero-Masai/takki-Marimekko (2nd hand)/kengät-Your Face/huivi-Shopbop/kello-Ziiro (saatu)

Minä en ole ainoa, joka tämän Olympus-kampanjan myötä pääsee kameran eteen poseeraamaan, sillä me kaipaamme kamppiksen seuraavan vaiheeseen teistä lukijoista malleja editorial-kuvauksiimme! Inspiraatiota kuvauksiin haetaan tuolloinkin näistä upeista uutuuskameroista ja me bloggaajat stailaamme mallit yhteistyökumppaniemme Bestsellerin, Objectin ja Jack & Jonesin vaatteilla.

Haussa onkin nyt siis kameraa pelkäämättömiä malleja, neljä naista ja kaksi miestä! Kuvauksiin valitut mallit saavat itselleen kuvauspalkkioksi kuvauksissa käytettävät vaatteet ja kolme parasta palkitaan myös Olympus PEN E-PL7 -kameralla.

Jos siis kiinnostaisi päästä stailattavaksi ja poseeraamaan ammattikuvaajan kameran eteen ja pääsisit paikalle 3.11.2014 järjestettäviin kuvauksiin Helsinkiin, niin käy täyttämässä hakukaavake kampanjasivullamme!

Löytyyhän teidänkin joukostanne innokkaista malleja?!

Postauksen mahtavista kuvista kiitos ihanalle Iinalle! Hiemanko mä oon opettanut siitä hyvän kuvaajan. ;D


Kuten olen toisinaan esimerkiksi työttömyydestä tai opiskelusta koskevissa postauksissani kertonut, niin valokuvaus on välillä vaikeina aikoina tuntunut kamalalta ja pakkopullalta ja minun on tehnyt mieli kantaa kaikki kamerakamat kaatopaikalle. Kuvaaminen tuntui ylitsepääsemättömän hirveältä ensimmäistä tutkintoa suorittaessani ja näyttökoestressin vyöryessä päälle, kun ammatillinen itsevarmuus ei ollut vielä ehtinyt nitistämään lamauttaviin mittakaavoihin kasvanutta itsekritiikkiä. Kameraan tarttuminen tuntui vastenmieliseltä myös viime talvena, kun tulevaisuus tuntui toivottomalta enkä ollut vielä lainkaan ehtinyt toipua töiden aiheuttamasta uupumuksestani.

Yksi kuvauskohde on kuitenkin kaiken epäröinninkin keskellä aina pysynyt mielenkiintoisena ja rakkaana, nimittäin keikkakuvaaminen. Värivalojen kiivaassa välkkeessä ja rokin pauhatessa korvissa on kameran läpi tiirailu ollut aina vain ja ainoastaan mukavaa ja mielenkiintoista, ei koskaan typerää ja tympeää.

Aina se ei tietenkään suju ja olosuhteista riippuen kortille voi toisinaan tarttua muutama sata ruutua pelkkää paskaa, mutta niiden harvojen helmien metsästäminen on silti koukuttavaa, vaikka usein joutuukin pettymään.

Perjantainen Amorphiksen keikka Virgin Oilissa oli nyt vaihteeksi pieni pettymys kuvien osalta. Minulla ei ollut jaksamista taistella tietäni yleisön joukossa parhaille kuvausmestoille eivätkä keikan valotkaan tarjonneet tällä kertaa toivotunlaisia herkullisia valollisia tilanteita. Mutta siitä huolimatta en osannut kokonaan laskea kameraa kädestäni, vaan aina välillä väijyin näyttöä muutaman ruudun ajan ja sitten taas välillä fiilistelin vaan pelkkää musaa.

Hyvin keskinkertaista huttua siis tällä kertaa. Mutta toimivat kuitenkin kivoina muistoina jälleen yhdestä Amorphis-keikasta.  Keikka ei noin bändinkään puolesta ollut missään nimessä parhaimpia näkemiäni, vaan tunnelma oli jotenkin hieman vaisu eikä sounditkaan olleet niin nappia kuin vaikkapa nähdessäni Amot Oslossa. Mutta lempibändi nyt on toki melko timanttia jopa paskimmillaankin, joten hyvä mieli keikasta silti jäi. Mutta tässä sii muutama otos keikalta.

Kamerana toimi tällä kertaa Olympuksen uusi PEN E-PL7 (saatu) ja laseina käytin lemppareitani kiinteitä 75 mm 1.8 ja 45 mm 1.8 objektiiveja. Kuvat kuvattu pääosin aukoilla 1.8 tai 2.0 ISO-luvun ollessa ruuvattuna vaihdellen akselille 2000-4000.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihan jees arvion kuvista annoin tälle viimeiselle jäämies-kuvalle ja hyvän fiiliksen vuoksi Esan ihanalle hymykuvalle. Muuten ei nyt oikein irronnut. Ehkä sit taas ensi kerralla.

 

 

 


”On tänään onnenpäivä ei murheesta häivää, on tänään onnenpäivä. Ja onnellinen oon.

En iloisempi koskaan. En koskaan, en koskaan. En iloisempi koskaan kuin tänään olla voin.”

Siinäpä tämän perjantain fiilikset tiivistettynä Alfred J. Kwakin sanoin. Aloin fiilistelemään iltaa jo aamupäivällä ennen Helsinkiin lähtöä kuuntelemalla muutamat lempibiisit illan tähdiltä. Toivoisin illalla kuulevani mm. biisit Towards and against, The Castaway ja Skyforger. Mutta toisaalta se on kyllä ihan sama mitä äijät soittaa, niin mä olen ihan onnesta sekaisin.

Edellisestä Amo-keikasta on ehtinyt kulua jo kymmenen kuukautta. Kirjoittelinkin viime joulukuun Oslon keikasta blogissakin. Se oli kyllä loistava synttärilahja minulta minulle. <3 Tässä ennakkofiilistelynä muutamia räpsyjä keikoilta vuosien varrelta. Tiedän nimittäin, että teissä lukijoissa on kaltaisiani Amo-faneja! Te, joita tää aihe ei kiinnosta pätkääkään, niin koittakaa kestää, sillä kamera lähtee luonnolliseti mukaan tänäänkin, joten tuoreita keikkakuvia luvassa varmasti lähipäivinä! 😀

995007_10152062885178955_352555613_n

418907_10151112097743955_190223677_n

459020_10151314574133955_1724842929_o

578764_10151112098373955_1030706248_n

 

 

388118_10151112097413955_2135769967_n

Iiiiiih, en malta odottaa iltaa!!!