Huomasin viime torstaina töihin päästyäni, että sää ja mukana olleet vaatteet eivät aivan kohdanneet. Olin menossa kuvaamaan koko päiväksi Jazzeille ja mulla oli päälläni hihaton toppi farkkushortsien kanssa ja mukaan tullut pitkähihainen oli aivan turhan kuuma ennen auringonlaskua.

Palan herkästi, enkä siksi halunnut hengata tuntitolkulla käsivarret paljaana, mutta kotiin saakka en enää ehtinyt. Niinpä tein pikaisen pistokeikan pariin liikkeeseen samalla reissulla, kun kävin noutamassa festarirannekkeeni Puuvillan Kauppakeskuksesta. Jotain pitkähihaista, mutta kevyttä, ilmavaa  ja mukavaa oli hakusessa.

Ja mikä tuuri kävikään, kun Cubuksesta silmiin osui tämä viskoosikimono. Vähän harmittelin ensin, että en tiedä onko ihan mun väri joten onko nyt hölmöä tällaisena ns. hätäostoksena tuo hankkia. Mutta ihastuinkin hurpulaan viikonlopun aikana ihan täysin ja se oli päälläni jokaisena festaripäivänä. Mustat kamppeet sen alla vain vaihtuivat.

Torstaina alla oli farkkushortsit ja toppi, perjantaina pukeuduin töihin kuvien mukaiseen yhdistelmään ja illalla ihan vapaalle festaroimaan lähtiessä vaihdoin housujen ja topin tilalle mekon.

Housut – Pola, Tokmanni

Toppi – Lindex

Kimono – Cubus

Kengät – OTZ

Reppu – Fjällräven (saatu)

Korvikset – Aarikka (saatu)

Aurinkolasit – Le Specs

Koska illalla tiesi taas koittavan viileämmät kelit, pakkasin nuo samat housut mukaan ja kiskoin ne sitten auringonlaskun aikaan mekon alle. ”Sopiipa hyvin ne housut tuohon asuun”, totesi jopa lisävaatekerroksen pukemista vierestä katsellut exäni. Ja niin passasi näköjään väreiltään asuun myös mun luottokassini, eli Kånken!

Luottokamoista puheenollen, nuo OTZin pellavatossut ovat mukavuutensa vuoksi mun suosikkityökengät näin kesäaikaan. Harmi vaan, että niiden ulkonäkö ei ihan hirveästi itseäni miellytä. Toivoisin samalla mukavalla pohjalla hieman siromman näköisiä töppösiä. Mutta tälleen töissä ei ole niin väliä, käytän, koska ovat supermukavat ,vaikkakin vähän rumat.

Perjantain vapaailta ja lauantainen työpäivä menikin sitten tosiaan tällä alla olevan kuvan setillä. Hurpulan kaverina mekko ja hieman kivemmat jalkineet. Eli varsin hyvä hankinta oli tuo kimonohässäkkä vaikka ostohetkellä hieman arveluttikin. Uskon, että se saa melko paljon käyttöaikaa myös huomenna alkavalla kesälomalla.

Mekko – Lindex

Sandaalit – Crocs (Saatu)

 

Kyllä, luitte oikein, meinasin pitää kesälomaa! Paluu Satakunnan Kansaan koittaa 13.8., tulen silloin tekemään vielä muutaaman viikon tuurauspätkän, mutta tässä on siis lähes kolme viikkoa lähes vapaata ennen sitä.

Sanon lähes vapaata siksi, että ainakin pari päivää mun tarvii vielä varata omille töille tällä viikolla. Luvassa on kuvankäsittelyä, rästissä olevaa laskutuspuuhaa ja raporttien ja tositteiden kaivelua kirjanpitäjää varten. Ja parin viikon päästä on yksi duunihomma Helsingissä… Mutta silti sanoisin, että loma!

Eipä ole aikuisiällä tullut kesälomia ihan hirveästi vieteltyä. Joinakin vuosina jotain kahden viikon pätkiä, mutta työpaikan vaihdosten ja yrittäjäksi ryhtymisen + SK -kesätöiden vuoksi ei aina senkään vertaa. Tuntuu siis vähän oudoltakin, että saa kesäaikaan olla hetken tekemättä hommia.

Lomalla tiedossa on ainakin yhdet festarit, ehkä kahdetkin, ja reissu kotiseudulle. Ja huomenna aion startata lomani Yyterin hienolla hietikolla!


Minun elämässäni Marimekon kuosit ovat aina näkyneet enemmänkin verhoina, petivaatteina ja pöytäliinoina kuin vaatteina. Kotoa muuttaessa ekan oman kodin ikkunoihin ripustettiin äidin 70-luvulla hankkimat vihkiruusuverhot ja Oranssia vanhaa Ananas-pussilakanaa vaalin suurena aarteena.

Sittemmin olen luopunut kokonaan verhoista, eikä liinavaatekaapistakaan taida enää löytyä enää Marimekon lakanoita kulutettuani vanhat hitusiksi. Jokunen Marimekon vaate on toki minunkin kaapissani aina silloin tällöin ollut. Perus raitapaidat löytyy ja juuri löysin mun teiniaikojen upean värikkään farkkurotsin, joka nyt odottaa pesua ja uudelleen käyttöönottoa. (Ysäri farkkurotsi koossa 36 menee edelleen päälle 😀 ) 

Mutta mitenkään ahkera Marimekon shoppailija en ole ollut kahdesta syystä: 1) Välttelin vuosikausia lähes kaikenlaisia kuoseja eikä etenkään Marikuosit toistuvine Unikko-uusintoineen ole innostaneet ja 2) Koin pitkään, ettei merkin koot riitä itselleni. 

 

Mutta asiat muuttuu ja mä olen juuri nyt aivan rakastunut uuteen Marimekon Lidia Juhannus -mekkooni!

Viime viikolla Ratsulasta ostamani mekko ihastutti minut värimaailmallaan ja sen kuosi vei ajatukset lapsuuteen ja kotona käytettyihin Marimekko-tekstiileihin. Joustamattomasta viskoosileningistä kun oli kyse, katselin mekkoa rekissä ja arvelin, että tuskinpa siitä minulle kokoa löytyy. Mutta olinpa onneksi hyvin väärässä.

Suoralinjaista mekkoa on saatavilla kokoon XXL saakka ja sen suurimman kanssa tietenkin sovituskoppiin suuntasin. En tiedä olenko minulla ollut vain virheellinen käsitys Marimekon ko’oista vai ovatko kenties viime vuosina muuttaneet mitoituksiaan / laajentaneet kokovalikoimaansa. Mutta ainakin tämän vaatteen sain havaita varsin reiluksi ja päädyin näin 48-50 kokoisena valitsemaan itselleni koon XL. 

Lidian värimaailmaan passaavat enemmän kuin upeasti Booztin alesta bongaamani Pavementin mokkanahkaiset Silke-sandaalit. Ihastuin Pavementin kenkiin ja etenkin korkkareiden mukaviin lesteihin käytyäni merkin maahantuojan showroomilla keväällä. Nyt kaapistani löytyykin sitten jo neljä paria heidän kenkiään. 

Tätä yksinkertaista Silke-korkosandaalia löytyy monissa eri väreissä, esim kirkkaanvihreänä, keltaisena, punaisena ja tietenkin mustana. 

Mekko – Marimekko / Kengät – Pavement / Korvikset – Aarikka

Lidia mekossa tulee mukana irrallinen vyö, jolla mekon saa kurottua noin kivasti pussille. Kepeän materiaalinsa ansiosta mekko kuitenkin laskeutuu tosi nätisti myös ilman vyötä vaikka malliltaan suora onkin. Eli tulen varmasti käyttämään molemmilla tavoilla. Mulla on ihan supernätti olo tässä mekossa!

Mekko on ihan tuore uutuus, joten sitä on varmasti vielä hyvin saatavilla. Täällä Porissa mekon löytää tosiaan Ratsulan pohjakerroksesta. Verkossa Lidia Juhannus löytyy ainakin Marimekon omasta nettikaupasta ja Zalandolta.

Nämä kuvat on muuten otettu mun uudella työhuoneella, josta olen myös ihan suunnattoman innoissani. Luovatoimisto Pilke ja minä muutimme yhdessä vajaa pari viikkoa sitten vanhalta konttoriltamme ihan Porin ytimeen ja mulla on nyt työhuoneen ikkunat suoraan kävelykadulle. Tykkäsin mun vanhasta työhuoneestakin, mutta tämä on ihana vielä potenssiin sata!

 

 


Kaupallinen yhteistyö, mekko saatu – Kude Design. Korvikset saatu – La Kiva

Lähdin eilen illalla ottamaan näitä asukuvia, mutta en loppujen lopuksi päässyt takapihaa pidemmälle, enkä kyennyt montaa ruutua ottamaan. Pikku hiljaa viime päivien aikana hiipinyt selkäkipu räjähti lopulta sellaiseksi tuskaksi, että näitä kuvia ottaessa tuntui jo, etten pysty edes seisomaan. Mutta muutaman foton sentään sain ennen kuin kömmin olohuoneen lattialle kiemurtelemaan kivuissani.

Siitä on niin pitkä aika, kun viimeksi on selkä kunnolla vihoitellut, etten edes muistanut miten karmean kivun fasettilukko voikaan pahimmillaan saada aikaiseksi, kun ympärillä lihakset kramppaavat. Mä kipuilin illalla kaulaa ja leukaniveltä myöten ja hengittäminenkin tuntui välillä hankalalta. Nukkuminen onneksi onnistui lihasrelaksanttien ja kipulääkkeiden voimin.
 

Tänään ei sitten ollut asiaa töihin, kun aamulla ei pää kääntynyt kunnolla ja edelleen ihan pelkkä seisominenkin teki kipeää. Onneksi iltapäiväksi löytyi aika mun luottofyssarille, jonka hoitopöydältä on usein ennenkin löytynyt apua.

Ammattilaisen käsittely, kipulääke, pari kevyttä kävelylenkkiä ja kivun rajoissa tehdyt selkärankaa mobilisoivat liikkeet ovat nyt onneksi sen verran auttaneet, että eiköhän tässä huomenna jo takaisin töihin pääse.

Että sellainen sairaskertomus tällä kertaa. Onneksi ei mitään vakavampaa, vaan ihan tuttua työperäistä jumitusta, joka joskus harvoin äityy näin pahaksi. Pitää koittaa kiinnittää työasentoihin taas vähän parempaa huomiota, kun tuolla kesätöissä puuhaan omia kamerakamojani painavammalla kalustolla. Ja keppijumppaa saisi muistaa tehdä ihan kesken työpäivien! 

Viihdyin eilisen vapaapäivän tässä herkullisen värisessä Kude Designin Perho-mekossa (saatu). Minulla on ollut sama mekko mustana jo useamman vuoden ja se on osoittautunut todella monikäyttöiseksi ja mukavaksi peruskesämekoksi. 

Mekko – Kude Design (saatu) / Sandaalit – Crocs / Laukku – Rebecca Minkoff / Korvikset – La Kiva (saatu)

Kude Designin mittataulukon mukaan mulle kuuluisi yhtä kokoa isompi leninki, mutta itse tykkään että mekko on rintojen alta vartalonmyötäinen. Verkkokaupan kuvissa siis mekko malleilla selkeästi löysempi kuin minulla, mutta omaan makuuni on tosiaan tämä hieman tiukempi istuvuus kuin millaiseksi mekko on ajateltu. Minulla siis mekosta koko XL ja sitä on saatavilla kokoon XXXL saakka.

Minulla on ollut musta Perho-mekko, ja saman merkin t-paitoja, käytössä jo 5 vuotta ja kaikki on edelleen tosi hyväkuntoisia. Eli ilahduttavan kestävä ja laadukas trikoomatsku siis kyseessä! Vaikka tämä kuvien mekko onkin siis uusi, niin entisten tuotteiden perusteella uskallan suositella näitä myös laadun puolesta. 

 

Eilen illalla mä jouduin konttaamaan sänkyyn. Tänään pääsen jo ihan pystyasennossa! 😀