Onni on alennusmyynnit. Ja käsittämätöntä mäihää puolestaan alennusmyynnistä löytyvät hyvät ja vieläpä kauniit kauniit rintaliivit omassa koossa. Usein on oman kokoisten kivojen liivien löytyminen ihan ylipäätänsäkin hankalaa, joten en koskaan uskalla haaveilla edes löytäväni niitä edullisesti. Tällä kertaa kuitenkin Porin Sokos yllätti iloisesti.

Freya Antoinette ja Freya Rio, molemmat -40% alessa ja toisista sain vielä extra 20% alennuksen etukupongilla. Kahdet ihan loistavan tuntoiset ja nätit liivit yhteensä viidelläkympillä! Se on vähemmän rahaa kuin mitä useimmiten maksan yksistä. Niinpä lausun vain onnenkyynelteni seasta, että kiitos Sokos, kiitos ale-sesonki ja kiitos Freya!!


Huhhuh.. Nyt on sitten takana päin niin Sunny Beach kuin myös Wien ja olen vihdoin taas kotona. Olo on kuin jyrän alle jääneellä. Flunssaa pukkaa, ääni on poissa ja jalkapohjat vesikelloilla. Mutta niiden lisäksi tuliaisina oli onneksi myös paljon mahtavia muistoja ja tietenkin myös muutama ihana ostos.

Niin tympeää kuin paniikinomainen pakkoshoppailu onkin, niin onnistuin kuitenkin löytämään aika ihania juttuja matkalaukun täytteeksi Wienin reissulle ja sain aikaiseksi kelvollisen asun keskiviikkoiltana pidettyyn Olympuksen uusien PEN-kameroiden lanseerausillallisille. Vaatteet raavin kasaan edellisenä päivänä Helsingistä, mutta kenkien etsiminen jäi sitten Wieniin.

Onneksi matkaseuraksi sattui Ellen ihana harjoittelija Milja, jonka kanssa jaoimme aika tasan samat kiinnostuksenkohteet, joten kenkienmetsästys sopi hänenkin kaupunkikierroksensa teemaksi. Kenkäkauppojen ja -osastojen lisäksi kävimme myös hieman huokailemassa upeiden laukkujen äärellä. Toiset käy matkoillaan hiljentymässä kirkoissa, me tehtiin samaa laukkuosastolla.

Laukut on vielä täysin purkamatta, osa kamoista vielä hakematta Encen luota ja reissukuvatkin vielä toistaiseksi visusti kamerassa, mutta tuo puhelimella ikuistettu kuva karkkikengistäni sentään jo pääsi koneelle asti.

Toivoin nimenomaan löytäväni värikkäät korkosandaalit, sillä tuon tyyppiset kesäkorkkariherkut minulta puuttui vielä täysin. (kyllä, ihan oikeasti puuttui!!). Avun tarjosi lopulta Zara, missä viimeinen pari kaunokaisia sattui kuin lottovoittona olemaan juuri omaa kokoani. 59,90 € tiskiin ja minä hymyilin todella typerän onnellisena.

Pakkoshoppaillessa joutuu usein tyytymään sellaisiin typeriin kompromissiratkaisuihin, mutta tässä kohdassa oli onni matkassa ja sain jotakin mistä tulin oikeasti todella iloiseksi. En malta odottaa, että rakko päkiästäni paranee (ei tullut näistä kengistä!) ja pääsen taas kiskomaan nuo karkkikaunottaret jalkaani!

Lisää niin reissuostoksia kuin muitakin tunnelmia heti kun ehdin hieman toipua!


Heipä heiii! Täällä ollaan edelleen hengissä vaikka postaustauon perusteella olisi jo voinut muuta luullakin. Verkon ulkopuolinen elämä on välillä ikävästi näiden harrastusten tiellä eikä ensi viikolla juuri helpota, silloin nimittäin alkaa kolmen viikon kesäloma!! Sitä joutuu kuulkaa pakkaamaan kassinsa ja suuntamaan mm. hyvän ystävän kanssa etelään ja murun kanssa festareille, melko rankkaa eikö.

Niin ihanaa kuin helteet toisaalta ovatkin, niin olin eilen todella tyytyväinen että laskeneet lämpöasteet mahdollistivat pitkästä aikaa farkkuihin pukeutumisen. Mulla kun tuntuu tuo hellekelpoisten vaatteiden varasto olevan enemmän kuin olematon. (Miksi en omista esimerkiksi yhtään kunnon kesämekkoa!?) Eilisen vielä tällä hetkellä salaiset puuhat olivat sellaisia, että minun piti koittaa keksiä päälleni jotakin muutakin kuin pelkkää kokomustaa.  Kävinkin viikonloppuna hädissäni sovittamatta tempaisemassa henkkamaukasta pari toppia joilla hieman elävöittää kalmaista olemustani ja siinä saattoikin käydä niin, että minulle löytyi uusi lempiväri kesäksi.

Miksi mä en ole ikinä ennen tajunnut tuollaisen raikkaan oranssiin potentiaalia itseni kohdalla? Osa teistä lukijoista on aina yrittänyt sanoa, että minun pitäisi käyttää värejä, mä alan pikkuhiljaa uskoa teitä. 😀 Paidan lisäksi myös huulipunan sävy on itselleni jotain uutta. Pitänee pyörähtää tänään jonkin kosmetikkaosaston kautta.

Alaosasta toki löytyi sitten turvaa tuovaa mustaa. Mutta tuo oranssin ja valkoisen käsittämättömän fressi liitto! Ah ja oih! Vielä kun ämmä itse saisi hieman jotain väriä pintaan, niin minun voisi kuvitella olevan kotoisin jostain muualta kuin ruumishuoneelta. Tuo huomattavasti terveemmän värinen vieruskaveri ei ainakaan paranna tilannetta. 😀  Huvitukseksemme huomasimme Majn kanssa olevamme melkoiset tekstiilikaksoset. Ei välttämättä ihan sellainen bloggaajakaksikko jolle uskoisi käyvän näin.

Suosittelen muuten kaikkia muitakin tisseviä tyttöjä kokeilemaan tuota t-paitojen ja toppien helman solmimista. Itselläni ainakin helman solmiminen tai sen reunan taskuun survominen on kikka joka on käytössä lähes kaikkien hieman löysempi linjaisten yläosien kanssa. Tuokin hieman a-linjainen toppi nimittäin luo suorana laskeutuessaan melkoisen raskausteltta efektin, mutta tuolla pienellä solmulla saa kätevästi hieman imartelevampaa silhuettia esiin. Pitää demonstroida asiaa jonain päivänä vähän lisää.

Vaatteidenvaihdon jälkeen huomasimme tehneemme sen taas! Ei kai sitä nyt kahteen peräkkäiseen asuun voi värejä valita, joten samikset sieltä taas pölähti paikalle.

Näistä kuvista muuten näkee hyvin tuon miksi suosin useimmiten vartalonmyötäisiä linjoja vaatteissani. Lihoinko nimittäin ehkä kymmenen kiloa vaihdettuani ekan kuvan yläosasta tuohon pussittavan malliseen. Tässä sitten taas syy miksi tuollaisia resorilla varustettuja pussimalleja ei useinkaan päälläni nähdä. Tämän Espritin neulospuseron kohdalla kuitenkin tein poikkeuksen sen täydellisen mukavuuden vuoksi.

Mitäs raati sanoo, kumpi vei tänään voiton kokomusta vai oranssi ilmestys? Itselleni ainakin vastaus on varsin selvä.