01.06.2011 Tujaus konjakkia

Olin viime perjantaina taas pikaisella ”työ”reissulla Helsingissä ja tietäähän sen miten siinä käy.  Vaikka miten koittaisi kulkea vaan laput silmillä rautatie- tai bussiasemalta määränpäähänsä ja takaisin, niin aina se reissu tulee pelkkiä matkalippuja hintavammaksi. Arvaatte jo varmaan miten siinä taas kävi.

”minä ihan tästä pikaiesti kipaisen Kampin läpi, ihan kohta pitäis jo treffata Teemu Forumissa…jos nyt kuitenkin pikaisesti poikkean Vagabondilla ihan vaan katselemassa… mut hitto jos siellä on ne nauhalliset Korfut, niin toivottavasti ei oo omaa kokoo ettei tuu kiusausta..  äääh… mä melkein jo tiedän miten tässä saattaa käydä… menen silti.. Ai katsos, just oma koko hyllyssä.. ai hitto nää tuntuu hyvältä jalassa.. oo, näyttääpä ne hyvältä pillifarkkujen kans.. ja tää mun konjakin värinen laukkukin käy näihin ihan täydellisesti.. en kestä.. paljonkohan mulla on rahaa tilillä.. Hei, anteeksi saisinko sovittaa toisenkin jalan kenkää? Eikä.. en vaan kestä.. ihanat, täydelliset.. mulla ei olekaan vielä yksiäkään tän värisiä kenkiä.. ai jaa että viimeinen pari jäljellä.. ja just mun kokoa, pakko olla kohtaloa.. Joo mä otan nämä. Kiitti ja näkemiin!!”

Kengät olivat jo muutenkin lähes täydellisyyttä hipovat, mutta työreissulla oleva muru vielä viimeisteli onnellisuuteni, kun kuuli ostoksestani. Hän nimittäin lupautui maksamaan puolet kengistä, koska oli edellisenä iltana voittanut pokerissa tai missä lienee. Onneksi on sattunut rinnalle tuollainen mies, joka ei koskaan motkota mun kenkä- ja rättiostoksista. 😀

Vaikka seuraava kuva kertookin ehkä muuta, niin ihanat konjakki-Korfuni ovat ensimmäisen käyttökerran perusteella todella mukavat jalassa. Korko on juuri niin tukeva miltä se näyttääkin ja lesti on omalle jalalleni todella hyvä kuten Vagabondeissa yleensäkin. Perjantaina vaan sattui olemaan joku ihan käsitämätön turvotuspäivä, joten Manboyn keikalta yöllä kotiutuessa kintut näyttivät tältä.

Nauhoja vois varmaan ihan hitusen löysätä… 😀

Nyt on pakko mennä tiskaamaan loppuun.. Nim. ”en päässyt aamulla suihkuun, koska kylpyamme oli täynnä tiskiä”.  Joo mä tiedän mulla on tällä kertaa hieman outo tiskausmetodi….  😀

20.05.2011 Halpiskaupan helmiä

Olen iän ja järjen karttuessa alkanut kiinnittää huomiota vaatteiden materiaaleihin merkittävästi enemmän kuin joskus kakskymppisenä opiskelijana. Jotkut ajattelevat hinnan automaattisesti tuovan myös parempaa laatua, mutta minä itse olen sitä mieltä, että paska on paskaa vaikka siitä maksais tonnin ja vastapainona taas halvoista ketjuliikkeistäkin löytää laadukkaita vaatteita ja miellyttäviä materiaaleja, kun vaan jaksaa tutkia rättejä ja niiden lappuja hieman tarkemmin.

Gina Tricot kuuluu omassa arvostelussani niihin liikkeisiin, missä suurin osa kamppeista on halvan hinnan lisäksi myös erittäin halvan näköistä, ikävistä materiaaleista valmistettua huttua. Sekaan kuitenkin on eksynyt myös jotakin varsin oivaa. Esimerkiksi perustopeissa on olemassa Ginassakin montaa eri laatua, mutta ne hieman jämäkämmät trikoot ovat olleet suuria suosikkejani jo vuosien ajan. Topit ovat pitäneet kuosinsa ja värinsä moitteettomasti päivittäisestä käytöstä ja tiuhasta pesusta huolimatta kaappini vanhimpien yksilöiden ollessa jo lähes kolme vuotta vanhoja. Varsin timanttista kamaa siis kympin hintaisiksi rievuiksi.

Viime viikolla menin etsimään kyseisiä aluspaitojen lyheympiä versioita kaapissani jo olevien pitkien yksilöiden kaveriksi, mutta pettymykseksini oma kokoni oli toivomistani väreistä loppu. Takaiskusta huolimatta, en päässyt poistumaan liikkeestä tyhjin käsin, sillä silmäni osuivat johonkin muuhun melko lupaavaan.

V-aukkoiset t-paidat ovat malliltaan juuri oikealla tavalla istuvia ja väljiä yhtä aikaa ja yksinkertainen perusvaate saa ripauksen asennetta läpikuultavasta ja kauniin karheasta tekstuuristaan. T-paita juuri sellaisena kuin minä sen haluan.

Ja mikä teki näistä 19,95 € maksaneista puseroista niin erityisiä? Ne ovat materiaaliltaan 100% miellyttävän tuntuista pellavaa!

Löysin viime kesänä Benettonin alesta mahtavav puuvilla-pellava-sekoitteisen t-paidan, jota olen käyttänyt ihan jumalattoman paljon. Etsinnöistäni huolimatta samanlaisia paitoja ei ole löytynyt mistään lisää. Näistä GT:n paidoista puuttuu seasta puuvilla, mutta ne ovat silti luonteeltaan hyvin samanoloiset Benettonin lempiteepparini kanssa, joten olin löydöstä luonnollisesti riemuissani.

Hiekan värinen paita on jo ehtinyt olla päälläni pari päivää ja on osoittautunut käytössä juuri niin loistavaksi kuin uskalsin arvellakin. Pesukokemusta ei kuitenkaan ole ehtinyt paitojen kohdalta vielä karttua, joten nähtäväksi jää ilahduttavatko paidat vielä pesusta selvittyäänkin. Toivon parasta ja hieman ennakkoluuloisena pelkään pahinta. Perästä kuuluu siis!