– Kaupallinen yhteistyö Elloksen kanssa –

Vaikka ulkona tuiskuttaakin vielä lunta ja vaatekaapista päälle etsiytyy lähinnä lämpöisiä neuleita, niin myönnän jo alkaneeni kurkkia kevätmallistojen uutuuksia. Huomioni tuntuu kiinnittyvän edelleen erilaisiin printtikuoseihin ja punaisen moniin sävyihin. Myös kiinnostus röyhelöihin on entisestään kasvussa! 

Ellos on jo vuosikausia ollut verkkokauppasuosikkieni kärkipaikoilla hyvän kokovalikoimansa vuoksi. Ellos Collectionin tuotteista suuri osa löytyy kokoskaalalla 34-50 ja plusmallisto jatkuu kokoon 60 saakka. Todella monet ahkerimmin käyteistä ja usein asukuvissa näkyvissä vaatteistani ovatkin juuri noista Elloksen omista mallistoista.

Alet ovat edelleen käynnissä, mutta verkkokauppaan on saapunut jo runsaasti myös kevätuutuuksia ja minä olen niitä tietenkin jo ahkerasti tutkinut. Keräsin tähän muutamia kiinnostavia tuotteita, joilla voisi olla paikkansa kevättyylissäni.

Jostain syystä tuollainen punasävyinen leopardikuosi on viehättänyt mua jo todella pitkään. Ja kun siihen on yhdistetty vielä pikkuisen röyhelöä, niin kiinnostus nousee entisestään. 

Nyt kovassa nousussa olevan käärmekuosin suhteen sen sijaan olen vielä hieman varuillani. En tiedä johtuuko se ihan vaan matelijakammostani vai onko tämä vaan taas hidasta syttymistä muotivirtauksille. Mutta sellainen bubbling under -kuosi se kuitenkin on, eli hieman kiinnostelee.

Pinkki viskoosi kukkamekko huutaa kaverikseen valkoisia tennareita, paljaita sääriä ja lyhyttä farkkutakkia. Vaalealla pohjalla väri-iloitteleva kukkapaita on omaan makuuni ehkä jo liian villi, mutta sinisen paitapuseron näkisin päälläni farkkujen ja punaisten ballerinojen kanssa.

Vasemmanpuoleista puseroa saatavilla kokoon 48 saakka, mekko yltää kokoon 50 ja sininen Vera-paita on saatavilla ko’oissa 34-52.

Kaltaisilleni pinkin ystäville tämän kevään mallistot tarjoavat vaikka ja mitä. Raitapaidat ovat aina ajankohtaisia, mutta nyt voisin minäkin vaihtaa ainaiset mustavalkoraidat pirteämpiin sävyihin. Toki plusmalliston raidallisesta trikoopaidasta löytyy myös klassinen mustavalkoversio. Se on muotia ihan joka kevät.

Jos pinkki ei uppoa, niin esimerkiksi plusmalliston pliseeratun tunikan maltillisempi värivaihtoehto on tummansininen ja vasemman yläkulman satiinipuserosta on saatavilla myös lempeä sininen.

Käy katsomassa nämä kevätfiilistä nostattavat tuotteet ja monet muut Elloksen uutuudet TÄÄLTÄ!


-Kaupallinen yhteistyö Olympuksen kanssa-

Nyt ainakin kaikki Olympus-kuvaajat kuulolle! Uudenvuodenaatto ilotulituksineen ja tähtisädetikkuineen on mitä loistavin hetki treenailla kamerastasi mahdollisesti löytyvää pitkän valotusajan Live Composition -toimintoa. Ja jos et tämän toiminnon sisältävää kameraa vielä omista, niin lue silti ja ihastu.

Live Composite on helppo käyttöinen tapa kuvata pitkiä valotuksia ilman ylivalottumista. Sen sijaan, että kameran suljin olisi yhtäjaksoisesti auki, Live Comp ottaa useita valotuksia peräkkäin kooten ne yhdeksi kuvaksi. Kuva valottuu lisää vain, kun kuva-alalle tulee jotain vaaleampaa kuin aiemmin. Ja mikä parasta, kuvan kehittymistä voi seurata näytöltä ja lopettaa valotuksen sitten, kun kokee otoksen valmiiksi. 

Näin saa siis näppärästi otettua kuvan vaikkapa juuri niistä ilotulituksista siten, että kuva-alalle mahdollisesti sommitellut muut valaistut elementit (esim kaupunkinäkymä) eivät ylivalotu. Ainoastaan taivaalle uuteen kohtaan tai edellistä kirkkaampana lentävät ilotulitteiden kuviot valottavat kuvaa lisää ajan kuluessa. 

Live comp löytyy ainakin seuraavista kameroista:

– PEN E-PL10

– PEN E-PL7, -8 ja -9, PEN-F

 – OM-D E-M10, -Mark II ja Mark III

– OM-D EM5 Mark II

– OM-D E-M1 ja – Mark II

 

Esimerkkikuviin ei nyt järjestynyt ilotulitusta, mutta led-valomiekan ja tähtisädetikkujen loiste kyllä demonstroivat asian. 

Kuinka Live Comp sitten toimii? Ihan ensiksi, tarvitset pitkien valotusten vuoksi jalustan. Live Comp -toimintoon pääset käsiksi asettamalla kameran kuvausohjelmalle M ja valitsemalla ”valotusajaksi” Live Comp. Pyörität siis suljinaikaa pidemmäksi ja pidemmäksi aina niin kauan kunnes 60 sekunnin valotusajan jälkeen tulee vaihtoehdot Bulb, Livetime ja lopuksi Live Comp.  

Live Compin ollessa valittuna pääset Menu-nappia painamalla suoraan oikeaan valikkoon, missä valitaan yhden valotuksen pituus. Sopiva valotusaika riippuu tietenkin vallitsevan valon määrästä, kuten myös ISO-herkkyyskin. Eli vähän testailua vaatii, jotta juuri optimaalisimmat asetukset löytyy. 

HUOM!  Uusimmissa kameramalleissa (PEN E-PL 9 ja 10 sekä O-MD E-M10 MK III) Live Comp -toiminnon käyttö on tehty entistä helpommaksi! Katso kuva yllä.

AP-kuvaustilassa (Advanced photo) pääset nopeasti käsiksi moniin toimintoihin kuten panoraamakuvaukseen, monivalotukseen ja myös tähän postauksessa käsiteltyyn Live Composition -kuvakseen. Käännä valintakiekko asentoon AP, valitse Live Comp ja ryhdy kuvaamaan. Kamera hoitaa ISO-herkkyyden ym. asetusten valinnan automaattisesti. Superhelppoa! 

Näissä postauksen esimerkkikuvissa, jotka on otettu PEN E-PL7:lla, ISO-herkkyys on vaihdellut välillä 250-400, aukko on kaikissa f13 ja Live Compin yhden valotuksen suljinaika 1s. 

Vaikka homma kuulostaisi omiin korviin ihan heprealta suljinaikoineen ja iso-herkkyyksineen, niin rohkeasti vain testailemaan. Live Comp -kuvien harjoittelusta saa vaikka kivan ohjelmanumeron illaksi lasten tai kavereiden kanssa. Ja tosiaan kuten edellä mainitsin, uudempien kameroiden AP-tilan kanssa kuvailu onnistuu hurjan helposti. 

Meilläkin oli äidin kanssa tosi hauskaa, kun kokeiltiin millä tavalla piirtyisi parhaat sydämet ja miten kirjoitella kauneimmin vuosilukuja ilmaan. Hyvällä yhteistyöllä saatiin sitten jokunen ihan nätti ruutu aikaiseksi ja kiva UV-kortti somessa jaettavaksi.

Loppuun näiden kuvien syntyä hieman rautalangasta vääntäen. Alla olevaa viimeistä kuvaa tehdessä olen siis pistänyt Live Comp -valotuksen päälle ja kävellyt ensin kuvan vasempaan reunaan pimeässä. Sinne päästyäni napsauttanut valon päälle ja piirtänyt sillä ensimmäisen sydämen. Sitten valo suljettuna siirtynyt keskemmälle kuva-alaa laittanut valon päälle ja piirtänyt ilmaan toisen sydämen.

Minä en kuvassa juurikaan näy, koska en tummissa vaatteissani ole tuonut kuvaan mitään aiempaa valoisampaa ja vaaleampaa. Hopeanväriset kenkäni ovat kynttilän vieressä hieman valottuneet kuvaan.

Sitten olen kävellyt rauhassa pois ja tilalle tepasteli äitini, joka sytytti tähtisädetikun maassa olevasta kynttilästä ja kirjoitti sillä vuosiluvun. Mammakaan ei kuvassa näy em. syystä. Lumi, mihin kynttilän valo lankeaa, on hyvä esimerkki siitä miten Live Comp -ei polta tuota kohtaa puhki, vaikka kokonaisvalotusaika on kuvassa ollut noin parin minuutin luokkaa.

Samalla systeemillä siis voi koittaa illalla vangita myös niitä upeita ilotulituksia. Treenaa ennakkoon vaikka juurikin tähtisädetikkujen tai minkä tahansa valonlähteiden kanssa. Kännykän valollakin saa aikaiseksi monenlaista!

 

PS. Vielä tänään 31.12.2019 puoleen yöhön saakka aikaa tarttua PEN E-PL10 -tarjoukseenSaat kamerasta 50 € alennuksen ja 25 mm 1:1.8 muotokuvaobjektiivin (arvo 379 €) kaupan päälle!

 

EDIT: Päivitetty kameratarjouksen tiedot.

EDIT 2: Postausta päivitetty Advanced Mode -toiminnon tiedoilla 30.12.2019


-Kaupallinen yhteistyö JYSK-

Omilleen muutto on ollut outoa ja monella tavalla raskasta. Yksi tosi kiva puoli siinä kuitenkin on ollut, nimittäin sisustaminen! Tai siis ylipäätään se koko kodin laittaminen. On ollut ihanaa kuljeskella pitkin asuntoa ja etsiä tavaroille paikkoja. Olen viettänyt monta iltaa järjestellen kaappeja ja laatikoita ja kokeillen missä minkäkin tavaran parhaiten säilyttäisi.

Kun yksi koti jateaan kahdeksi, niin vaikka huonekaluja oli kuinka kertynyt vuosien varrella, niin jotain uuttakin joutui toki hankkimaan. Itselläni jäi muuton myötä suurimmat puutteet makuuhuoneeseen. Nukuin ensimmäiset viikot vain lattialle laitetuilla patjoilla ja säilytystilan vähyyden vuoksi vaatteet majailivat kasseissa ja laatikoissa pitkin lattioita. Mutta nyt mun makuuhuone alkaa vihdoin näyttää toimivalta asuttavalta!

Käykää peremmälle vaaleanpunaiseen kammariini!

Minä nappasin muutossa mukaani meidän joustinpatjat, mutta vanha sänkyrunko oli jo niin aikansa elänyt, että se kuskattiin metallikierrätykseen.

Pelkät patjat lattialla eivät olleet ihan hirmuisen miellyttävä nukkumapaikka. Heräsin joka aamu erilleen liukuneiden patjojen väliin muodostuneesta montusta. Niinpä huonekaluhankintalistan kärjessä oli sänky.

Jyskin tekstiilipäällysteinen Millinge -sänkykehikko miellytti silmääni sekä värin että mallin puolesta. Vaikka vaaleanpunainen kukkatapetti onkin ihan mieleeni, niin halusin ison neutraalinvärisen sängynpäädyn hieman rauhoittamaan näkymää. Tykkään muutenkin harmaasta väristä makuuhuoneessa, kuten lakanavalinnoistakin huomaa.

Huonekalujen kokoaminen saattaa joskus aiheuttaa hieman tuskailua, mutta tämä sänky oli varsin helppo koottava. Sen verran oli ylimääräistä tehtävää, että erikseen ostettavien sälepohjien mukana ei tullut ruuveja vaikka ainakin joustinpatjojen kanssa niiden kiinnitys runkoon oli välttämätöntä. Piti siis erikseen käydä hankkimassa sopivia ruuveja, vaikka useimmiten huonekalupaketeissa tulee kaikki tarvittava mukana. Tämä kannattaa ottaa huomioon jos satut saman sängyn hankkimaan. 

Yöydän virkaa minulla toimittaa toistaiseksi isin kunnostama vanha koulutuoli. Mietin, että tällaiset olisivat tosi kivat vanhan ruokapöytäni tuoleiksi ja kappas, äidin kätköistä löytyi heti yksi, jonka isä oli jo maalannut valkoiseksi. Ja vain pari päivää tuon ääneen lausumani haaveen jälkeen oli mamma jo paikantanut toisen lähes vastaavaan ja isä reippaana korjasi revenneet viilutukset ja maalasi sen toiveeni mukaan mustaksi.

Ruokapöydän ympärille mahtuu juuri nyt vain kolme tuolia, joten tämä yksilö saa pidellä iltalukemisiani. 

Asuntoni on lempeästi sanottuna hieman kämäinen. Maali rapisee paikoitellen ja lattialista siellä täällä kaipaisi uudelleen kiinnitystä. Mutta asunnossa on myös paljon minua viehättäviä asioita, enhän minä toki muuten olisi tätä valinnut. Yksi kiva yksityiskohta on esimerkiksi nuo pikkulaatoin päällystetyt ikkunalaudat. 

Sängyn lisäksi minulta puuttui aluksi tilat vaatteilleni. Makuuhuoneessa on yksi seinän sisään tehty kapea hyllykaappi ja sen lisäksi täällä oli muuttaessani pieni ja hutera kaksiosainen irtokaappi. Kaltaiselleni vaatefanaatikolle ja kenkäfriikille ne olivat yksinkertaisesti aivan riittämättömät. Etenkin, kun komeroita on koko asunnossa muutenkin vanhalle talolle tyypillisesti hyvin vähän eikä varastotilaakaan käytössä. Ja kesäaikaankin on talvitakit ja huopikkaat saatava piiloteltua johonkin.

Eteisen yksi komero söi sisäänsä siivoustarvikkeet ym käytännön tavaraa ja liinavaatteet löysivät paikan keittiönkaapista. Vaatteille oli siis taiottava tilat makuuhuoneeseen. 

Pienen kaapin paikalle mahtui onneksi Jyskin huomattavasti tilavamapi Vedde -vaatekaappi, jonka myötä sain makkariin myös kokovartalopeilin. 

Keskimmäisessä kaapissa on hyllyjä ja reunimmaisten ovien takaa löytyy vaaterekit sekä yhdet lisähyllyt. Säilytyskorien ja laatikoiden avulla olen saanut otettua tilasta kaiken irti. Myös kaapin päällinen on tietenkin otettu hyötykäyttöön.

Melkoista palapeliä tämä on ja, mutta alun epätoivon jälkeen on alkanut näyttää, että kyllä kaikelle suurin piirtein paikka löytyy. 

Käytetyimmät käsilaukut saivat säilytyspaikan kirpparilta jo edelliseen asuntoon löytyneestä naulakosta.

Mietin ensin olisiko pitänyt hankkia sellainen sänky, jossa on säilytystilaa sisällä, mutta ne näyttivät mielestäni liian raskailta näin pieneen huoneeseen. Kun sängyn alle jää ilmaa, ei huone tunnu niin täydeltä ja tukkoiselta. 

Sängyn alla oleva tilakin kannattaa kuitenkin tällaisessa asunnossa hyödyntää, joten kätevä ratkaisu on pyörillä liikkuvat matalat laatikot. Smartstoren 46 L sängynaluslaatikot kätkevät helposti sisäänsä esimerkiksi vieraspeitot ja tyynyt tai vaikkapa laukkuja kuten toinen noista minun bokseistani.

Kannet taittuvat näppärästi keskeltä, joten laatikkoa ei tarvitse välttämättä aina kiskoa sängyn alta kokonaan. 

Kunkin hetken suosikkivaatteet ja ihanimman näköiset blingblingit pääsivät kaappien kätköjen sijaan näkyville Vandsted Bambu -vaatetelineessä. Rekin alahyllyllä lepäävät Minna Parikan kenkälaatikot ovat oikea bloggaajasistuksen klisee, mutta ne nyt sattuvat olemaan niin hauskan näköisiä bokseja, että kiva pitää esillä. (rekin takaa muuten pilkistää se ainokainen alkuperäinen vaatekaappi)

Se on muuten jännä, että vaikka nyt nukunkin sängyssäni yksin, niin silti tekee mieli pedata sinne kaksi peittoa vanhasta tottumuksesta. En tiedä onko se  vaan turhaa vaiko myös vähän surullista. Mutta onpahan lisälämmike lähellä, jos pakkanen tunkee ikkunapielistä.

Kahden peiton taktiikallakin tykkään kuitenkin sotkea erilaisia lakanoita keskenään. Nyt sängyssä rauhoittavan väriset puuvillasatiiniset pussilakanasetit Hanne ja Alexa.

Monenlaista pientä tämä vielä vaatii, kuten maton lattialle ja yöpöytäratkaisunkin tulen varmaan jossain kohti vaihtamaan.

Hyvin pitkälti käytäntö edellä tehtyjä sisustusratkaisuja siis tämä makuuhuone täynnä, mutta mielestäni lopputulos on myös kivan näköinen. Harmaa sopii hyvin vaaleanpunaisen pariksi ja sängyn jalat ja vaateteline menevät nätisti yhteen niin keskenään kuin lattiankin kanssa. Vaatekaappi taas oli mitoiltaan kuin luotu juuri sille tarkoitettuun nurkkaan.

Hieman epätoivoa muuttovaiheessa aiheuttanut huone siis muuttui murheenkryynistä varsin viihtyisäksi ja toimivaksi pesäksi.

 

-Kaupallinen yhteistyö JYSK-