Bloggaaja Korhonen tässä moi! Oon edelleen elossa, vaikka tämä hengentuotteeni pihisikin reilun viikon ajan täällä ihan yksikseen henkitoreissaan. Tahattoman blogiloman syynä oli ihan vaan mielen matalapaineet, jotka pistivät miettimään, murehtimaan ja märehtimään. Päivät ovat kuluneet pitkälti kotona pyjamassa makoillen ja ajatuksia uniin paeten. Vuodenvaihde on nostattanut pintaan paljon tuumailua tulevaisuuden suhteen ja hetken aikaa kaikki tuntui kovin näköalattomalta. Edelleenkin on oman jokapäiväisen elämän mielekkyys ja tarkoituksellisuus hieman hakusessa, mutta viime päivien aikana on onnekseni myös käynyt ilmi  työhön liittyviä asioita, jotka toivottavasti tuovat hieman rakennetta tähän alkaneeseen vuoteen. Voi olla, että vaihteluksi tälle vapaalle friikkuelämälle, saisinkin tehdä osan vuotta ihan kokopäiväduunia. Saa nähdä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun on hiippaillut päivä tolkulla himassa tukka paskaisena ja villasukat makkaralla, on oikeiden vaatteiden päälle pukeminen ja uloslähteminen todellakin ikuistamisen arvoista. Suunnattiin tänään miehen kanssa pikkuiselle ostoskierrokselle Puuvillaan ja onnistuin lähtiessä naamioimaan itseni ihmiseksi. Ostoslistallamme oli sellaiset hurjat asiat, kuin uudet kotilökäpöksyt murulle ja sulake meidän olkkarin jalkalamppuun. Tarpeelliset löydettiin ja jokereina ostoskassiin sujahti vielä niinkin mielenkiintoisia ostoksia kuin sukkia miehelle ja säilytyslokerikko minun korutarvikkeilleni. Aikaa meni 30 minsaa, euroja vähän vähemmän. Melko huima shopping spree!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olohousujen ostamisella miekkoselle on taustalla vähän isommatkin asiat. Nämä uudet colleget piti nimittäin hankkia siksi, että niitä yksiä jo olemassa olevia ei tarvitsisi kuskailla kaupungista toiseen. Meillä on nimittäin edessä jakautuminen kahteen kaupunkiin Tommin lähtiessä töihin pääkaupunkiseudulle. Pari viikkoa hän jo ehti reissussa käydäkin ja lähitulevaisuudessa on sitten edessä pysyvämmät työkuviot Helsingissä. Tämä tarkoittaa siis etäsuhteilua. Omat työkuvioni ovat tällä hetkellä pitkälti täällä Satakunnassa, joten ainakaan toistaiseksi en voi pakata kimpsujani, jotta muuttaisimme yhdessä Helsinkiin. Ensin tarvitsisi löytää sieltä minullekin elantoa.

Ollaan ehditty lähes 12 vuotisen yhdessäolomme aikana etäillä jo moneen otteeseen, joten se on tuttua, mutta nyt on saatu olla niin monta hurjan hyvää vuotta yhdessä ja lähekkäin, että tää tuntuu nyt hieman vaikealta. Ainakin, kun mennyt syksy vietettiin niin tiiviisti yhdessä, tuntuu nämä erot jotenkin erityisen suurelta muutokselta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

takki-Lindex/housut-Ellos/kengät-Dr. Martens/laukku-Liebeskind/huivi-Marimekko

Suuntasin tänään pikkupakkaseen asussa, joka toi kukkakuvioineen ja mummohuiveineen mieleen maatuskan. Ehkä hieman moderni versio, mutta tuollainen pyylevä huivimummo kuitenkin. 😀 Hirmu kivalta näyttää tuollainen kukkaprintti keskellä talvea. Itse asiassa jopa kivemmalta kuin vehreämpinä vuodenaikoina, nyt nuo kukkaset pääsemmät jotenkin paremmin oikeuksiinsa. Samat ruusupökät on nähty aiemmin tällaisessa asussa. Tykkään enempi tästä talvisesta versiosta.

Liebeskindin laukku osoittautui loistavaksi synttärilahjahankinnaksi, sillä en ole juuri muuta laukkua Wienis reissun jälkeen enää käyttänytkään. Ei tule raahattua turhaa tavaraa mukana, kun laukku on kompaktin kokoinen.

Nyt pitäisi kuitenkin pakata pikkuisen isompi kapsäkki, sillä suuntaan tiistaina kotikonnuille pohjoiseen isiä, äitiä ja muita läheisiä moikkaamaan. Sattuu nimittäin olemaan käsillä kokonainen viikko ilman sovittuja töitä. Onks tää nyt siis niinku lomaa??


Mulla on kyllä ihan mahtava mies. Ilman Tommin hääräilyä ja panostamista ei meillä varmasti näyttäis lainkaan joululta, mutta mun ollessa viime päivinä töissä on tuo muru pyöräyttänyt peruna- ja punajuurilaatikot, leiponut taatelikakun ja siivonnut kämpän. Minun tehtäväkseni jäi tänään äidiltä saadun pellavapöytäliinan ja -lautasliinojen silittäminen. Riisipuuronkin tuo rakas nousi aamulla keittämään ja herätti minut vasta kun se oli valmis. Ja tuossa se nyt paketoi viimeisiä lahjoja ja yritti äsken korjata minun kaatamalla hajoittaman jalkalampun. Mä en voi ymmärtää mitä mä olen tehnyt ansaitakseni rinnalleni tuollaisen tyypin. Mut ihanaa, että se on tuossa ja osoittaa rakkauttaan ja välittämistään pitämällä minusta huolta niin monella tavalla. Samanlainenhan tuo mies on ihan joka päiväisessä arjessakin, mutta nämä sen jouluhommailut tuntuu kaikki vielä ihan ekstralta, kun tuntuu, että itse en ole ehtinyt ja jaksanut tehdä juurikaan mitään. Voi sössönsöö nyt tätä lässytystä, ehkä pitää vaan mennä nyt vähän pussailemaan tuota arjen ja joulun sankaria.

Mulla on vapaata vain tämä ja huomispäivä ja tapanina on jo edessä paluu toimitukseen, mutta se passaa mulle erittäin hyvin, sillä töissä on kivaa! Mutta otan mä tässä nyt hetken rauhallisesti. Ottakaa tekin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA


Lueskelin tuossa Joannan blogista hänen marraskuun Instagram-kuvista kokoamansa postauksen ja koska se oli mielestäni niin kivaa luettavaa, päätin olla matkipelle ja väsätä itse samanmoisen. Kaikkia kuvia en toki tähän tuuttaa, mutta muutamia viime kuulta mieleen ja kameraan taltioituneita juttuja tähän valikoitsin.

instamarraskuu

  • Piipahdin Helsingissä Olympuksen kamppiksen tiimoilta stailaamassa lukijamallini Kristan. Homma kannatti, kuva toi Kristalle E-PL7-kameran!
  • Tommi asensi keittiöömme Ratsulasta mittatilauksena ostamani verhon. Tuli jotenkin aikuinen olo tästä ostoksesta. Kangas Marimekon Rukki.
  • Vierailin Helsingissä toistamiseen ja yövyin rakkaan Iinan luona. Aikaiset aamut ei selkeästi ole meitä kumpaakaan varten.
  • Käytiin ihastelemassa mm. uusia Muumi-astioita Arabian ja IIttalan tilaisuudessa
  • Sain testattavakseni muutaman mielenkiintoisen tuotteen. Exuviancen kuorinta on jo huipuksi havaittu, mutta Color WoW -juurikasvuväri ja Beautyblender-meikkisieni odottavat vielä kokeilemista.
  • Tavaroita kirpparille viedessä tarkastin onneksi vielä laukut ja kenkien sisukset. Yhdestä laukusta löytyi nimittäin objektiivi ja eräästä kengästä kahdet likaiset pikkarit. 😀
  • Leivoin elämäni ekaa kertaa porkkanakakkua. Tuli vähän kuiva. Vaatii harjoittelua.
  • Tehtailin taas hieman korviksia. Tonttupaja jatkaa toimintaansa alkuviikosta ja taidan taas laittaa puodin pystyyn ennen joulua.
  • Töissä tuli pitkästä aikaa treenailtua taas myös videon tekoa. Ärsyttää olla hommassa niin räpeltäjä. Tämäkin vaatii harjoitusta.

instamarraskuu1

  • Työkaverin suloinen Viima-koira oli meillä hoidossa vajaan viikon ja hurmasi mut ihan täysin. Koirapuistosta löytyi kivoja kavereita.
  • Eräänä iltana kotiin tullessa eteisen matolta löytyi Suomi-viinaa. ”Mä ihmettelinkin mikä sieltä kolahti”, tuumasi Tommi, kun kysyin oliko pullo hänen jäljiltään.
  • Crocs yllätti mut lämpöisillä talvisaappailla ja seuraavana päivänä Viima yllätti mut hotkimalla toisesta kengästä melkoisen määrän karvaa. Kiva.
  • Maisteltiin Singstar-laulamisen lomassa Ufo-drinkkejä
  • Sain koiranhoitopalkkioksi tiiliskivimäisen opuksen Study of Pose. Tämän kun selaa ajatuksella, ei lopu mallia ohjatessa ideat kesken.
  • Marraskuun tärkeimmät ostokset tein Rajala Camerassa, kun kävin hakemassa yhtä jos toistakin tarpeellista kuvauskamaa. Sateenvarjoja, uusi jalusta, välähdyspää, harmaakortti, pieni octa ym.. Meni melko monta sataa, auts.
  • Treffi-ilta itseni kanssa sisälsi uuden Nälkäpeli-leffan tuijottelun. Ei ollu kummonen, mut Effien turbaanit inspiroivat.
  • Lastaamon pikkujoulut alkoi hikisellä jumpalla, josta mä lintsasin aina hetkittäin ottaakseni valokuvia. Lintsaamisesta huolimatta oli kyllä perse kipee seuraavana päivänä. Mut oli kyllä pääkin..
  • Pikkujoulujen asussa nähdyt paljettihousut hurmas mut ihan täysin!

 

PS. Toivon edellistä postausta päivällä kirjottaessani, että treenit parantais mielialaa ja kyllähän se kuulkaa tepsi! Uusi maastavetoenkka antoi ihan uutta fiilistä ja jätti mukavan odotuksen tunteen seuraavia treenejä kohtaan. Jei!