Posted at 16:53h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Kuten jo aiemmin mainitsin, Ida ja Mari veivät meidät bloggaajat manse-viikonloppuna vierailulle pariin lempiputiikkiinsa. Toinen niistä oli Tampereelle Kuninkaankadulla sijaitseva Inch -farkkukauppa.
Inch oil just sellanen vaatekauppa, jollaisessa on kiva asioida: myyjät on mukavia, asiantuntevia ja äärimmäisen kiinnostuneita vaatteista ja tekevät hommaa suurella sydämellä. Tyylillisesti Inchin valikoima sisälsi paljon omaan makuun sopivaa kampetta, mutta mukana oli toki monta sellaista brändiä, jonka vaatteista ei koot veny kaltaiseni pyllerön tarpeisiin asti. Turha vierailukohde ei liike silti ole plussamimmeilekään, sillä toki sieltä osa valikoimasta oli itsellekin sopivaa enkä minäkään joutunut poistumaan tyhjin käsin.
Inchin tytöt kertoivat tekevänsä kaikki sisäänostot aina livenä eivätkä katalogeista tilaamalla. Jokainen myymälään valittu tuote on siis heidän itsensä kokeilema ja hipelöimä. Sillä varmistetaan, että he voivat seistä jokaikisen myymänsä tuotteen takana ja myydä niitä ilolla. Inchistä löytyy huolella valittuja tuotteita sekä naisille, että miehille mm sellaisilta merkeiltä kuin MInimum, BLK Denim, Converse, Denham, Tiger of Sweden ja monta muuta.
Me vietettiin Inchissä pari tuntia ja voin kertoa, että sovituskoppien verhot heiluivat tiuhaan, kun mimmiporukkamme sovitteli kymmeniä vaatekappaleita. Erityisellä innolla kiskoimme jalkaan farkkuja, joita Inchistä löytyi loistovalikoima mm. merkeiltä Diesel, Levis, G-Star Raw ja Tiger of Sweden.
Itsehän katselin farkkuhyllyä ihan varmana, että mulle ei mitään sopivaa löydy. Olen niin tottunut siihen, että ns. merkkifarkuista loppuu kotimaisissa kaupoissa tuumakoot johonkin 31:een, myyjän selittäessä, että ”kyllä sitä vamistetaan isompanakin, mutta me ei olla otettu valikoimiin, kun ei ole menekkiä”. No saattais ollakin, jos kokeilisitte joskus..
Minähän olin kuitenkin hyvin väärässä, sillä välittömästi heitiettyäni ”ei varmaan löydy mitään mulle” -haasteen kehiin kiskaistiin hyllystä yllä näkyvät denimpöksyt ja käskettiin painella sovariin. Ja siinäpä ne sit olikin, niin järjettömän ihanan tuntoiset, pehmoiset pillit, ettei mitään järkeä. Nuo Leviksen Innovation super skinnyt ovat yksinkertaisesti ihanat jalassa. Muita en sitten alkanut edes sovittelemaan. Pientä mietintää aiheutti kuitenkin farkkujen todella sininen väri ja sulattelinkin asiaa pitkän aikaa, että tottuisko sitä tuollaiseen sinisyyteen. Muita värejä ei tuosta farkusta ollut nyt tarjolla, mutta tiedän jo nyt, että mustat on haettava, kun ne tulevat syksyllä Inchiin.
Ryhmäpaine ja kannustus on tehokas väline ja kun kaikki muut mimmit olivat vakuuttaneet pöksyjen olevan just siistin väriset ja kuvailleet minulle miten mahtavasti ne sopisivat yhteen sen ja tämän ja tuon oman vaatteni kanssa, päätin uskaltautua uuteen ja tuhlasin Inchiltä saamani 100 € lahjakortin farkkuihin.
Unohdin tuolla housuja sovitellessa otattaa enempi kuvia farkuista, joten kuvaan farkkuahterini tänne heti kun ehdin. Tässä nimittäin on varsin mainio pillifarkkuvinkki niin kaltaisilleni pylleröille kuin monen muunkin malliselle mukavuuden ystävälle.
Pelkällä lahjakortin tuhlaamisella en todellakaan suoriutunut shoppailuretkestämme, vaan tein vielä todella freesin kenkälöydön -50% alenurkkauksesta. Voitteko kuvitella, että vaikka kenkäkokoelmani on kolmenumeroinen, puuttui minulta vielä muutama päivä sitten valkoiset tennarit?! Mutta eipä puutu enää. Vaikka olenkin tennareissa hyvin pitkälti Vans-tyttö, niin Conversen platform-pohjaiset perustennarit näyttivät jalassa niin raikkailta ja keväisiltä, etten voinut niitä vastustaa. Etenkin kun näyttivät niin täydellisiltä uusien farkkujeni kanssa.
Myös Niina löysi itselleen uudet Conssit ja innolla vaihdoimme uudet tossut jalkaamme heti hotellille päästyämme. En muista koskaan pärjänneeni yhdessäkään kuvassa näin hyvin pituudessa Niinalle, mutta kerrankin tilanne oli niin, että tuolla blondilla hujopilla oli jalassaan oikein lättänät kengät (hän rakastaa Conversen slim-mallia) ja minulla puolestaan oli muutaman sentin lisää tuovat platform-pohjat.
Vallan mahtavasti passasivat puhtaanvalkoiset tennarit tuonkin Michael Korsin niittimekon kaveriksi. Mulla olikin aluksi sitä päälle kiskoessani jotenkin liian aikuinen nainen -fiilis, kun mukana oli mustat korkonilkkurit, mutta vaihtamalla kengät tennareihin karisi asusta liika pönötys.
Varsin hyvä shoppailuilta siis Inchissä ainakin mulla ja väittäisin, että myös muilla, sen verran siellä pankkikortteja vinguteltiin vielä lahjakorttien käytön jälkeenkin.
