04.02.2017

Posted at 15:09h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Kirjoittelin vuoden ensimmäisessä postauksessa pelottavan tyhjästä kalenterista enkä ikävä kyllä voi ainakaan vielä toistaiseksi kertoa sen kovin hurjasti täyttyneen. Olen taas viime viikot joutunut miettimään paljon sitä kuinka vahvasti muodostan omakuvaani työnteon kautta. Vaikka kuinka yritän sanoa itselleni, että mulla ei ole vielä mitään hätää, hiljaisempikin kausi on ihan ok ja nyt olis aikaa tehdä ihan mitä itse tahtoo, niin silti tyhjinä päivinä päällimmäinen ajatus on usein, että olen huono ja tarpeeton.

Tällä viikolla palkallisia päiviä loppujen lopuksi etukäteen tiedossa olleen yhden sijaan kolme. Satakunnan Kansan kuvaamossa tehdyn iltavuoron lisäksi tein pari päivää hommia saman talon markkinointiosastolle. Kuvaamista osaksi sinnekin, mutta pääsin myös hieman verestämään muistojani html-koodin suhteen. Eipä mennyt aikoinaan medianomi-opintojen sekään osuus siis ihan hukkaan. Lisäksi suunniteltiin hieman tulevia projekteja. 

Tilanteeseeni auttaisi varmasti suunnattomasti se, jos mulla olis jotenkin kirkkaana päässäni, että mitä mä pääasiassa haluan edes työkseni tehdä. Lähtisi sitten pyrkimään määrätietoisesti sitä kohti. Mutta, kun on muutamat viime vuodet elänyt niin, että tehnyt sitä sun tätä, mitä on tielle sattunut, ja tykännyt nimenomaan siitä sekavasta paletista, niin nyt on sitten suuntavilkku vähän sekaisin. 

Mutta, päällimmäinen ajatus siis, että olen iloinen, että tämäkin viikko sisälsi töitä!


26.01.2017

Posted at 16:15h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Mistähän se mahtaa johtua, että mun saunansietokyky on laskenut huomattavasti siitä kun olin nuorempi? Johtuneekohan vaan siitä, että meni vuosikausia ilman omaa saunaa, joten löylyissä tuli istuttua kovin harvoin. Voihan se olla, että sitä taas tottuu kunnon löylyihin, kun siitä on tullut jälleen säännöllisempää uuden asunnon myötä.

Kun mä oikeasti haluaisin saada saunasta sellaisen rauhallisen rentoutumisen tunteen kuin silloin joskus ennenkin. Haluaisin lojua ihan rauhassa ja antaa mielen tyhjentyä. Mutta aika nopeasti tulee olo, että on päästävä pois. Voisikohan kilpparin vajaatoiminnalla olla asian kanssa jotain tekemistä? Kun sehän nyt muutenkin sekoittaa kehon lämmönsäätelyä.

Tämän viikon arkikuvaan ikuistin itseni hotellihuoneeni pienessä saunassa ollessani työreissulla Seinäjoella. Hotelli Alman vanhaan VR:n höyryvetureiden vesitornissa sijatsevat hotellihuoneet ovat muutenkin todella tunnelmallisia ja sauna oli huoneessa iloinen yllätys. 

Toki hetken aikaa mietin myös voinko julkaista tällaista kuvaa. Niin sitä vaan on sen ajatuksen vanki hetkittäin itsekin, että vain tietynlaisten kehojen esittäminen julkisesti on ok. Tai että ainakin vartalon on näyttäydyttävä ns. parhaassa mahdollisessa olomuodossaan. Mutta ehkäpä juuri se epäily, oli se syy miksi tämä kuva lopulta valikoitui viikon arkikuvaksi. Kun tällaista se on se arki, eikä suinkaan pelkkiä imartelevia kuvakulmia. 

 


21.01.2017

Posted at 17:00h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Vasta kolmas viikko arkikuvaa ja alkoi jo mietityttää, että mikä kaikki oikein on arkea. Onko viikonlopun puuhat arkea? Onko vain työt ja kaikenlaiset tylsät kotihommat kuten siivous ja pyykkäys arkea ja kaikki kiva erityistä ja juhlaa? Oliko eilisiltainen viskitasting osa minun arkeani vai spesiaalimeno? Tekeekö jostain asiasta arkea vasta se, jos se on toistuvaa?

En tullut mihinkään selkeään vastaukseen, mutta päätin silti valita tämän viikon arkikuvaksi tämän Tommin ottaman kuvan minusta nuuhkimassa viskiä eilisessä Beer Hunter’sissa järjestetyssä Whisky Battlessa. 

Mies harrastaa noita tastingejä useamminkin, mutta itselläni edellisestä osallistumisesta oli jo pidemmän aikaa enkä muutenkaan ollut juonut viskiä ihan hetkeen. Vähän jännitinkin aluksi, että mitä jos tarjolla on vaan todella savuisia ja turpeisia makuja enkä pitäisi niistä yhtään. Pelkoni osoittautui aivan turhaksi, sillä päädyin tavalla tai toisella pitämään jokaisesta maistamastamme kuudesta juomasta. Jopa siitä todella turpeisesta Octomoresta.

Lempparikseni tastingin kuudesta viskistä nousi pitkän makustelun jälkeen rommitynnyreissä viimeistelty Balvenien 14 vuotias Caribbean Cask, jonka mausta löytyi runsaasti hedelmäisyyttä (ananas!) mutta myös rommia ja rusinaa. Mieheni mielestä viskin tuoksusta löytyi tuoretta tupakkaa kun minulle tuoksu toi mieleen jonkin juuston. 😀 Mutta joka tapauksessa todella pehmeä, mutta monitahoinen makuelämys. Tämä nousi ehdottomasti omalle viskien top-listalleni!

Tässä vielä kaikki tastingissä olleet viskit mun omassa paremmuusjärjestyksessä: 1. Balvenie 14 Caribbean Cask, 2. Bruichladdih Islay Barley 2007, 3. Glenfiddich XX, 4. Octomore 10 Second Edition, 5. Balvenie Double Wood, 6. Glenfiddich 15 Solera

Ja siis Balvenien Double Wood oli joskus vuosia sitten suosikkiviskini ja nyt se raukka jäi toiseksi viimeiseksi! Niin se maku muuttuu ja kehittyy. Pitänee alkaa käymään tastingeissä useamminkin.