20.10.2017

Posted at 21:23h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Just nyt kun elämä ei oo yhtään mitään muuta kuin melkoisen rapaista arkea, niin sitten onkin just arkikuvien postaaminen ihan retuperällä. Kun vaan ryntäilee paikasta toiseen, koittaa parhaansa mukaan suorittaa to do -listaa ja koittaa epätoivoisesti saada riittävän pitkät yöunet väleihin, niin just niiden arkihetkien dokumentoiminen vaan unohtuu.

Tämän viikon meininkiä sivusinkin jo edellisessä postauksessa stressistä ulistessa. Muuta ei ole tähän viikkoon mahtunut kuin töitä ja unta. Mutta tilanne on näin tuoreelle yrittäjälle toki varsin mieluinen. Mahtavaa, kun saa tällaisen vauhdikkaan startin ja sitä myötä puskurirahaa niitä hiljaisempia hetkiä varten. 

Yhden pienen hengähdyshetken onnistuin kuitenkin töiden keskelle tänään raivaamaan, kun appiukko puolisoineen kutsui meidät syömään. Jouduin kyllä olemaan se epäkohtelias tyyppi, joka todellakin vain söi ja lähti samointein takaisin työmaalle, mutta oli ihanaa istua kolmen ruokalajin verran valmiiseen pöytään.

Tietokoneen ääressä nautitun valmissalaattilounaan jälkeen illallisen etanat, poronkäristys ja perunamuusi sekä juustoleipä hillon kera olivat aivan taivaallista! (Ja kyllä, se on juustoleipä eikä leipäjuusto, ette pysty kääntämään tässä asiassa kainuulaisen päätä)

Mä tykkään kyllä syödä etanoita, mutta mä en halua koskaan nähdä niitä möykkyjä kovin tarkkaan. Ne on mun mielestä jotenkin pelottavan näköisiä. Eli mitä paremmin kuorrutteella naamioitu etana, sitä parempi. 

Huomenna onkin sitten vuorossa puolittainen vapaapäivä, kun suuntaan Helsinkiin I love me -messuille Iinan kanssa. Pikkuisen pitää kääntää kytkintä kuitenkin työasentoonkin.

Osallistun messuilla klo 15.00 Suomen tekstiili ja Muoti  ry:n paneelikeskusteluun aiheesta Oman tyyli ja pukeutumisen ilo. Kanssani lavalla keskustelemassa Nanson pääsunnittelija Noora Niinikoski ja muotisuunnittelja Teemu Muurimäki. Jos olet tuolloin messukeskuksessa, niin tule kuuntelemaan!


26.09.2017

Posted at 22:00h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Ei kai tästä muuta voi sanoa kuin, että olipa taas sitten tämmönen viikko vaihteeksi. Ei oo paljon ehditty keittiön suuntaan vissiin vilkaista. 

Se on hienoa ensin päivätolkulla siirtää sen jääkaappiin unohtuneen keittokattilan tyhjentämistä ja sitten, kun sen vihdoin saa aikaiseksi tyhjentää, niin seuraavaksi se ehtii unohtua tiskialtaaseen keräämään lisää vihreitä karvakavereita. Tiedän, että siellä on paljon ihmisiä, jotka miettii, että hyi helvetti ja miten onneton täytyy elämänhallinan olla, että näin pääsee käymään, mutta tiedän siellä olevan myös niitä, jotka ehkä nyt muistavat sen omassa tiskialtaassa muhivan aikapommin.

Kyllä se tästä. Välillä arki on auringonpaistetta ja skumppaa. Toisinaan räntäsadetta ja homeisia tiskejä. Tsemppiä kaikille, joilla just nyt on jälkimmäistä!


14.09.2017

Posted at 22:07h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Oikeasti mä haluaisin ihan kokonaan uuden helvetin hyvän sängyn. Mutta ai saakeli miten kalliita ne on. Mutta koska toistaiseksi ei ole siinä määrin massia, että raskisin pistää tonnitolkulla massia haisemaan, niin pitää koittaa päivittää makuupaikkaa edes siinä määrin kuin kykenee.

Tartuttiin miehen kanssa Jyskin synttäritarjoukseen ja käytiin petauspatjaostoksilla. Mukaan tarttui koemakuun perusteella miellyttävän tuntoinen memory foam -petari, joka irtosi alesta reilulla parilla sadalla. Kyllä se nyt päivitti sänkyä melkoisesti paremman tuntoiseksi 

Ei vaan urpot tajuttu lukea ohjeita ennen patjan sänkyyn laittamista. Mitäpä sitä nyt kukaan ohjeilla tekee… Heittäydyttiin siihen tuoreelle petarille odottaen ihanaa pehmeyttä, mutta totesimmekin allamme levittäytyvän jotain betoninkovaa. Tongittiin sitten pakkausmuovien keskeltä ohjelappunen, ja luettiin siitä, että rullalla olleen petauspatjan pitäisi antaa ns. aueta ja hakea muotoaan 3-5 vuorokauden ajan.

Siis mitä hittoo, kuka niin kauan jaksaa odottaa??? No ei me ainakaan. Ohjeet on tehty rikottaviksi. Toinen yö oli jo ihan miellyttävä kokemus. Mut ehkä seuraavaksi pitää alkaa säästää ihan kokonaiseen sänkyyn.