05.08.2017

Posted at 12:19h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Mies ihmetteli aamulla, että missäs ihmeessä hänen maiharit oikein on. Mihin on mahtanut ne yöllä Porispere-festaroinneista saavuttuaan? No, löytyihän ne. Nimittäin vierashuoneen valkoiselta matolta! Ja siellä vieressä rojotti levällään lamppu, joka oli jo edellisyönä tullut katosta alas. (Ihan perus poltergeist-meininki.)

Herra oli yöllä pienessä kekkulissa todennut, että pitää päästä istumaan saadakseen tiukkaan sidotut maiharit jalasta, mutta oli samalla tuuminut, ettei mutaisilla kengillä toki olohuoneeseen viitsi astella. (Että hyvä ajatus noin niin kuin sinänsä.) Istumapaikka oli sitten löytynyt vierashuoneen sohvalta, jonka edessä on valkoinen matto. Se taitaa olla murulla siivousvuoro.

Porispere ja mutaiset maiharit kuuluu jotenkin kauniisti yhteen. Muutama vuosi takaperin löysin festariviikonlopun aamuna herran sohvalta nukkumasta päällään kaikki vaatteet ja jalassaan nuo samat maiharit. Silloinkin mutaisina. No, herättyään tyyppi totesi, että onpa helppoo, kun voi suoraan niiltä sijoilta lähteä uuteen festaripäivään rymyämään. On se kätevä isäntä.

Tänään ajattelin suunnistaa itsekin festaritohinoihin. Pitää vaan käydä ensin heittämässä yksi hääkeikka. Ihanaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti ei oo kauheen mutaista.

 


28.07.2017

Posted at 16:57h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Suuntasin tänään suoraan töistä Raumalle vievään bussiin ehtiäkseni Mustan pitsin yöhön kuvauspuuhiin. Tein pikaisen ihmistäytynisoperaation vaihtamalla hikisen duunipaidan pitsiin, korvikset näyttävimpiin ja sipaisemalla hieman meikkiä naamaan.

Alkaessa kiristämään nutturaa, huomasinkin, että olispas kivat kiharat, että tästähän tulis muutamalla pinnillä ihan kiva sotkukampaus. No mutta entäs kun ei ollu pinnejä? Kysäisin parilta työkaveriltakin, mutta vesin vesiperän.

Mutta kun kerran konttorissa ollaan, niin apuhan oli lähellä. Kollegan työpöydältä löytyi klemmareita! Päivän kampaus siis kasattu muutamalla klemmarilla ja suurella hiuslakkapilvellä.

Mä oon niin kätevä emäntä! 😀


20.07.2017

Posted at 22:54h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Tämä kuva oli jo Instassa, mutta halusin silti sen myös tämän viikon arkikuvaksi, sillä se on otos tämän viikon arkisesta kohokohdasta.

Jos viime viikon arkikuvassa oli murjottava ja väsynyt lehtikuvaaja, niin tässä kuvassa puolestaan on iloinen ja haltioitunut tyyppi työkeikalla. Mun duunissa on parasta se, että kuvauskeikat vievät milloin mihinkin uusiin paikkoihin ja kuulemaan toinen toistaan kiinnostavampia asioita.

Tällä viikolla olen töiden lomassa oppinut valtavasti mm. mehiläisistä (Aiemmat tietoni kyseisistä otuksista perustuivatkin puhtaasti Maija Mehiläinen -piirrossarjaan ja sarjakuvalehtiin.)  ja luonnonmuistomerkeistä. Sellainen on myös Porin Lyttylässä sijaitseva Pirunpesä, missä tämän viikkoinen arkikuva on napattu. 

Muistan kyllä joskus kuulleeni nimen Pirunpesä, mutta en ollut koskaan tiennyt miten hienosta paikasta on kyse. Pirunpesä on jääkauden aikainen siirtolohkare, joka on hajottuaan useisiin osiin muodostanut louhikkoluolan. Korkeimmat kivirykelmän osista ovat kymmenen metrin korkeudessa ja luolastolla on pituutta jopa 70 metriä.

Suurin osa luolista oli niin pieniä ja pimeitä, ettei niihin uskaltautunut suuaukolta kurkkaamista kummemmin, mutta löytyi sieltä tällainen isompikin luola. Mä jotenkin ihan mykistyin paikan upeudesta. Ja tunsin itseni ihan hurjan onnelliseksi, että sain viettää ison osan työpäivästäni luonnossa kulkien ja uusia paikkoja nähden. I love my job!

Jos satut Poriin päin ja pieni luontoretkeilu kiinnostaa, niin suosittelen kyllä Pirunpesällä vierailua. Ohjeet paikan löytämiseen löydät vaikka Retkipaikan artikkelista. Kovin pitkästi ei sinne päästäkseen tarvitse talsia, tieltä on matkaa Pirunpesälle alle kilometri.