-Kaupallinen yhteistyö, Olympus

Moni kivijalkakauppa siirtää nyt vallitsevien olosuhteiden vuoksi toimintaansa verkkoon. Myydäkseen tuotteita netissä, on niistä luonnollisestikin oltava kuvia.

Kokosin tähän postaukseen kuusi vinkkiä, joiden avulla otat helposti yksinkertaisia ja selkeitä kuvia pienistä tuotteista ilman mitään lisävaloa. Pärjäät siis pelkällä ikkunasta tulevalla luonnonvalolla. Näistä ohjeista on hyötyä kuvasitpa sitten kameralla tai kännykällä.

Seitsemäs vinkki puolestaan näyttää, miten voit on mahdollista valaista tuote yhteen kuvaan monesta suunnasta esimerkiksi kännykän valolla.

Nappaa siis kamera ja kuvattavat tuotteet kainaloon, etsiydy ikkunavalon äärelle ja ota haltuun nämä vinkin! Kaikki postauksen kuvat on otettu Olympuksen PEN-kameroilla ja kahdella objektiivilla: 14-42 mm zoom kittilinssillä ja kiinteällä 45 mm F1.8 lasilla.

 

1. Sammuta valot

Jep, kuulostaa ihan hölmöltä neuvolta. Eikös valokuvia ottaessa kannattaisi laittaa kaikki mahdolliset lamput päälle mitä löytyy? Ei, vaan kannattaa valita valonsa hyvin. Ikkunan äärellä luonnonvalossa kuvatessa ensiksi sammutetaankin siis sisätilan keinovalot. Ensimmäinen esimerkkikuva kertoo, että miksi:

Tässä kuvassa koiran vasempaan kylkeen kajastaa toimiston katossa olevien loisteputkien valo, joka on ikkunasta, eli oikealta, tulevaa luonnonvaloa keltaisempaa. Lopputulos on sotkuinen.

Eli sammutetaan tässä kohtaa ne siis ne kattovalot!

Myytäviä tuotteita kuvatessa (ja toki muutenkin) on erityisen tärkeää, että niiden värit näyttävät oikeilta. Siinä avainasemassa on kuvan valkotasapaino, joka on helppo saada oikeaksi, kun käytössä on sekavalosotkun sijaan vain yhden väristä valoa. Pelkällä ikkunavalolla kuvatessa valkotasapaino on kunnossa ja valkoinen heti raikkaamman näköistä.

 

2. Pehmennä valoa tarvittaessa, vedä siis verhot kiinni.

Kovaa pilvettömältä taivaalta paistavassa auringossa on voimaa, mutta se voi olla etenkin aloittelevalle kuvaajalle hieman haastava olosuhde.

Kova auringonvalo luo terävät varjot ja kovan kontrastin. Kun kontrasti on suuri, on kuvan oikein valottaminen haastavaa: valkoiset palavat helposti puhki tai mustat kohdat menevät liian tummiksi. Pahimmassa tapauksessa käy molemmat.

Helpommin hallittavan ja tasaisemman valaistuksen saat pehmentämällä ikkunasta tulevaa valoa.

Itse pistin yksinkertaisesti sälekaihtimet kiinni. Valoa tuli kuitenkin riittävästi. Miinuspuolena vain nuo kaihtimien reikien aiheuttamat valoviirut. Parempi ratkaisu olisi siis tasaisemmin valoa läpipäästävä kangasverho. Tai vaihtoehtoisesti voit vaikka teipata ikkunaan leivinpaperia.

Mutta kuten esimerkkikuvista huomaat, kovalla ja pehmeällä valolla on molemmilla puolensa!

 

3. Ota avuksi heijastin, esimerkiksi valkoinen paperi

Olen kuvannut sekä koiran että vanhan kameran niin, että valo tulee niihin toiselta sivulta. Näin valo korostaa kuvattavan kohteen muotoa ja pinnan mahdollista struktuuria. Kohteen toinen sivu on siis selkeästi valoisampi ja toinen vastaavasti varjoisampi.

Varjopuoli voi helposti olla liian tumma ja esimerkiksi näin valkoisen objektin kohdalla pelkkä oikealta tuleva ikkunavalo jättää varjopuolen tunkkaisen näköiseksi.

Superhelpon ratkaisun asiaan tarjoaa heijastin. Ja yksinkertaisimmillaan heijastimena toimii vaikka valkoinen paperi. Hieman tehokkaamman ja kovempaa valoa tuottavan heijastimen puolestaan väsäät foliosta.

Kuten me kaikki fysiikan perusteista tiedämme, valon määrä vähenee etäisyyden kasvaessa. Niinpä paperi, folio tai mikä tahansa heijastin loimottaa ikkunan valoa takaisin kohteeseen sitä tehokkaammin mitä lähempänä se on, ja päin vastoin.

Myös heijastimen asennolla ja kulmalla on merkitystä, joten kääntele ja siirtele sitä ja katso mitä valolle tapahtuu.

4. Mieti valon suuntaa

Edellä valo siis tuli kohteisiin sivulta. Tasaisimman, ja samalla muotoja syövän, valaistuksen puolestaan tarjoaa kuvaussuunnasta tuleva valo. On myös monia kohteita, joiden kohdalla kannattaa kokeilla takaviistosta tulevaa valoa.

Yllä hajuvesipullo on kuvattu myötävalossa, eli ikkuna oli kameran takana. Ihan ok, mutta läpikuultava monikulmainen pullo voisi kyllä näyttää paljon paremmaltakin..

Lopputulos on täysin toinen, kun kuvaussuunta vaihdetaankin niin, että ikkunan valo tulee pulloon takaviistosta. Lasin väri tulee esiin kauniimmin ja pullon kolmiulotteisuus lisääntyy.

Samaa valonsuuntaa kannattaa muuten kokeilla myös ruokakuvissa! Ja taas tarvittaessa voi ottaa heijastimen käyttöön.

 

5. Valitse oikea polttoväli

Ehkä jo edellä olleissa vaaleanpunataustaisissa kuvissa huomasit, että keskimmäisessä kuvassa koirafiguuri näytti hieman oudolta. Syy oli objektiivivainnassa, se oli kuvattu läheltä laajakulmalla.

Valitse siis objektiivi/polttoväli oikein välttääksesi vääristymiä. Molemmat kuvat on otettu PEN-kameroiden mukana tulevalla 14-42 mm zoom-objektiivilla, mutta vasemmalla polttoväli on 20 mm ja oikealla 42 mm. Eli jälkimmäisessä on siis käytetty enemmän zoomia.

Huomaat varmasti miten laajempi kuvakulma vääristää mittasuhteita ja saa kameran linjat vinoon, kun taas pidemmällä polttovälillä kohde pysyy luonnollisena.

 

6.  Kokeile eri taustoja ja alustoja

Samasta tuotteesta saa ihan eri näköisiä kuvia vain vaihtamalla taustan väriä. Pientä lisätvistiä tuo myös tuotteen alle aseteltu heijastuksen antava lasilevy.

Yllä oleva kuva on otettu samalla valolla kuin koira. Ikkuna on oikealla ja pullon vasemman puolen tekstit on saatu esiin käyttämällä edelleen paperia heijastimena. Erona koirakuvaan on vain se, että olen blokannut (kirjalla) ikkunavaloa lankeamasta taustaan, jotta sain sen pysymään riittävän mustana. Alla havainnekuva ”virityksistä”.

 

7. Hyödynnä Olympus-kameroiden Live Comp -toimintoa

Paljon saa siis aikaiseksi ihan vaan valitsemalla sopivan hetken päivästä ja hieman muokkaamalla ikkunasta tulevaa valoa. Mutta loppuun vielä yksi kuva, joka on valaistu kännykän valolla.

Olympuksen kameroista löytyy Live Composite -niminen toiminto, joka mahdollistaa pitkillä valotusajoilla kuvaamisen ilman, että kuva ylivalottuu. Kamera ottaa useita valotuksia peräkkäin siten, että kuvaan tulee lisää ainoastaan, jos kuva-alalle tulee jotain aiempaa vaaleampaa.

Voit seurata näytöltä miten kuva kehittyy ja lopettaa valottamisen, kun kuva näyttää mielestäsi hyvältä. Live comp yhdistää useat valotukset kamerassa valmiiksi kuvaksi.

Tätä toimintoa käyttäen onnistuu siis vaikka valaista tuote useasta suunnasta vaikka käytössä olisi vain yksi valo. Yllä olevassa kuvassa olen ”maalaillut” kameran esiin kännykän taskulamppua käyttäen. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen toiminto!

 

Vielä yksi bonusvinkki: hanki hyvä ja helppokäyttöinen kamera

Monta tämän postauksen kohtaa toimii toki kännykällä kuvatessakin, mutta kameralla ja omiin tarkoituksiin sopivilla objektiiveilla mahdollisuudet ovat vielä moninaisemmat.

Olympuksella on nyt huikea tarjous menossa. PEN E-PL8 -kameran + 14-42 mm linssin kanssa saa nyt kaupan päälle vielä loistavasti sekä tuote- että muotokuvaukseen sopivan 45mm 1:1:8 objektiivin. Koko setin hinta nyt 399 € (norm. 658 €) niin kauan kuin tavaraa riittää. Huom, enää mustaa runkoa jäljellä”

Kameraostoksille pääset TÄSTÄ.

Lisää mun kirjoittamia kuvaus- ja kameravinkkejä löydät TÄÄLTÄ.


Viime päivät ja niiden myötä päälle vyörynyt informaatio (ja misinformaatio) -ähky ovat herättäneet niin paljon levottomuutta ja epätietoisuutta, että olo on ollut monin tavoin lamaantunut. On ollut vaikea tarttua oikein mihinkään tai tehdä mitään järkevää. Viikonloppu meni nukkuessa ja leffoja katsellessa. Tänään oli onneksi työvuoro Satakunnan Kansassa, jotta sain tämän muuten aikatauluista tyhjentyneen viikon käyntiin.

Niin, se tyhjä kalenteri. Tältä viikolta peruuntui Miss plus size -kilpailun juttuja (mm. finaali), yksi muotinäytös ja yksi kuvauskeikka. Ei siis tällä viikolla mitään hurjia tulonmenetyksiä, mutta ahdistaakin sitä seuraavat viikot. Mun duunikalenteri on aina täyttynyt tosi lyhyellä syklillä, mutta tässä vallitsevassa maailmantilassa on tosi vaikea kuvitella, että sinne olisi nyt juurikaan töitä tyrkyllä.

Kaiken keskellä pitäisi jaksaa ylläpitää reipasta me-henkeä ja kaivaa positiivisia puolia siitä, että kerrankin on aikaa hyggeillä. Mutta kyllä mä joudun nyt ihan rehellisesti myöntämään, että tunteiden kärkisijoilla on huoli omasta (taloudellisesta) pärjäämisestä. Kaikki yhteisölliset ja maailmanlaajuiset huolet siinä toki heti kintereillä seuranaan pelko läheisten terveyden puolesta.

Ei siinä mitään, jos tämä koronakatastrofi on ohi vaikka kuukaudessa. Tai parikin pärjään ilman tuloja. Mutta isompaa kuvaa katsellessa tämän kriisin vaikutukset juurikin talouteen ovat niin valtavat, että pienyrittäjän huolet eivät rajoitu kuukauteen tai pariin.

Tänään iski vielä hallituksen tiedotustilaisuuden aikana hirvittävä yksinjäämisen pelko mikä purkautui hillittömänä megaitkuna.

Mutta nyt kun on paniikin, ahdistuksen ja pelon tunteet käyty läpi laajalla skaalalla, on aika miettiä toimintasuunnitelmaa. Tähän mennessä olen listannut seuraavat toimenpiteet to do -listalleni:  (osa näistä sopii toki vinkiksi myös muille saman ahdingon kanssa painiville!)

  • Laskuta kaikki vielä avoimena roikkuvat työt.
  • Hoida lainat (yrityksen laina ja opintolaina) hetkeksi lyhennysvapaille. Pankkini Nordea onneksi jo ehti viestimään, että tämä onnistuu helposti.
  • Arvioi uudelleen kuluvan vuoden tulot ja laske ennakkoverot uusiksi (eli pienemmiksi).
  • Peruuta parin ei-välttämättömän ohjelmiston ja aplikaation tilaus ja tsekkaa muutkin kuukausittaiset menot, että mistä voisi karsia.
  • Laadi vanhoille yritysasiakkaille tarjous lisäkuvista. Joku voisi hyvinkin ostaa lisäruutuja kuvapankkikuvauksista.
  • Kontaktoi kaikki lehtikuvausasiakkaat ja muistuta olemassaolostasi.
  • Käytä vapautuvaa aikaa mm. blogin sisällöntuotantoon ja sen suunnitteluun.

Näiden akuuttien tuloihin vaikuttavien asioiden lisäksi tehtävälistalle riittää kyllä vaikka mitä pitkään roikkunutta asiaa, mm. nettisivujen ja blogin parissa, jotka ovat odottaneet, että olisi aikaa.

Ja kun hätäisimmät pelastustoimenpiteet on tehty, voikin alkaa kehittelemään ihan uusia ansaintakeinoja. Joko sitä vihdoin suunnittelisi ja toteuttaisi paljon toivottuja valokuvauskursseja esimerkiksi. Verkossa? Livenä?

Ja sitten jos jossain kohti tulee täysin tyhjää ja tylsää, niin voishan sitä vaikka vihdoin myös tiskata.

 


 

Postaus sisältää mainoslinkkejä. Mainoslinkint merkitty *-merkillä.

Minulle kävi helmikuussa pieni vahinko. Unohdin ottaa pillerin ja sitten toisenkin. Jossain kohti havahduin siihen, etten ollut syönyt mielialalääkkeitäni moneen moneen päivään.

Mutta tiedättekö mikä tästä unohdusasiasta teki omituisen? Se, että en jostain syystä saanut yleensä minulle Venlafaxinin unohtuessa iskeneitä vierotusoireita.

Normaalisti jos lääkkeenoton väli on vuorokauden sijaan venynyt vaikkapa puoleentoista vuorokauteen, olen jo huomannut asian tietynlaisesta päänsärystä. Välin venyessä pidemmäksi on mukaan tullut mm. raajojen pistely ja puutuminen ja sähköiskutuntemukset päässä. Lääkkeen unohtamisen on kyllä siis huomannut hyvin nopeasti.

Mutta, nyt pääsinkin kaikista ”viekkareista” kuin koira veräjästä. En ollut suunnitellut lopettavani lääkitystä juuri nyt, mutta totta kai olen toivonut voivani tehdä sen joskus. Ennen viimeisintä masennusjaksoani olin esimerkiksi enää hyvin pienellä lääkeannoksella ja keräsin rohkeutta senkin alasajoon. Kirjoitin aiheesta mm. vuonna 2016.

Mielialalääkkeiden lopetus

Nyt ei siis tullut kerättyä rohkeutta, eikä mietittyä lääkkeiden lopettamisen ajankohtaisuutta, vaan yhtäkkiä vaan tajusin, että nyt olisi kuin ihmeen kaupalla ihan huomaamatta fyysiset lopetusoireet taklattu. Niinpä ryhdyin miettimään, että mitä jos nyt uskaltaisi vihdoin kokeilla olla ilman.

Ja kyllä, vaikka tässä nyt puhunkin lääkityksestä ihan vain omana päätöksenäni, niin olen toki keskustellut asiasta myös lääkärin ja terapeuttini kanssa. Mulla on kuitenkin niin pitkä kokemus masennusoireista ja lääkityksestä, että kun ei ole mistään useamman lääkkeen cocktailista kyse, niin mun oma olo ja tahtotila on se ainoa mittari, jolla asiaa voidaan arvioida.

Nyt siis olo on useamman viikon lääkkeettömyyden jälkeen ainakin vielä hyvä. Totta kai tässä miettii, että vaaniiko jossain nurkan takana uusi romahdus? Olenko valmis kulkemaan ilman tuota ”kävelykeppiä”? Pärjääkö mun pää jo ihan omillaan?

Venlafaxinin lopetus

”Harmaa nollakausi”

Mutta jotenkin mua usein aiemmin vaivannut pelko on kaikonnut. En uskalla haaveilla elämästä, jossa en enää koskaan tarvitse mielialalääkkeitä. Taipumukseni masennukseen on kyllä nyt parissakymmenessä vuodessa käynyt selväksi. Mutta en myöskään enää ajattele, ettenkö voisi välillä myös voida niin hyvin, että pärjään ilman lääkkeeseen nojaamista.

Minusta tuntuu myös siltä, että olen nyt nähnyt niin monta synkkää kuoppaa joihin mieleni on vajonnut, että en jaksa enää pelätä niitä. Niitä tulee ja menee. Välillä elämä on synkkää paskaa ja sitten yllättäen se on niiden kuoppien välissä jonkin aikaa vähemmän paskaa.

Nyt on meneillään sellainen harmaa nollakausi, kuten sitä itse kutsun. Elämä ja olo ei tunnu mitenkään iloiselta ja aurinkoiselta enkä koe juurikaan onnentunteita. Mutta en ole myöskään enää siellä mustassa vedessä jonka pyörteet imevät mua pohjaan.

Venlafaxin lopettaminen

 

Tuntuu siis oikeastaan aika hyvältä hetkeltä opetella eloa ilman lääkkeitä. Mutta onhan tämä aika jännää. Mun aivokemiat on vuosikausia olleet osaksi lääkkeiden ohjailemia, joten mitenkähän välittäjäaineet pärjäilee ihan ilman lisäapua? Olenko mä ilman lääkkeitä jotenkin erilainen ihminen kuin lääkkeiden kanssa? Se on asia, jota on toki tullut vuosien aikana usein mietittyä.

Vähän on olo kuin olisin jättänyt pitkäaikaisen turvallisen ystävän. Koitan kuitenkin olla liikaa ylipäätään miettimättä tätä lääkeasiaa, sillä jos kauheasti alkaa kuulostelemaan omaa oloaan, niin helposti sitä myöskin löytää itsestään tuntemuksia ja oireita, ettei kaikki olisikaan hyvin.

Mutta, tässä sitä nyt ollaan ainakin toistaiseksi ilman mielialalääkkeitä. Ja ainakin toistaiseksi kaikki on hyvin. Olen nyt ollut lääkkeettä sen verran monta viikkoa (en kylläkään muista tarkkaan koska lopetin), että en usko, että lopetusoireita enää pitäisi enää ilmaantua.

Ei voi kuin toivoa, että jospa se oma pää kantaa.

 

PS. Jos kuvien korvakoruja ihastelitte, niin ne on *La Kivan