23.08.2010 Mikkihiiriposket ja korvat väärällä paikalla

Ääh! Miksi mulla pitää olla mikkihiiriposket, leveä naama jamuutama muu ominaisuus, jotka vaikeuttavat sopivien aurinkolasien löytämistä melkoisesti. Olen nyt käyttänyt viisi kesää samoja Versacen laseja, jotka onnistuttiin optikolla vääntelemään jotakuinkin pallonaamaani myötäileviksi. Linssit alkavat kuitenkin olla jo niin kammottavilla naarmuilla, että olen yrittänyt jo viimeiset pari vuotta löytää uusia isoja täydellisiä aurinkolaseja. Tuloksetta. Viime kesänä kaverilta palkaksi saamani Ray Banin wayfarerit ovat kivat sellaiseen silloin tällöin käyttöön, mutta eivät istu niin hyvin, että niitä viitsisi pitää vaikkapa koko päivän rannalla.

Mikäli olen välillä löytänyt jotain suurin piirtein itseäni miellyttäviä diiva-kakkuloita ja ne ovat vielä passanneet päähänikin, niin hinta on hirvittänyt. Esimerkiksi Diorilta tuntuu joka kesä löytyvät upeita kärpäslaseja, mutta 300-400 € hinta on jo hieman liikaa. Oma kipurajani aurinkolaseissa menee  parin sadan tienoilla.Haluaisin lasien olevan yksinkertaiset, mustat, suuret ja ajattomat. Ei mitään blinblingiä eikä liian isoja logoja. Vuosia palvelleet Versacet ovat olleet juuri sellaiset ja mahdollisimman samanoloiset seuraajaat vanhoille ja väsyneille olisi siis etsinnässä.

Nyt sitten Outnet.comin uutiskirjeen innoittamana eksyin selaamaan heidän alennuskamojaan ja mitä sieltä löytyikään:

Juurikin etsimäni näköiset melkoisen täydelliset Proenza Schoulerin aurinkolasit vaatimattomassa 80 % alennuksessa. Postikuluineen ja tulleineenkin irtoaisivat vielä hilkun alle satasella, mutta kun ei tällä pallonaamalla uskalla hankkia aurinkolaseja sovittamatta eikä viitsisi huvin vuoksi maksella palautuspostikulujakaan, jos eivät sitten passaisikaan. Ärrinmurrin. Olen just nyt niin kateellinen kaikille niille, joiden nassuun passaa lasit kuin lasit.

18.08.2010 Så pehmeää

Niin sitä vaan kesä unohtuu heti ensimmäisenä päivänä, kun joutuu töihin lähtiessä kaivamaan kaapista jotain farkkusortseja ja t-paitaa lämpöisempää. Ei pidä jäädä haikailemaan menneitä, vaan alkaa etsimään kaapista ja kaupoista uusia lämpimämpiä kumppaneita ja suunnata katse kohti hyistä ja musertavaa talvea.

Ellokselta tupsahti sähköpostiin -50% alennusta kirkuva sähköposti, joten päädyin vilkuilemaan olisiko puljussa vahingossakaan mitään 100% akryyliä houkuttelevampia neuleita. Yksi ihan itseni näköinen tapaus siellä tulikin vastaan, mutta tielle tuli pieniä ongelmia ja esteitä. Vai mitä sanotte seuraavasta tuotekuvauksesta?

Tröja med kaulaliina Våd som kan poimutetaan ympäriinsä halsen. Pituus n. 65 cm. I kashmiria. Kaunis tikkaus i sidenmjuk ja paljon ylellinen ren kashmiria. Så pehmeää att det kan bäras närmast huden.

Noh.. yhteisen kielen puute nyt on pikku juttu, jos muuten synkkaa. Mä luulen, että mä keskittyisin tuon näköisen neulepehmeyden kanssa vaan fyysiseen kontaktiin, joten ei siinä paljoa jutella tarvii. Kuva puhui enemmän kuin tuhat sanaa pakkoruotsia, ja mainitsemalla materiaaliksi kashmirin voittaa tietenkin aina minut puolelleen. Eikä musta väri ja valuvat linjatkaan varsinaisesti heikennä esitystä. La Redouten neuleella oli normihinta 129 €, joten alennuksen jälkeinen 64,50 € kuulosti oikein mukavalta diililtä.

Yritimme siis yhdessä kassan kautta ulos, mutta Elloksen tädit eivät pitäneet sanaansa ja minulle väitettiin, ettei heidän juuri muutamia tunteja sitten lähettämäänsä alennuskoodia ole olemassakaan. Ei ole eka kerta, kun kyseisen firman systeemit ei ihan ole parhaassa terässä.

Oliskohan nyt pienen palautteen paikka? Pitänee soittaa huomenna asiakaspalveluun ja toivoa, että siellä taipuu finska hieman nettisivuja sujuvammin.