Hieman unelmointia sunnuntaipäivän ratoksi. Minun ja henkeäsalpaavan upean Balmainin mokkanahkaisen mekon välissä nyt sattuu vaan olemaan n. 6500 € ja n. 4 vaatekokoa. Pikku juttuja.. 😀

balmainmekko

kuva: Net-a-porter

Välillä mä aina mietin, että miten paljon mun koko oikeasti mahtaa rajoittaa ja sanella pukeutumistani. Miten pitkälti nykyinen tyylini on pelkästään sopeutumista ylikiloihini? Millaisia vaatteita kaapissani olisi, jos en joutuisi ohittamaan suurta osaa tarjonnasta liian pienten kokolappujen takia? Mutta toisaalta jossittelun tielle tuskin kannattaa lähteä. Yritän vain muistaa, että kaikki maailman vaatteet eivät vain ole kaikkia varten. Ihminen muuttuu ja tyyli sen mukana. Nyt mennään tällä vartalolla ja sille sopivilla vaatteilla. Mutta voin minä siitä huolimatta valuttaa pari pisaraa kuolaa tuota mekkoa katsoessani. Onnellisia ne joilla on siihen vadittavat lompsa ja kroppa.


Olen useammankin lukenut tai kuullut, kun erilaiset tyylitaiturit ja muotipoliisit tuomitsevat tylsiksi ja aikansa eläneiksi asut, joissa muuten kokomustaa vaatepartta piristetään yhdellä tehostevärillä. Se kun ei kuulema ole riittävän mielikuvituksellista ja jännittävää. Minä puolestaan kuulun siihen lahkoon, jonka mielestä ärtsyn värisen asusteet ovat nimenomaan oiva tapa edes hieman katkaista päästä varpaisiin ylettyvää mustaa silloin harvoin, kun tuntuu, että elämäänsä saattaisi kaivata hieman väriä. Että anteeksi nyt vaan mielikuvituksettomuuteni.

Omat tehostevärini rajoittuvat pitkään pelkästään pinkkiin ja kirkkaan punaiseen, mutta viime vuosina olen uskaltanut käyttää laukun tai kenkien verran myös kirkasta keltaista ja sähkönsinistä. Rehellisen punaisen säilyttäessä pintansa vaatekaapissani tauotta on pinkki puolestaan aina aika ajoin jäähyllä sen tuntuessa välillä liian tyttömäiseltä. Viime aikoina on nimeomaan ollut menossa pinkin välttely, mutta sitten silmiini osui tämä pinkki-boikotin katkaissut laukku.

Azzurra_gronchi-1

azzurra_gronchi-2Ollessani ”ikkunaostoksilla” LuisaViaRoma.com läväytti eteeni tämän pysäyttävän Azzurra Gronchin maskilaukun enkä vain saanut silmiäni siitä irti. Vajaat kolmesataa euroa täysin ylimääräistä pätäkkää jostain mulle nyt, ja pistän heti veskan tilaukseen.

Veska kohoaisi vielä astetta korkeampiin sfääreihin mikäli tuo maski olisikin irrotettava ja käytettävissä ihan alkupeäisessä tarkoituksessaan. Miettikää nyt miten kätevä olis, jos siinä vaiheessa bileiltaa, kun silmämeikit eivät enää pysy alkuperäisillä paikoillaan, voisikin vaan tempaista ton superwoman naamarin kassin kyljestä ja peittää sillä nassun. Mitä sitä turhaan korjailemaan ehostusta täyteen ammutussa naistenhuoneessa, kun homma olis pelastettavissa paljon helpommalla! Varsinainen ensiapulaukku meikkikatastrofin yllättäessä.

Maskilaukkurahoja ei taida taivaasta pudota, joten kanavoin tämän himotuksen ihan vaan yleisesti pinkkiin pikkuveskaan. Ja miksipä tuollaista naamaria ei voisi ihan itse liimata jonkun laukun kylkeen. Olisikohan tässä siis aineksia pikku TSI-projektiin..


Pikaiset kenkäterveiset täältä Tampereelta! Kouluun ei tietenkään kannata mennä ajoissa, vaan aamun voi aloittaa hitaasti makoilemalla sängyssä ihanan pikku Hiiripupumarakatin kanssa. Vaikka kello juoksee ja luento on jo alkanut, niin sitten voi vielä poiketa matkalla tavaratalon kenkäosaston kautta. Mutta täytyy sanoa, että se oli kohtalon johdatusta, kyllä kannatti poiketa aikataulun pissimisestä huolimatta.

Sokoksella oli tarjolla muutamia ihastuttavia kenkiä brasialaiselta Via Uno -merkiltä. Olen aiemminkin törmännyt tuohon merkkiin, mutta en ole kiinnittänyt sen suurempaa huomiota, mutta nyt, voi pojat.. Täytyy sanoa, että pari pinetä kuolapisaraa saatoin suupielestäni valuttaa kaunokaisia hivellessäni. Kaivelin Via Unon -nettisivuilta muutamia herkkupaloja tänne teidänkin nähtäväksenne.

viauno2viauno1

Ja miten niin kannatti poiketa? No sieltä tietenkin lähti yhdet kaunottaret ostoskassissa kotia kohti! Olinkin jo ehtinyt hieman huolestua, kun en ollut aikoihin ostanut yksiäkään kenkiä. Pelkäsin jo, että jotain on vialla. 😀

Esittelen uutukaiseni lähemmin, kunhan saan niistä itse otettua kuvamateriaalia. Mutta sitä odotellessa kysyn mahdatteko te jo arvata mitkä tässä postauksessa esiintyvistä kengistä ovat nyt minun?