Niin sitä vaan kesä unohtuu heti ensimmäisenä päivänä, kun joutuu töihin lähtiessä kaivamaan kaapista jotain farkkusortseja ja t-paitaa lämpöisempää. Ei pidä jäädä haikailemaan menneitä, vaan alkaa etsimään kaapista ja kaupoista uusia lämpimämpiä kumppaneita ja suunnata katse kohti hyistä ja musertavaa talvea.

Ellokselta tupsahti sähköpostiin -50% alennusta kirkuva sähköposti, joten päädyin vilkuilemaan olisiko puljussa vahingossakaan mitään 100% akryyliä houkuttelevampia neuleita. Yksi ihan itseni näköinen tapaus siellä tulikin vastaan, mutta tielle tuli pieniä ongelmia ja esteitä. Vai mitä sanotte seuraavasta tuotekuvauksesta?

Tröja med kaulaliina Våd som kan poimutetaan ympäriinsä halsen. Pituus n. 65 cm. I kashmiria. Kaunis tikkaus i sidenmjuk ja paljon ylellinen ren kashmiria. Så pehmeää att det kan bäras närmast huden.

ellos_kashmir Noh.. yhteisen kielen puute nyt on pikku juttu, jos muuten synkkaa. Mä luulen, että mä keskittyisin tuon näköisen neulepehmeyden kanssa vaan fyysiseen kontaktiin, joten ei siinä paljoa jutella tarvii. Kuva puhui enemmän kuin tuhat sanaa pakkoruotsia, ja mainitsemalla materiaaliksi kashmirin voittaa tietenkin aina minut puolelleen. Eikä musta väri ja valuvat linjatkaan varsinaisesti heikennä esitystä. La Redouten neuleella oli normihinta 129 €, joten alennuksen jälkeinen 64,50 € kuulosti oikein mukavalta diililtä.

Yritimme siis yhdessä kassan kautta ulos, mutta Elloksen tädit eivät pitäneet sanaansa ja minulle väitettiin, ettei heidän juuri muutamia tunteja sitten lähettämäänsä alennuskoodia ole olemassakaan. Ei ole eka kerta, kun kyseisen firman systeemit ei ihan ole parhaassa terässä.

Oliskohan nyt pienen palautteen paikka? Pitänee soittaa huomenna asiakaspalveluun ja toivoa, että siellä taipuu finska hieman nettisivuja sujuvammin.


En tiedä oletteko huomanneet, mutta ainakin omasta mielestäni olen muuttunut viime aikoina maltillisemmaksi kenkien ostajaksi kuin olen aiemmin ollut. Viimeisimmät kenkäostokseni ovat kaikki olleet sellaisia jotka ovat päätyneet aktiivikäyttöön, kun taas taas aiemmin monet heräteostokset päätyivät ennemminkin koristeeksi hyllyyn, kuin kuraisina eteiseen. Viime vuonna ostin laskujeni mukaan 20 paria kenkiä!

Uskoisin pääseväni tänä vuonna hieman pienempään ja etenkin harkitumpaan tulokseen. Ainoa selkeästi käyttämättä jäänyt kenkäostos taitaa olla rakot kantapäihini hinkanneet 4,50 € kirpparilla kustantaneet Vagabondin kiilakorkoavokkaat. Mutta ne varmaan löytävät uuden kodin kirpputorin kautta.

Syksyn osalta kenkätilanteeni näyttää siltä, että en varsinaisesti tarvitse mitään erityistä, sillä Vagabondin Bikerit ja Ramonat sekä kirpparilta löydetyt pitkät maiharini vievät minut varmasti melko tehokkaasti läpi syksyn ja osan talveakin. Mutta se, että varsinainen tarvelista on lyhennetty vain kumisaappaiden mittaiseksi, ei tarkoita, ettenkö voisi haaveilla ja vakavasti harkita tekeväni syksyä ajatellen kuitenkin yhden jalkinehankinnan.

Ajatukseni ovat tällä hetkellä hyvin intensiivisesti näissä Vagabondin Grace-nilkkureissa.

Vagabond-Grace-syksy-2010

Suurin syy miksi olen iskenyt silmäni näihin tukevakorkoisiin katujyriin on se, että ne muistuttavat minua yläasteaikojen (vuodet 94-97) lempikengistäni. Paksu korko ja samanlainen kuminauhavenyke nilkkaosassa, mutta kenkien väri vain oli kaunis tumman ruskea. Rakastin kenkiä yli kaiken. Hylkäsin ne sitten muotivirtausten suunnan muututtua enkä pysty kuolemaksenikaan muistamaan möinkö kengät kirpputorilla vai vieläkö ne pyörivät nuhjuisina jossain lapsuudenkotini vaatehuoneen perällä. (Mamma, lisää etsittävien kamojen listalle paperinukkelaatikon perään tämän näköiset ruskeat kengät!)

Näin se vaan menee. Minä olen ihan oikeasti jo sen ikäinen, että voin halutessani poimia muotivirtauksista haluamani asiat uudelle kierrokselle. Onneksi minulla on myös riittävästi itseluottamusta oman tyylin suhteen, jotta voin myös sanoa ei osalle villityksistä. Osa asioista ei kuitenkaan happane edes viidessätoista vuodessa, vaan näyttää uusintakierroksellakin miellyttävältä, särmältä ja jopa tuoreelta vanhoista muistikuvista huolimatta. Grace-nilkkurit ovat juurikin sellaiset.

Nuo kengät muistuttavat minua myöskin eräistä mustista traktoripohjaisista nahkanilkkureista jotka taisivat olla ensimmäiset Vagabondini koskaan. Kengät pyörivät kaapissani lähes kymmenen vuotta päässen jalkaan aina silloin tällöin, mutta eivät kuitenkaan suursuosikeiksi asti. Muutama vuosi sitten arvelin niiden aikojen olevan totaalisen ohi ja möin ne huuto.netissä. Halvalla. Olen harmitellut asiaa joskus aiemminkin, mutta viimeistään tämän syksyn kenkätrendit antoivat kovalla kädellä ruoskaa tälle hölmölle naiselle. Mutta, ehkäpä aika on vaan hieman kullannut muistoja ja ehkä ne kuitenkin olisivat olleet liian ysärit. Ja nythän sitten ainoa keino palata kultaisiin teinifiiliksiin, on ostaa uudet kengät! 🙂

Pitänee mennä heti ahdistelemaan Andiamon myyjiä, että mahtaako tuo malli saapua Poriin saakka, vai pitääkö se metsästää itselle netin kautta. Hintaa ronskeilla kaunottarilla ainakin Brandoksella 99 €.


Hengailin toissapäivänä isosiskoni kanssa Kajaanissa ja hän vei minut kivaan Sigga-nimiseen pikku puotiin. Siggassa on myynnissä useiden eri käsityöläisten tuotteita kuten koriste-esineitä, tekstiilejä ja koruja. Koska en ole muistanut loman aikana vilkuilla lainkaan pankkitilini saldoa, päätin pitää kukkaroni nyörit kiinni siitä huolimatta, että tarjolla olisi ollut monta ihanaa asiaa.

Mieltäni jäivät kuitenkin vaivaamaan erityisesti Sulkasato-nimiset upeat  korvakorut. Korut on valmistettu perhosidonnan materiaalein ja sidontamenetelmin ja ovat niin houkuttelevan kirjavia, että niillä luulisi tarttuvan matkaan jos jonkinmoista saalista. Tuoteselosteessa lukikin, että ”Parhaat perhokorut päivä- ja yösaalistukseen”. 😀

sulkasato

Siggan valikoimista lempparini olivat nuo kuvassa näkyvät violetilla koristellut tiikerit, mutta Frostigin nettisivuilta löytyi vieläkin houkuttelevamman värisiä sulkia. Itseäni alkoi kiinnostaa etenkin ihana musta-valko-pinkki väriyhdistelmä. Olen aina ollut isojen ja näyttävien korvakorujen ystävä ja vaatteideni yksitoikkoisen värimaailman piristäjäksi pääsevät usein räiskyvät korvikset. Nämä jos mitkä toisivat kaivattua säpinää mihin tahansa mustaan mekkoon.

Mikäli näyttävät saalistusvälineet kiehtovat, niin Kajaanin Sigga-liikkeen lisäksi korvakoruja ja saman sarjan kaulakoruja on saatavilla tekijän, Anna Pakkasen, kotipaikkakunnalta Rovaniemeltä Arktikum-shopista ja Mielandista sekä Helsingissä liikkeestä nimeltä Grape Station. Frostigin nettisivuilta puolestaan löytyy ohjeet korujen tilaamiseen. Korvakorujen hinta on tekijältä tilattuna 20 € + postikulut.

 Mikäli tilin saldo ei näytä aivan kuraiselta, voi olla, että yhdet saalistusvälineet lähtevät tilaukseen!