01.12.2011 Tontuille tiedoksi

Nyt on sellainen tilanne, että pian koittavan syntymäpäivän ja vajaan kuukauden päässä häämöttävän joulun vuoksi on tontut kuulema yrittäneet urkkia murulta minun mahdollisia lahjatoiveita ja onpa omakin puhelin piipannut saman kysymyksen vuoksi. En ole enää vuosikausiin mitenkään odottanut tai olettanut saavani syntymäpäivänä tai jouluna mitään ihmeempiä lahjoja, mutta jostain niitä on aina ilmestynyt minua ilahduttamaan.

Jotkut tontut ovat olleetkin viime päivinä melko vaativaisia ja tehneet selväksi, että myös jotain pakettiin käärittäviä toiveita olisi hyvä olla. Niinpä keräilin tähän joitakin sellaisia asioita jotka ovat kenties ostoslistallani tai joita olen muuten vain viime aikoina ihaillut. Ehkäpä nämä toimivat samalla myös joululahjavinkkeinä jotain teidän läheistännekin ajatellen!

Olen kerta toisensa jälkeen päätynyt Katokon nettikaupassa ihastelemaan noita Dottin nahkasta tehtyjä näyttäviä koruja, mutta en ole vielä päässyt parin korttelin päässä olevaan liikkeeseen asti niitä sovittelemaan. Oranssi kaula”ketju” olisi todella näyttävä asuste minimalististen pikkumustieni kaveriksi ja värikkäitä tupsujakin roikottaisin mielelläni niin kaulassa kuin korvissakin. Mahtavinta olisi tuo kolmen solmun kaulakoru leiskuvana oranssina!

Kirsi Nisosen paljetti- ja rusettiturbaanit ovat olleet himotuslistallani jo vuosia. Pyöreiden vuosien kunniaksi ajattelin nyt vihdoin pyytää jonkun näyttävän päähineen itse itseltäni syntymäpäivälahjaksi. Suosikki taitaa tällä hetkellä olla musta rusettiturbaani. Kauniit nahkakäsineet puolestaan kuuluvat kategoriaan ”oikeasti tarpeellista”, sillä parin viikon takaisen talviasusteinventaarion mukaan kaikki hanskani ovat enemmän tai vähemmän kärsineitä. Kyllä niitä vielä arjessa käyttää, mutta hyvä olisi olla jotkut hieman edustavammatkin kintaat kuin kolme talvea palvelleet reikäiset käsineet. Olen jo pitkään harmitellut itselleni asettamaa hajuvesien hankintakieltoa, sillä vaikka tuoksuja melkoinen arsenaali onkin, niin välillä tekisi mieli hieman uudistua silläkin saralla. Mutta onneksi se hankintakielto on vain minulle itselleni asetettu. Lahjoja saa toki ottaa vastaan. Viimeksi tuoksuhyllyllä ihastelin mm. tuota kuvan Jean Paul Gaultierin Ma Damea.

Marimekon tuotua tänä vuonna myyntiin nahkaisia ihanuuksia olen alkanut katsoa monia klassikoitakin ihan uudella silmällä. Mustien laukkujeni sekaan sopisi mainiosti yksi ajaton, tilava ja kauniin ruskea nahkainen Mini Matkuri. Laukkuja onneksi riittää ilman matkuriakin, mutta todelliseen tarpeeseen tulisivat nahkaiset Midi Kukkaro ja Silmälasikukkaro mustana tai punaisena. Ensimmäinen suojaamaan uutta Nokian N9 -luuriani ja jälkimmäinen eilen saamiani silmälaseja silloin kuin eivät viihdy päässä. Olen sovittanut, pussukat ovat tavaroilleni juuri oikean kokoiset!

Yksi sellainen toive minulla kuitenkin on joka joulu, että jos se ei toteudu, niin jää vähän ontto olo. Jokin kirja on joka vuosi saatava, sillä pitäähän sitä olla jotain mikä kädessä käpertyä syömään suklaata joulunpyhinä. Syventyisin mielelläni mahtavien rokkikukkojen elämäntarinoihin Michael Monroesta ja Queenistä kertovien kirjojen parissa. Mariela Sarkiman Make up Bible puolestaan voisi opettaa tällekin tumpelolle muutamia uusia meikkiniksejä.

Astia-asiat alkavat pikkuhiljaa olla tässä taloudessa aika kunnossa, kunhan noudan mamman lähettämän paketin mistä pitäisi löytyä ruokalautasia. Kattauksen väripilkuksi voisin kuitenkin ottaa jo pitkään haaveilemani Arabian Paratiisi-sarjan 1l kaatimen. Kodin kaiken maailman nippeleitä ja nappeleita puolestaan säilyttelisi ilolla Kaj Franckin sympaattisissa purnukoissa.

Joulun tusinakonvehtien sijaan toivoisin tänä vuonna löytäväni suklaata määrällisesti vähemmän kuin normaalisti, mutta ne voisivat olla sitten sitäkin maistuvampia herkkuja. Muutama kielen mennessään vievä käsintehty konvehti peittoaa puolen kilon tusinasuklaalootat mennen tullen eikä viisi konvehtia ole kovin kamala uuman urma toisin kuin viisikymmentä.

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä mainittakoon sitten vielä yksi asia, jotka on toivelistallani pysyvästi aina, mutta mitä minulle ei koskaan ole vielä juhlapäivänä kukaan tuonut: pullo aitoa shampanjaa. Tänä vuonna taidan varmistaa asian  ja käydä itse hakemassa yhden pullon. Mutta muistutettakoon vielä, että näitähän ei voi koskaan olla kaapissa liikaa.

Pari aivan käsittämättömän mahtavaa synttärilahjaa on itse asiassa jo ehtinytkin saapua ja olen niistä molemmista ihan onnesta sykkyrällä. Toinen oli oma toive jonka ihana mamma kustansi pyöreiden vuosien kunniaksi ja toinen paketti siskolta tullut puhdas yllätys joka todellakin osui ja upposi. Molemmat kotia kaunistavat aarteet täytyy ehdottomasti esitellä vielä teillekin.

Mutta koruja, kasseja, kirjoja ja purkkeja paljon tärkeämpää on kuitenkin se, että saisin viettää syntymäpäivääni ja joulua rakkaiden ihmisten ja ihanien ystävien seurassa. Toivottavasti saapuvat siis paikalle sankoin joukoin.