Mä en tiedä mikä mut ajaa kerta toisensa jälkeen selailemaan nettikauppojen ale-kenkiä, vaikka mä olen tiukasti sopinut itseni kanssa, että en nyt todellakaan tarvitse uusia kenkiä. Ja että seuraava tavoite on ne pari postausta aiemmin esittelemäni pinkit Parikat.

Jottei kaikki se aika, jonka olen kuluttanut selainshoppaillen, olisi täysin hukkaan heitettyä, kokosin tänne läjän omia suosikkejani viimeksi selaamani kaupan, Brandosin, alevalikoimasta. En jaksanut erikseen linkkailla noihin kenkiin, mutta kuvissa on kunkin jalkineen merkki ja mallin nimi (jos sellainen oli), joten Brandosin sivuilla olevlla hakutoiminnolla kyllä löytää nuo, jos osuu vastaan jotain kiinnostavaa.

20130113-202932.jpg

Järjestelin eilen eteisen kenkäkaaosta ja laskin, että pelkästään nyt talvella eniten käytössä olevien matalien kenkien joukossa on jo viidet punaiset popot. Ja arvatkaa vaan montako punaista paria lymyilee vielä kenkäkaapissa, vaatehuoneen ylähyllyllä ja ties missä. Punaiset kengät muodossa jos toisessakin ovat yksi vuodesta toiseen pinnalla pysyviä asioita omassa tyylissäni. Bongasin tähän viisi paria punaisuuksia, jotka kaikki voisivat päätyä myös omaan jalkaani.

Punertavat kiilanilkkurit ja bikerit, sekä korkkarit korkonilkkurit minulta itse asiassa jo löytyykin, mutta glitter-Tomsit todellakin ovat jotain sellaista mitä jalassani ei ole vielä nähty. Ne tuovat ihan mieleen Ihmemaa Ozin. Pääsisiköhän noilla tossuilla kotiin mistä vain?

20130113-202937.jpg

Paljetit ovat kuuluneet vaatekaappiini jo pitkään, mutta vasta viime syksynä löysin ensimmäiset paljettikenkäni. Nuo Steve Maddenin pinkkipohjaiset kimaltavat herrainkengät ovat hyvin paljon samanoloiset kuin omat blingbling nauhakenkäni eivätkä todellakaan ole hinnalla pilattu. Noita Irregular Choicen paljettisöpöläisiä puolestaan olen kuolannut ennenkin, mutta yritän edelleen pysyä vahvana.

Olen viime aikoina huomannut katselevani sillä silmällä kaikenlaisia kuviollisia kenkiä. Leopardin täplieä olen ottanut haltuun jo kolmen (vai neljän) kenkäparin verran, mutta siitä huolimatta nuo Bronxitkin kiinnostaisivat. 😀 (nuo on itse asiassa ihan samaa kuosia kuin omat Bronxin herrainkenkäni, jotka näkyvät bannerissakin.) Uusimpana himotuksena olen kuitenkin tullut kuvioihin kukkakuosit. En ihan helpolla pukisi kukkakuosista yläosaa, mutta jalkojen verhoileminen kukkiin on alkanut tuntua mielenkiintoiselta niin housujen kuin kenkien muodossa.

20130113-202942.jpg

Viimeisenä sitten tuttuja ja turvallisia soljin koristeltuja rokkinilkkureita jollaisia eteisestäni löytyy myöskin monin kappalein. Itse asiassa minä omistan tuossakin kollaasissa näkyvät French Connectionin Paddyt ja nyt ne irtoaisi jollekin muulle vielä omaa hankintahintaanikin halvemmalla.

Miten paljon voi ihminen himoita kenkiä? Minusta tuntuu, että näen uniakin kengistä. 😀 Montakohan paria tuli viimekin vuonna hankittua. En ehkä edes uskalla laskea. Pliis, sanokaa, että mulla on kohtalotovereita!

Eilen itse asiassa kaveri kertoi tarinan tutustaan, joka oli ostoksilta kotiin tultuaan innoissaan esitellyt hankkimiaan korkokenkiä miehelleen. Puoliso oli vain ollut hiljaa, kävellyt eteisen kenkäkaapille ja hakenut sieltä parin tasan samoja korkkareita ja todennut, ”sun kannattais varmaan alkaa kasvattamaan toinen pari jalkoja, jotta näillekin löytyisi käyttöä”. 😀 Lohdutti kovasti, sillä ihan tuollaista ei mulle ole vielä sattunut. Muistaakseni. Toivottavasti.


Moni kaveri on jo vuosia intoillut Minna Parikan kengistä minun tuumatessa vieressä, että liian tyttömäisiä ja söpöjä omaan makuuni. Vuoden vaihteessa kävelin kuitenkin Iinan kanssa Parikan liikkeen ohi ja näyteikkunoita tiiratessa katseeni osui yhteen siinä määrin ihastuttavaan kenkäpariin, että ilmoitin välittömästi tahtovani päästä sovittamaan sitä seuraavana päivänä.

Uuden vuoden aattona sitten tallusteltiin sisään Aleksanterinkadulla sijaitsevaan Minna Parikka Universumiin ja kiskoin jännityksellä edellisen illan ihastukset jalkoihini toivoen, että ne ei tuntuisi lainkaan hyvältä. Silloin olisin voinut unohtaa ne välittömästi.

minna parikka tripple lingual

Mutta aina ei toiveet toteudu. Jykeväkorkoiset ja tukevalla pohjalla varustetut Tripple Lingual -nilkkurit olivat jalassa kaikkea muuta kuin huonot. Ne olivat tukevat, miellyttävät, mukavat, pehmeät ja vaikka mitä. Ja saivat olon tuntumaan voittamattomalta. Se on se tunne joka minulle tulee aina silloin tällöin joistakin jalkineista. Sellaisilla kengillä askel tuntuu napakalta ja vakuuttavalta, ryhti oikenee ja leuka nousee aavistuksen verran ylöspäin. Nuo fuksian väriset nilkkurit saivat aikaan juuri kaiken edellämainitun.

Ilmoitin Iinalle, että nyt minulla on tavoite ja päämäärä. Seuraava tavoitteeni on säästää rahat noita upeuksia varten. Munuaisen myymällä summan saisi varmasti kerralla kasaan. (kai joku tarvitseva nyt maksais noin neljä hunttia toimivasta munuaisesta?), mutta ajattelin nyt ensin kuitenkin koittaa ihan perinteistä säästämistä. Ja sen pitkään suunnitelmissa olleen huuto.net-rtsäyksenkin voisi koittaa pistää täytäntöön, ennen sisäelinten mustanpörssin googlettamista.

Olen yleensä sitä mieltä, että tämän tyyppiset hintavammat vaate- ja asustehankinnat on järkevintä tehdä tuituissa perusväreissä (lue mustassa), ja tätäkin kenkää olisi saatavana niin mustana kuin konjakinruskeana, mutta tällä kertaa olen tasan toista mieltä. Mikäli saan kenkiin uppoavat eurot kasaan, ja uskaltaudun oikeasti sijoittamaan monta sataa yhteen kenkäpariin, niin olen sitä mieltä, että pistän killinkini nimenomaan näihin huomiota huutaviin pinkkeihin.

Mutta katsotaan nyt muuttaavatko nämä ikinä luokseni. Usein se itse haaveilu kun on jopa ihanampaa kuin hankkiminen.


Postasin jo joulukuun puolella yhden Nanson lehdistönäytöksessä bongaamistani Katri Niskasen suunnittelemista housuista ja kerroin, että ostos- tai ainakin sovituslistalle meni monta muutakin vaatetta tulevasta kevät-/kesämallistosta.

Tässä tulisi nyt hieman lisää kuvamateriaalia tulevien kuukausien Nanso-uutuuksista. Kevään ensimmäiset tuotteet saapuvat kauppoihin nyt tammikuun aikana ja lisää tulee sitten pitkin kevättä.

20121216-222609.jpg

Saimme tuolta näytöksestä valita itsellemme yhdet mekot kevään mallistosta ja oma valintani kallistui tuohon vasemmassa yläkulmassa näkyvään Katri Niskasen suunnittelemaan vetoketjukoristeiseen mustaan mekkoon.

Pähkäilin pitkään mustan ja violetin välillä, mutta mä tunnen itseni siinä määrin, että kyllä se musta vaan pääsee enemmän käyttöön niin kivoja kuin väripilkut vaatekaapissa olisivatkin. Nyt sitten vaan odotellaan mekon saapumista ja jännätään, että menikö koko arvauksella oikein.

20121216-222536.jpg

Itselläni on viime vuosina ollut useampiakin Nanson vaatteita. Yhtenä lempparina mm. tässä postauksessa esitelty tiilenoranssi mekko sekä täällä näkyvät shortsit.

Kaikki lempi-Nansoni ovat materiaaliltaan samaa viskoosi-elastaani-neulosta, joka yhtä aikaa mukavaa ja joustavaa, mutta myös ryhdikästä. Itseäni on ilahduttanut myös se, että kyseinen materiaali on todella helppohoitoista eikä siis esimerkiksi kaipaa silitystä pesun jälkeen, vaan on suoraan henkarista käyttövalmis.

Kesävaatteissa on toki paljon myös ohuemmasta perustrikoosta valmistettuja vaatteita, mutta ainakin moni omista suosikeistani taisi olla jälleen tuota viskoosi-elastaania. Ainakin se itselleni valitsema mekko, saman sarjan jakku ja hame (violetit kuvan vas. alareuna) sekä sen vieressä näkyvä violetti mekko ovat samaa matskua.

Tuossa violetissa minimekossa oli muuten muistaakseni sellainen syvään uurrettu selkäosa. Olin näkeväni saman mekon mustana jo Katri Niskasen ensimmäisessä, nyt syksyllä ilmestyneessä Nanso-mallistossa.

20121216-222632.jpg

Katrin malliston lisäksi näytöksessä näkyi toki monia muitakin itseäni kiinnostavia vaatteita. Tykkäsin mm. ensimmäisen kollaasin mustasta haalarista (ylh.oikealla) ja muutamasta taskui varustetusta hameesta. Eniten mua nyt kuitenkin himottaa ne jo aiemmin nähdyt roikkuvahaaraiset housut sekä kauniilla laskoksilla ja rennoilla taskuilla varustettu minihame Katrin kokoelmasta.

Kävin tänään jo Ratsulassa kyselemässä koska noita omia suosikkejani on odotettavissa myymälään. Hame kuulema saapuu viikolla 5, mutta housujen toimitus on vasta viikolla 12. Täytyy siis väijyä näitä kamppeita pitkin kevättä.

Muistan vielä joskus viisi vuotta sitten ajatelleeni Nansosta, että ”no se on se yöpuku- ja mummovaatemerkki”, mutta kovasti on tietämys ja asenne lisääntynyt sen jälkeen. 😀

PS. Näyttää muuten olevan ale menossa myös tuolla Nanson verkkokaupassa.. Itse saatoin jo tehdä yhden Nanso-löydön Ratsulan alesta. Siitä lisää myöhemmin.