28.11.2017

Posted at 18:48h in Yleinen by
0 Likes

Mun odotukseni päättyi vihdoin! Olympuksen O-MD E-M1 Mk II -runko ilmestyi jo ihan viime vuoden lopulla, mutta päätin tuolloin sinnitellä vielä jonkin aikaa edellisellä aiemmalla E-M1 -kamerallani. Nyt kuitenkin otettuani toiminimeä perustaessa pienen lainan kalustohankintoja varten, pistin viimein tilaukseen tuon MK II:sen ja 12-100 mm 4.0 IS Pro -linssin. Eilen ne sitten saapuivat ja vitsit miten sitä voikin olla uusista työkaluista ihminen iloinen! Siitä on kuitenkin jo neljä vuotta, kun olen viimeksi päivittänyt kameraa, joten jo oli aikakin. 

Onneksi tänään oli tuttu ihminen kuvattavana, niin ei niin hävettänyt vaikka muutaman kerran ihan ääneen huokailinkin tuoreen vehkeeni ihanuutta melko lepertelevin sanakääntein. Vaikka kamerarungon koko ei kasvanut edellisestä versiosta kuin muutamilla milleillä, tuntuu sen kahva käteen esi-isäänsä paremmalta. Ja suljinäänikin kuulosti korvaani jotenkin kauniimmalta. Ihastuksen huokaisuja aiheuttaa myös järjettömästi edellistä versiota parempi kuvanvakaaja, joka yhdessä tuon 12-100 linssin vakaajan kanssa pystyy lähes ihmeisiin. 

Harmillisen vähän ehdin tänään kuitenkin vielä uutukaisella kuvata, vain yhden keikan. Loppupäivä meni koneen äärellä kuvia käsitellen ja muita töitä tehden. Just nyt kun olis hinku vaan pistää suljinta laulamaan, niin pitääkin lähteä muutamaksi päiväksi työreissulle ja seuraavat kuvauskeikat on vasta lauantaina. Miettikää nyt sitä tilannetta, kun olette vastarakastuneita, mutta pitääkin olla monta päivää erossa!

Jos jotakuta tämän Olympuksen lippulaivamallin speksit kiinnostaa, niin löytyvät täältä.  Linssi puolestaan on tämä. 

Olympuksella on muuten nyt menossa cashback-kampanja, joten esimerkiksi tuon E-M1 MKII:n ostaessa saa 200 € takaisin, kun rekisteröi ostoksensa kampanjasivulla helmikuun 15. päivään mennessä. Siellä on myös muutamia linssejä tarjolla 50-100 € cashbackillä. Pitääkin muistaa itse naputella heti tuo hyvityslomake tämän postauksen jälkeen!

Pukeuduin tänään sävysävyyn uuden rakkaani kanssa, eli mustiin. Tällä samalla huppariasulla sujui mukavasti myös eilinen työpäivä Satakunnan Kansassa. 

Pienenä piristyksenä jalasta löytyi kuitenkin Adidaksen leopardikuvioiset ZX Fluxit. Minä näitä himoitsin jo aikanaan, kun tulivat myyntiin, mutta ehtivät joka paikasta loppua todella nopeasti. Niinpä ilahduinkin suuresti, kun löytyivät vähän käytettynä Zadaasta. Minulla on siis ollut tätä kyseistä lenkkarimallia jo kahdet aiemminkin. (Tai siis toiset niistä käytössä edelleen, mutta salamakuvioiset taisin hiihdellä jo ihan puhki)

Mulla olis muuten melkoinen läjä vaatteita ja kenkiä, jotka joutaisi myyntiin ja ajattelin ne naputella jossain kohti joutessani tuonne Zadaahan. Jos siis mun kamppeet kiinnostaa, kannattaa ladata appi jo valmiiksi, jos et sitä vielä käytä!

housut – Marks & Spencer / huppari – Ellos / lenkkarit – Adidas

Tänään on siis ollut pitkälti toimistopäivä, mutta huomisaamuna bussin nokka ottaa suunnaksi Helsingin. Käyn kouluttautumassa pari päivää videohommien tiimoilta ja huomenna on vuorossa mallikeikka KappAhlin ja Me Naisten tilaisuudessa. Ei siis taaskaan pääse työviikko tylsäksi käymään, kun viikonlopuksi saa sitten jälleen palata lehtikuvauksen pariin.  ​​​​​​(Uudella kameralla, jee!!)

Muuten ihan kivakin tää tylsä työasu, mut edelleen ällöttään noi sukat. Voi kun minäkin tarkenisin edelleen paljain nilkoin kuten kaikki kaupungilla kulkevat teinit näyttää tekevän. 😀


20.10.2017

Posted at 21:23h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Just nyt kun elämä ei oo yhtään mitään muuta kuin melkoisen rapaista arkea, niin sitten onkin just arkikuvien postaaminen ihan retuperällä. Kun vaan ryntäilee paikasta toiseen, koittaa parhaansa mukaan suorittaa to do -listaa ja koittaa epätoivoisesti saada riittävän pitkät yöunet väleihin, niin just niiden arkihetkien dokumentoiminen vaan unohtuu.

Tämän viikon meininkiä sivusinkin jo edellisessä postauksessa stressistä ulistessa. Muuta ei ole tähän viikkoon mahtunut kuin töitä ja unta. Mutta tilanne on näin tuoreelle yrittäjälle toki varsin mieluinen. Mahtavaa, kun saa tällaisen vauhdikkaan startin ja sitä myötä puskurirahaa niitä hiljaisempia hetkiä varten. 

Yhden pienen hengähdyshetken onnistuin kuitenkin töiden keskelle tänään raivaamaan, kun appiukko puolisoineen kutsui meidät syömään. Jouduin kyllä olemaan se epäkohtelias tyyppi, joka todellakin vain söi ja lähti samointein takaisin työmaalle, mutta oli ihanaa istua kolmen ruokalajin verran valmiiseen pöytään.

Tietokoneen ääressä nautitun valmissalaattilounaan jälkeen illallisen etanat, poronkäristys ja perunamuusi sekä juustoleipä hillon kera olivat aivan taivaallista! (Ja kyllä, se on juustoleipä eikä leipäjuusto, ette pysty kääntämään tässä asiassa kainuulaisen päätä)

Mä tykkään kyllä syödä etanoita, mutta mä en halua koskaan nähdä niitä möykkyjä kovin tarkkaan. Ne on mun mielestä jotenkin pelottavan näköisiä. Eli mitä paremmin kuorrutteella naamioitu etana, sitä parempi. 

Huomenna onkin sitten vuorossa puolittainen vapaapäivä, kun suuntaan Helsinkiin I love me -messuille Iinan kanssa. Pikkuisen pitää kääntää kytkintä kuitenkin työasentoonkin.

Osallistun messuilla klo 15.00 Suomen tekstiili ja Muoti  ry:n paneelikeskusteluun aiheesta Oman tyyli ja pukeutumisen ilo. Kanssani lavalla keskustelemassa Nanson pääsunnittelija Noora Niinikoski ja muotisuunnittelja Teemu Muurimäki. Jos olet tuolloin messukeskuksessa, niin tule kuuntelemaan!


18.10.2017

Posted at 16:09h in Yleinen by
0 Likes

Mennään vasta keskiviikossa, mutta tämä viikko on jo imenyt musta lähes kaikki mehut. Mä olen melkoinen kiireestä ja täydestä kalenterista stressaaja ja mua jotenkin uuvuttaa jo se pelko, että ehdinkö ja jaksanko ja kykenenkö nyt varmasti kaikkeen.

Illalla aina huomaan, että hyvinhän se sujui tämäkin päivä stressin tunteesta huolimatta, mutta siinä samassa jo panikoin seuraavan päivän työkuormaa ja aikatauluja ollen satavarma, että kaikki langat ei pysy käsissä.

kashmirhousut – H&M / pusero – Kaiio / takki – KappAhl (saatu) / tennarit – Puma / korvikset – Aarikka (saatu)

Tämä ja ensi viikko on vielä jaksettava todellista moniajoa, mutta sitten kalenteri näyttää taas väljemmältä. Kyllä sitä siis jaksaa tehdä pitkiä päiviä ja montaa asiaa rinnakkain aina hetken aikaa, kun tietää että kohta on taas hieman hiljaisempaa. Mutta hitto kun pääsis tästä turhasta stressistä eroon!

Kun vaan oppis ottamaan päivän kerrallaan ilman, että yhtä hommaa tehdessä jo panikoi siitä, että mitenkäs sen seuraavan projektin kanssa käy. Sitä mä arkeeni kaipaisin, pikkuisen lisää mielenrauhaa, Ja uskoa siihen, että kaikki tulee sujumaan ihan hyvin. Onhan sitä ennenkin pärjätty, niin miksi ei sitten myös huomenna ja ensi viikolla. 

Miten te hallitsette stressiä? Onko siellä ketään, joka olisi entinen megastressaaja, mutta sittemmin oppinut hallitsemaan kaaoksen tunnetta paremmin? Minäkin olen mieleltäni jo ihan hirmuisen paljon rauhallisempi kuin vielä joskus vuosia sitten ja päässyt irti katastrofiajattelusta, mutta kyllä tää vähän hiomista vielä kaipais.

Nappasin nämä kuvat eilen illalla muorinäytöksen jälkeen samalla, kun piipahdin työhuoneella hakemassa tavaroita. Meikki on lavalla hikoilun myötä jo kaikkea muuta kuin freesi ja vaatteiden vahdot saaneet tukkatötterönkin jo rakoilemaan, mutta halusin väsähtäneestä olemuksesta huolimatta ikuistaa tämän punaisen takin piristämän rentoiluasun.

Mustia ja harmaita talvitakkeja on nähty loskaisilla ja pimeillä kaduillamme jo ihan riittämiin, joten tämän talven trendikkäin ja pirtein takin väri on ehdottomasti kirkas punainen. Tämä KappAhlilta saamani villakangastakki löytyy sekä normimallistosta (S-L) että pluskoossa (L-3XL)! Oma takkini on kokoa XL.