19.12.2013 Siksak-turbaani

Siitä huolimatta, että ne on näköjään nuo kauneusihanteisiin, ulkonäköpaineisiin ja ylipainoon liittyvät sanaoksennukseni ovat blogissani niitä harvoja, jotka keräävät oikeasti lukijoita (edellinen postaus saanut tuhansia lukijoita fb-jakamisen kautta), niin palaan jälleen tuttuihin kepeisiin rättiaiheisiin. Lukija nimeltä Kati nimittäin linkkasi minulle niin järjettömän inspiroivan blogin, että piti heti viime yönä siellä käytyäni opetella jotakin uutta!

Sain tosiaan kommenttiboksissa vinkin Wrapunzel-nimisestä blogista, jonka slogan kuuluu, että Your source for everything hair wrapping! Ja voi mikä turbaanien ja muiden huiviviritelmien rakastajan aarreaitta sieltä avautuikaan. Ai noinkin voi tehdä! Kaksi huivia yhdessä! Miten tuo on mahdollista! Ihana, pakko kokeilla!

Innostuin sitten heti siinä keskellä yötä opettelemaan yhden uuden hienon tavan koota huonon tukkapäivän pelastava turbaani. Kahdella pitkällä huivilla tehtävä Zig-Zag Criss-Cross -nimellä esitelty väkerrys on mielestäni huikaisevan upea ja näyttävä, eikä epäilyksistäni huolimatta lainkaan hankala toteuttaa. Wrapunzelin kirjoittaja Andrea on tehnyt monista blogissaan näkyvistä huivivirityksistä video-tutoriaalin ja niin tästä siksakistakin. Se löytyy TÄÄLTÄ. Katsoin videon kerran ja ryhdyin sen jälkeen toimeen kahdella erivärisellä leopardihuivilla.

Ja ai vitsit miten kamee siitä tuli! Kävin kommenttiboksissa kiittelemässä Andreaa mahtavasta blogistaan ja tutoriaaleistaan ja linkkasin Instagram-kuvan tästä ensimmäisestä omasta Criss-Cross -virityksestäni ja oli kuulema opettajan mielestä varsin onnistunut ensiyritys. Jeii!

Hieman itseäni aluksi epäilytti, että miten tuollainen melko muhkea takaraivolle nouseva turbaani itseläni onnistuu ja pysyy, kun ei ole mitään nutturaa päälaella jonka ympärille huiveja kiertää, kuten tutoriaalin tekijällä, mutta hienosti sain huivit asettumaan omalle takaraivollenikin.

Niin, että arvatkaa vaan mitä mä nyt sitten teen kaikki joulunpyhät? Tuijottelen huivitutoriaaleja ja opettelen uusia tapoja sitoa rättejä päähäni! 😀 Siinä samalla voisi sitten tehdä jonkun videon omista suosikkiviritelmistänikin tänne blogiin. Minun käyttämäni huivien sidonnat ovat sillä tavalla hyvin erilaisia kuin tuolla Wrapunzelissa nähtävät, että omat viritelmäni painottuvat lähes aina eteen ja ylös, kuten vaikkapa jokin aika sitten nähty ”dallaspulla” solmu.

Uskaltaisin sanoa, että tämä oppimani uusi taito jää varmasti käyttöön, etenkin kun sen myötä monta laatikoiden pohjalle käyttämättömänä jäänyttä huivia saa ihan uuden elämän.

Miltäs näyttää teidän silmään?

12.12.2013 Jättisolmu

Teille on tainnut jo aikapäiviä sitten käydä selväksi, että mä olen todella laiska tukkaihminen. Hiustenlaittoni sisältää hyvin harvoin mitään föönin, suoristusraudan tai minkään muunkaan välineen käyttöä, vaan tapahtuu useimmiten viidessä sekunnissa sormin käyttäen ensimmäistä käteen sattunutta muotoilutuotetta.

Hiustenlaittorutiinieni minimaalisuudesta huolimatta nekin ovat toisinaan (lue: hyvin usein) liikaa kaltaiselleni laiskiaiselle, joten päässäni nähdään usein erilaisia huivivirityksiä, turbaaneja tai hattuja.

Oslossa sattui sunnuntai-iltana syömään lähtiessä taas tuollainen laiskotustilanne. Olin pyörinyt koko päivän kaupungilla pipo päässä, joten tukka oli arvatenkin ihan lintassa. Kampauksen pelastaminen jonkinmoiseen julkaisukelpoiseen kuosiin olisi vaatinut sen pesemistä, mutta kurniva vatsa ei todellakaan antanut siihen mahdollisuutta, joten kaivelin matkalaukkua jonkun pipoa hieman fiinimmän päähineen toivossa.

Onnekseni olin pakannut pipojen ja talvihuivin lisäksi mukaan Katri Niskasen ystävämyynneistä löytyneen jättikokoisen puuvillahuivin, sillä siitä saa ohuen olemuksensa ja materliaalinsa pidon vuoksi taiottua yhtä jos toistakin.

Olen käyttänyt huivia tätä aiemmin vasta kaulassa, mutta ostohetkellä testailin muutamia tapoja kieputella huivia myös erilaisiksi turbaaneiksi, joten tiesin saavani sen toimimaan myös päähineenä. Tällä kertaa huivista muodostui turbaani jättimäisellä solmumoukarilla.

Toisaalta todella häiritsevä ja överi ja toisaalta taas just loistava. Mä kallistun jälkimmäiseen adjektiiviin. Päädyin survomaan kaikki huivin kulmat tuonne solmun sisään, mutta tuostahan saa vielä astetta näyttävämmän, kun jättää tuon solmun vähän ”rähjäisemmäksi” ja nyppii sieltä muutamia osia töröttämään ulos. Solmusta saa silloin enemmän ehkä kukan oloisen, nythän se näyttää dallaspullalta.

Mites muuten on, kiinnostaisiko teitä nähdä videolla muutamia erilaisia tapoja solmia huiveja päähineiksi, vai onko kaikilla jo turbaanihommat hallussa?